Day of the Tentacle – Ja lonkero maistuu...

Maniac Mansionia pelataan jatkyvasti, vaikka se ilmestyikin jo vuosia sitten. Mutta nyt: tarina jatkuu...

"Tohtori Fred yrittää valloittaa maailmaa päästä sojottavine tuntosarvineen..." Ei vaiskaan, kysymys on tohtori Fredin kehittämistä älykkäistä lonkeroista, jotka alunperin olivat mustekalan lonkeroitten pätkiä.

Pelastakaa lonkero!

Tohtori Fred jatkaa omituisia kokeitaan. Tekevälle tietenkin sattuu ja eräänä päivänä Fredin salaperäinen laite päästää saastetta vieressä virtaavaan jokeen. Janoinen lemmikkilonkero siemaisee purosta suullisen vettä ja voila! Purppuranpunaisesta lonkerosta tulee huippuälykäs, huippuvallanhimoinen hirviö, joka aikoo valloittaa maailman. Nopeasti Fred vangitsee sekä hirviölonkeron että sen kaverin vihreän lonkeron ja aikoo tuhota ne. Mutta Bernardin vanha kamu vihreä lonkero kuitenkin ehtii lähettää Bernardille "apua!"-viestin.

Bernard syöksyy kavereineen paikalle ja saakin vapautettua lonkerot, vain huomatakseen tehneensä hirveän virheen: purppuralonkerolla on edelleen maailmanvalloitussuunnitelmia. Onneksi tohtori Fred on suunnitellut aikakoneen eli Chron-O-Johnin. Ja niinpä tohtori Fred ja Bernard ystävineen päättävät pelastaa maailman _ eilen.

Aikakoneen testaaminen tosin on jäänyt vähemmälle, ja niinpä kone heittää Bernardin kaverin hevirokkari Hoagien 200 vuotta ajassa taaksepäin, toisen kaverin Lavernen 200 vuotta ajassa eteenpäin ja palauttaa Bernardin itsensä nykyaikaan. Samalla kone tietenkin hajoaa. Tehtävä on yksinkertainen: sekä Hoagien että Lavernen on saatava koneeseensa virtaa ja Bernardin on hankittava timantti saadakseen kaverinsa siirrettyä aikakoneella takaisin. Siinä sivussa on kuitenkin pelastettava yksi kappale maailmoja lonkeron "käsistä"...

Ammattitaitoisen hauskaa

LucasArts Gamesiin voi luottaa. Jälleen kerran Lucas on tehnyt huippuhauskan, huippumielenkiintoisen ja kaiken lisäksi huippuhelppokäyttöisen pelin, joka on yksinkertaisesti pakko pelata siltä istumalta läpi.

Day of the Tentacle eli Maniac Mansion 2 on täynnä upeita oivalluksia, hauskoja jippoja ja riemukkaita tapahtumia. Kaikki on kuvattu sarjakuvamaisesti ja välianimaatiot muistuttavat hämmästyttävän paljon piirrettyjä filmejä. Peli jopa puhuu koko alkudemon ja osan välianimaatioista ihan oikeiden näyttelijöiden voimalla.

Kaiken lisäksi juoni on hyvä ja tehtävät sopivan loogisia. Eteenpäin pääsee alussa hyvinkin helposti ja joka esineelle löytyy ihan oma paikkansa, kuinka hullulta se sitten tuntuukin.

Aikansa kutakin

Itse asiassa kyseessä on siis kolme seikkailua ja seikkailijaa, jotka toimivat suht itsenäisesti, mutta pystyvät aikakoneen vessan kautta siirtämään kamaa toisilleen. Kun yhden kanssa jää jumiin, voi toisen kanssa jatkaa, sillä usein kamoja, jotka löytyvät menneisyydestä, pitääkin käyttää tulevaisuudessa ja päinvastoin.

Hoagie joutuu aikaan, jolloin Yhdysvaltain perustuslakia rustattiin. Mukana ovat niin John Hancock, Thomas Jefferson ja George Washington, kuten myös Benjamin Franklin. Asiassa on vain yksi pikku mutta: Franklin ei vielä ole keksinyt sähköä, jota tarvitaan aikakoneeseen.

Lavernen ajassa taas ihmiset ovat lonkeroitten lemmikkieläimiä ja orjia, joiden kesken järjestetään muun muassa kauneuskilpailuja. Tämä kammottava tulevaisuudenkuva pitäisi estää, ja se vaatii nykyajassa olevan Bernardin kanssakäymistä tohtori Fredin hullun perheen kanssa.

Koska jokainen pelin henkilö on omassa ajassaan, tuon ajan tapahtumat tietysti vaikuttavat toisen aikaan. Esimerkiksi jos menneisyydessä hakkaa puun poikki, se häviää tulevaisuudestakin.

Sarjaan Nerokkaat ideat kuuluu Hullun Edin huoneesta löytyvä PC. Se nimittäin sisältää vanhan Maniac Mansionin kokonaisuudessaan. Peli toimii aivan normaalisti, eli pelin voi tallentaa ja palata myöhemmin takaisin, kun varsinaisen seikkailun jatkaminen ei enää kiinnosta. Siis kaksi peliä yhden hinnalla! (Maniac Mansion vie muuten yhtä paljon tilaa kuin Monkey Island kakkosessa kuolleen kokin muodonmuutosanimaatio!)

Vain pakki puuttuu

Käyttöliittymä on vanha tuttu SCUMM. Ainoa muutos on kursorin muuttuminen käytettävän esineen näköiseksi. SCUMM itse toimii edelleen kuin ajatus: ei tarvitse opetella, sen oppii heti.

iMuse-tekniikalla toteutettua musiikkia on paljon. Joka henkilöllä on oma tunnusmelodiansa, minkä lisäksi joka paikka, jopa moni tapahtuma on saanut oman biisinpätkänsä. LucasArts on myös vihdoinkin keksinyt digitoidut efektit, joita onkin melkoinen määrä. Jopa vessan vetäminen on digitoitu.

Animaatiota on todella runsaasti. Virnuilut, punastumiset, hämmästymiset, kaikki näkyvät hahmon naamalta. Lisäksi jos ohjaamansa henkilön jättää hetkeksi rauhaan, Hoagie alkaa röyhtäillä, Laverne purra kynsiään ja Bernard raapia päätään. Day of Tentaclen alkutekstit ovat muuten ainoat, jotka olen katsonut kahteen kertaan.

Tapansa mukaan LucasArts on heitellyt mukaan hykerryttävän paljon sisäpiirin vitsejä. Pelistä löytyy viittauksia niin Star Warseihin, Monkey Islandeihin kuin Loomiinkin. Onpa mukana LucasArtsin omaa henkilökuntaakin, kuten myös vinkkipuhelimen puhelinnumero. Tällä kertaa keskustelut eivät kuitenkaan ole niin hauskoja kuin varsinaiset tapahtumat.

Day of the Tentacle voittaa Monkey Islandit animaation runsaudella, mutta häviää verbaalisessa hauskuudessa. Indy & Atlantiksen Tentacle voittaa mennen tullen: kuolla ei voi, mukana ei ole alipelejä erilaisten kulkuvälineitten ohjailuna ja ongelmat ovat enemmän ainakin meikäläisen mieleen. Mutta kokonaisuudessa harvalla pelitalolla on meriittilistallaan näin upeita pelejä viimeisen parin vuoden aikana. Lonkero maistui todella hyvältä.

94