Falconin, Spitfiren ja Sopwith Camelin jälkeen Bullfrog tarjoaa mahdollisuuden kokeilla jotain kotikutoista. Magic Carpetissa mennä vihelletään taikamaton kanssa, tuhotaan suurin osa kaikesta liikkuvasta, ja kaikki tämä harmonian palauttamisen nimissä.
Vanhat jumalat täyttivät elävät oliot manalla, ja ennen pitkää taikurit oppivat hyödyntämään manaa taikomisen raaka-aineena. Leppeä tutkimustyö vaihtui katkeraksi kilpailuksi, kaiken näköisiä hirviöitä manattiin esiin ja taikurit tappelivat keskenään. Niinpä eräs velho sai päähänsä tehdä taian, joka eliminoisi jokaisen kilpailijan. Minkä se kyllä tekikin, mutta tuhosi maailmankin lähes täysin. Tasapainon palauttaminen maailmaan jäikin sitten taikurin oppipojan harteille ja kyseisen oppipojan kuljettaminen taikamaton harteille.
Linnani on linnani
Pelin idea on vallan yksinkertainen: jokaiseen viitenkymmeneen kenttään palautetaan tasapaino keräämällä tarpeellinen määrä manaa. Ja näin kulkee peli, kas peli kulkee näin: Timo Taikuri heittää ensin linnanrakennustaian sopivaan kohtaan ja sen jälkeen zoomaa matolla ratsastaen kohti lähintä (mieluiten hentoa) hirviötä. Kun sopiva saalis osuu näköpiiriin sitä pöllytetään tulipalloilla, kunnes se kuolee ja muuttuu manapalloiksi. Manapalloja töräytetään haltuunottoloitsulla, jolloin ne muuttavat väriään ja linnasta lähtee kuumailmapallo hakemaan niitä kotiin. Jos maailmassa on siviiliasutusta, sitäkin voi käydä loitsimassa hallintaansa, jotta saa manabonuksen.
Sitten lahdataan vähän lisää, kunnes manaa riittää linnan laajennukseen, jolloin tulee lisää ilmapalloja ja linnaan voi varastoida taas lisää manaa. Hirviöeliminoinnin ohessa kipaistaan linnaan pikatäydentämään sekä manaa että terveyttä, ja jos käy niin hupsusti, että taikuri joutuu Manan majoille, hän herää henkiin taas manan majassa.
Pikku turbaanipää ei ole yksin manankorjuussa: kasvava joukko muita taikureita tekee samaa. Pitkään heistä (tai hänestä) ei ole muuta kiusaa kuin taipumus kääntää pelaajan manapalleroida, kunnes pikku hiljaa aggressio kasvaa ja tulipalloja tulee päin näköä.
Vähitellen manavaranto kasvaa ja oppipojan retale voi käyttää tukevampiakin loitsuja, olettaen että hän ensin löytää ne. Hirviöitä kurmotetaan ensin pikkuisilla tulipalloilla, joista edetään salamien, pikatulipallojen ja meteorien kautta tulivuoriin ja jotakuinkin ydinpommia vastavaan globaalikuolemaan. Mopon vauhdilla liikkuvaan mattoon voi loitsia tilapäisen jälkipolttimen tai turbopakituksen, lisäksi löytyy sellaista peruskamaa kuin terveyttä, suojaa, näkymättömyyttä, kuolleiden armeija sun muuta. Uudet taiat toimivatkin porkkanana, jolla pelaaja saadaan pelaamaan vielä yksi kenttä. Pääsääntöisesti loitsun poimiminen laukaisee ansan.
Magic Carpet tukee myös 2 - 8 pelaajan verkkopeliä, nollakaapeli- tai modeemipeliä siihen ei ole onnistuttu sijoittamaan.
Carpet Diem!
Magic Carpet on taas niitä pelejä, joita ensimmäiset 10 minuuttia katselee vaikuttuneena. Bullfrogin maastorutiini on varsin uskomaton ja lopputulos todella realistinen, se peittoaa esimerkiksi Comanchen voxelit kaikessa muussa paitsi näkyvyydessä. Sumu on levinnyt Strike Commanderista Taikamattoonkin asti, joten näkyvyys rajoittuu semmoiseen sataan metriin. Hirviöt näyttä(ne)vät pikselimöykyiltä kuvissa, mutta livenä ne animoivat kivasti.
