Ajassa: Cinemaware 30 vuotta - Elokuvapelien aamunkoitto

Kauan sitten linnanneito yöpuvussa riitti myymään pelikoneita. Samalla Cinemaware loi Amigan grafiikalle sen legendaarisen maineen.

Commodore Amiga -kotimikron kukoistuskaudella 80-luvun lopussa syntyi useita muistettavia kehitystiimejä ja julkaisijoita. Amiga-ajan airueidta oli elokuvamaailmasta tunnelmaa tavoitellut, B-leffojen ja telkkkarisarjojen viitekehyksiä sekä tyyliä onnistuneesti hyödyntänyt amerikkalainen Cinemaware. Aika hämmästyttävää, sillä Amigan pelit tungettiin 880 kilotavun disketeille

Ensimmäinen kontaktini Cinemawareen oli firman ensimmäinen julkaisu, suurin ja tunnetuin hitti: keskiaikaiseen Englantiin sijoittuva kevytstrategia Defender of the Crown. Kruunun puolustajien grafiikka oli ZX Spectrum- ja C64-dieetillä kituuttaneille silmilleni jotain maagista – jumankekkana, voiko videopeli näyttää noin upealta? Se oli siinä (ja parissa muussa pelissä), Amiga piti saada.

Kun lopulta vaihdoin Helkama Raisuni Amiga 500:aan, Cinemawaren komeat pelit innostivat minut tietokoneella piirtämisen pariin. Electronic Artsin legendaarinen Deluxe Paint oli tärkeää Cinemawaren tuotannossakin. Iilman sitä firman tavaramerkki, huolellisesti viimeistelty pikselitaide, olisi jäänyt Cinemawaren perustaneen Bob Jacobin mukaan tekemättä.

Elokuvan jäljillä

Ammattimainen peliteollisuus otti vielä haparoivia ensiaskeliaan, kun Bob Jacob pääsi kokeilemaan Commodore Amigan esituotantoversiota. Aiemmin Epyxille ja Activisionille C64-pelejä omakustanteina tuottanut Jacob vaikuttui Amigan edistyksellisestä tekniikasta, ja leffoja rakastava mies koki tilaisuutensa tulleen. Jacob kulutti Salt Lake Cityssä vuoden keräämällä rahoitusta mormonilääkäreiltä, pari miljoonaa dollaria myöhemmin hän oli valmis aloittamaan Amiga-pelien julkaisutoiminnan. Bob ja Phyllis Jacob perustivat Cinemawaren vuonna 1985.

Arcadepelien selkeyteen tykästyneen Bob Jacobin mielestä tietokonepelit olivat tuolloin vielä kooderivetoisia, kliinisiä esityksiä, minkä takia ne eivät tavoittaneet massamarkkinoita. Peleistä puuttui taiteellinen näkemys, tunteisiin vetoava draama sekä arcadepelien helppo lähestyttävyys. Kaiken tämän Jacob aikoi tuoda Cinemaware-julkaisuilla yhtälöön mukaan. Jacob ei tähdännyt liian korkealle, sillä firman kantava ajatus pohjautui yksinkertaiselle oivallukselle: Hei, ihmiset tykkäävät elokuvista, tehdään elokuva-aiheisia videopelejä! Bob oli varma, että pelit ja elokuvat tulevat ennen pitkää lähestymään toisiaan.

Jälkeenpäin Jacob kertoi suhtautuneensa kehitysfilosofiaan tarpeeksi kyynisesti. Jos kykenemme kopioimaan ja muuntamaan leffa- ja telkkarigenrejä peleiksi, Cinemawarea pidettäisiin videopelialan mullistajana. Ja sen Cinemaware teki. Defender of the Crown kohotti kertaheitolla videopelifanien odotuksia grafiikan ja interaktiivisten tarinaelementtien suhteen.

Defender of the Crownin perusmekaniikka lainattiin Risk-lautapelistä, jossa nopanheitot korvattiin erilaisilla tarinaan vaikuttavilla toimintajaksoilla. Cinemaware käytti samaa kaavaa useimmissa julkaisuissaan. Jim Sachsin aikaa kestäneen kauniin pikselitaiteen voimalla Defender of the Crowniin ympättiin historiallisten leffojen tapaan romanssi, joka toimi kouriintuntuvan henkilökohtaisena ja fiilistä kohottavana tavoitteena.

80-luvulla alkeellinenkin romantiikka peleissä oli vielä uutta ja ihmeellistä. Ja kun Bob piti povekkaista leideistä, homma oli sitä myöten selvä.