Komeasta maastosta ei tarvitse maksaa kohtuutonta hintaa: ISA-väyläisessä 486/50:ssani ruudunpäivitys heiluu pelattavuusrajan positiivisella puolella, ja kunnon näyttökortilla varustetussa muskelikoneessa maisema kuulemma liikkuu häkellyttävän kauniina. Nykivä ruudunpäivitys ei tee pelaamisesta samanlaista helvettiä kuin Strike Commanderissa, sillä loitsut osuvat jo kun tähtää sinnepäin ja matto ei voi törmätä mihinkään vaan kiitää kauniisti vuorten, talojen ja vastaavien yli, paitsi ei useissa kentissä olevien muurien yli.
Erilaisia grafiikkajippoja on muutenkin runsaasti. Funktionäppäimistä saa päälle ja pois sellaisia lisiä kuin pehmennys, varjot, fraktaalitaivas, heijastava vesi ja vauhtiviivat. Tosi tappokoneiden omistajat voivat vielä vaihtaa päälle SVGA-tilan.
Todellista innovatiivisuutta edustavat kuitenkin 3D-ruudut, eli pelin saa kolmiulotteiseksi joko mukana tulevilla punaviherlaseilla tai vääntämällä silmät solmuun ja tuijottamalla ruudulla olevaa "taikakuvaa" tyyliin Ilta-Sanomien sotkulta näyttävät kuvat. Minä en onnistunut.
Äänissäkään ei ole haukkumista: taustamuzak ei häiritse peliä, ja digitoituja efektejä on runsaasti. Erikoisesti kylien arabinkielinen taustapulina on oiva efekti.
Snailfactor one! Engage!
Hyvältä siis tuntuu: grafiikka on loistavaa, peli-idea yksinkertainen mutta toimiva eikä äänissäkään ole valittamista. Ja sitten minä pelasin intoa hehkuen kolme viikkoa syömättä ja juomatta vai? No en.
Peli nimittäin laahaa ja pahasti, enkä tarkoita tällä ruudunpäivitysnopeutta. Matto liikkuu (ilman jälkipoltinta) löysää kävelyvauhtia ja kääntyy kuin raskas pommikone. Mr. Maagin käytössä oleva hyökkäystaikavalikoima on teholtaan pääsääntöisesti alitehoista (meteorit eivät ole hassumpia), joten hirviöntappaminenkin lipsuu vähän nirhimisen puolelle. Kuumailmapallot liikkuvat hitaasti ja manan saalistamisesta tulee välillä työlästä, kun koko isolla kartalla toisinaan on jäljellä enää kourallinen hirviöitä, joista irtoaa kourallinen manaa, vaikka sitä tarvitsisi kuorma-autollisen.
Tästä seuraa se, että tason läpäisy kestää pahimmillaan tuntikausia, ja kesken peliä ei voi tilannetta tallentaa, mikä on törkeää. Ei se muuten, mutta kun ainakin viidentoista ensimmäisen tason aikana eteneminen on vain sisusta ja kestävyydestä kiinni, taitoa ja strategiaa ei pahemmin tarvita. Pahimmillaan mananmetsästys on kuin puhelinluetteloa lukisi.
Vaikka Magic Carpetissa on kaikki kohdallaan, muuttujien arvot kaipaavat säätöä. Lisää vauhtia, tuhovoimaisempia aseita ja nopeammin kertyvää manaa, niin Taikamatto olisi aivan toista luokkaa. Nyt se on minun makuuni väliinputoaja: vauhti ja tappovoima eivät riitä toimintapeliksi ja strategia ei riitä aivoja aktivoimaan.
Tasapuolisuuden nimessä kerrottakoon, että Internetissä Magic Carpet näytetään rankattavan vuoden parhaimmiston joukkoon yhdessä Wing Commander III:n kanssa ja kansitarrasta löytyy leegio megapisteitä brittilehdiltä.
Magic Carpetia kannattaa ensin kokeilla Pelit-purkista löytyvällä demolla.
82