Kolme pölhöä ja rakettimies

Defender of the Crownin jälkeen Cinemaware tuotti muun muassa kieltolakiin sijoittuviin gangsterirainoihin tukeutuvan The King of Chicagon, Columbia Picturesin komediakäsite The Three Stoogesin sekä sarjan TV Sports -urheilupelejä. Etenkin tunnettuihin komediahahmoihin tukeutuva, vuonna 1987 julkaistu, John Cutterin suunnittelema Three Stooges oli lupa painaa rahaa. Cinemaware halusi tehdä lisenssille mahdollisimman uskollisen videopelin, jossa runko oli jälleen lautapelimäinen ja yksinkertaiset arcadeosuudet, kuten piirakoiden viskely, olivat huumorikolmikon leffojen inspiroimia.

Cinemawarella ei ollut neljän ensimmäisen pelinsä aikoihin ollut vielä aavistustakaan siitä, millainen interaktiivisen elokuvan pitäisi olla. Kaikenlaista kokeiltiin: minneapolislaisen opettajan Doug Sharpin kehittämässä The King of Chicagon mustavalkoisessa Mac-versiossa oli digitoituja perunapäitä ja peli eteni armotta, vaikka et tehnyt mitään monivalintapäätöksiä. Kaikissa julkaisuissa käytettiin samplattuja ääniä sen verran kuin voitiin, mutta parille alle megatavun disketille ei pakkauksesta huolimatta ihmeitä mahtunut.

Bob Jacobin henkilökohtainen suosikki on vuonna 1988 julkaistu Rocket Ranger, joka lainasi elementtejä vanhoista scifisarjoista. Jacobin mielestä Rocket Ranger tavoitti parhaiten sen, mihin Cinemaware pyrki: viileän (natsi)tarinan, mieleenpainuvat hahmot ja 50-luvun teeveesarjatunnelman.

Jacob halusi lisensoida peliin Republic Picturesin Commando Codyn, mutta hävisi väännön itse Steven Spielbergille, joka lopulta ei tehnyt aiheella mitään. Seuraava kohde oli Dave Stevensin The Rocketeer -sarjakuva, mutta tämän nappasi Disney. Helvetti soikoon, Jacob manasi ja loi oman rakettimieshahmonsa. Rocketeer-elokuva ilmestyi vasta 1991, ja sen tuottaja Lloyd Levin myönsi, että rainan zeppeliinit lainattiin Rocket Rangerista, sarjiksessa niitä ei ollut.

Muita Cinemawaren nousukauden julkaisuja 80-luvun lopussa olivat muun muassa samuraihenkeä tihkuva Lords of the Rising Sun, psykedeelisen näköinen Sinbad and the Throne of the Falcon ja tietenkin firman ehkä rakastetuin peli, vanhoja scifi-monsterirainoja lainaillut, kevyttä salapoliisityötä vaatinut It Came from the Desert. Lucasfilmillakin työskennelleen David Riordanin luoman Se tuli aavikolta -tarinan moottoreita olivat amerikkalaista pikkukaupunkia uhkaavat jättiläismuurahaiset, jotka olivat ensimmäisen persoonan ampumanäkymässä vaikuttavan kokoisia.

Kompromissien välttämiseksi Cinemawaren pelisuunnittelun kohdealusta oli aina aikakauden teknisesti (siis audiovisuaalisesti) edistyksellisin kotimikro Commodore Amiga, vaikka kasibittisiä mikroja oli vielä aktiivikäytössä huomattavasti enemmän. Defender of the Crown muistetaan syystäkin Amiga-pelinä, mutta käteinen käärittiin voittopuoleisesti sen C64-käännöksestä, jossa Amiga-version pikseleistä oli käytännössä poistettu joka toinen.

Kun Amiga-versio oli valmis, Cinemaware pyrki kääntämään pelinsä muillekin riittävän suosituille alustoille. Amiga oli suositumpi Euroopassa kuin Jenkkilässä, joten merkittävä osa myynnistäkin tuli Euroopasta.

Piraatteja kello kahdestatoista

Alkuperäisen Cinemawaren joutsenlauluksi jäi ensimmäinen maailmansodan lentokonesotaa kuvannut Wings, joka yhdisteli yksinkertaisen viihdyttävää 3D-lentämistä ja perinteisiä räiskintäpelejä muistuttavia isometrisiä ja ylhäältä kuvattuja pommitusosuuksia päiväkirjalla kerrottuun tarinaan rintamalta.

Bob Jacob ei pitänyt manuaaleista. Wings oli suora reaktio siihen, että hän oli ostanut Falconin, jonka ohjekirja oli melkoinen opus. Suoraviivainen Wings näki päivänvalon vuonna 1990, jolloin niin Cinemawarella kuin Commodorella kaikki oli vielä varsin hyvin.

Jacob uskoi vakaasti Amigan menestykseen, vaikka piratismi söikin myyntiä: kaikki tunsivat Cinemawaren pelit, mutta harva niitä oli ostanut. Wings kräkättiin jo ennen julkaisua, mikä viittaa myyrään diskettien monistamossa. Se oli tyypillinen krakkerikuvio 90-luvun taitteessa.

Piratismi oli todellinen, erittäin paha ongelma Amigalle, sen takia laite nuupahti ja kitui hiljalleen pois markkinoilta marginaaleihin 90-luvun edetessä. Amiga-uskollisuuden takia Cinemaware vaihtoi lupaavasti orastavalle pc-peliskenelle liian myöhään.

Mutta Bob Jacob ei syytä Cinemawaren konkurssista vuonna 1991 piratismia, joka vaivasi yhtä lailla kaikkia, vaan huonoja bisnespäätöksiä. TV Sports Footballin pc-käännös oli kaupallinen katastrofi ja todellinen kuoleman suudelma tuli, kun Cinemaware suostui tekemään japanilaisen NEC:n TurboGrafx CD (alias PC Engine) -konsolille laajennetun spesiaaliversion It Came from the Desertistä. NEC sai diilissä Cinemawaresta 20 prosentin siivun. Isosta japanilaisesta bisnespartnerista iloittiin hetki, mutta hymy hyytyi nopeasti.

Cinemaware sijoitti It Came from the Desertin CD-käännökseen noin 700 000 dollaria, joka oli siihen aikaan yli viisi kertaa yli normaalin pelibudjetin. Riski ei kannattanut, sillä oikeasti elokuvamainen tuotanto imi Cinemawaren varat vikkelästi. Jacob kirosi myöhemmin, mitä he mahtoivat ajatella: NEC teki Euroopassa äärimmäisen harvinaista TurboGrafx 16 -pelikonsolia, joten hyvät myyntilukematkaan eivät olleet mitenkään taattuja.

Vaikka Cinemaware kaatui, peli ei. David Riordan viimeisteli sen konkurssin jälkeen -92 pikkubudjetilla julkaisuun. Cinemawaren väki kaikkosi muun muassa Microsoftille, Disneylle ja EA:lle.

Reset ja uusi käynnistys

Esirippu alas, aplodit ja viimeinen sammutti valot? Ei aivan.

Vuonna 2000, melkein kymmenen vuoden hiljaisuuden jälkeen, Cinemawareen puhallettiin henkeä. Activisionilla lokalisaattorina ja tuottajana vuodesta 1995 lähtien toiminut Lars Fuhrken-Batista hankki oikeudet Cinemawaren nimeen ja peleihin, ja Cinemaware Inc. aloitti toimintansa. Tosin Fuhrken-Batistalla ja toisella 2000-luvun johtohahmolla Sean Vescellä ei ollut mitään tekemistä alkuperäisen Cinemawaren kanssa.

Cinemaware Inc. tuotti 2000-luvun alkupuolella uusintajulkaisuja suosituimmista klassikoista GBA:lle ja Pleikkarille. Uutta tuotantoakin tehtiin, Robin Hood: Defender of the Crown julkaistiin Xboxille vuonna 2003.

Cinemaware Inc. myytiin 2005 eGames Inc.:lle, jonka pelipomona Fuhrken-Batista säilyi vielä muutaman vuoden. eGames kaatui talousvaikeuksien takia 2012 ja Cinemaware päätyi taas tuuliajolle.

Nykyinen ja viime vuoden lopulla Wings! Remastered Editionin julkaissut Cinemawaren uusin inkarnaatio (www.cinemaware.com) pyrkii luomaan vaikutelman siitä, että kyseessä on sama firma kuin viime vuosituhannella, vaikka se ei luonnollisesti pidä paikkaansa: pelien tekijät ja kumppanit ovat eri ihmisiä. Cinemawaren pr-henkilö ei lupauksestaan huolimatta vastannut kysymyksiini putiikin taustavaikuttajista.

Mutta Cinemawaren perintöön porukka joka tapauksessa uskoo. Viime vuonna ilmestynyt Wings! Remastered Edition onkin lupsakka tunnelmapaketti naavaparroille. Porukka julkaisi myös aikoinaan kesken jääneen Sega Megadrive -pelin It Came from Desert: The Action Game – Extended Cut, vieläpä aidolla pelimoduulilla. Seuraavana ohjelmassa on hiljattain maltillisen Kickstarter-tavoitteensa saavuttanut Rocket Ranger Reloaded, jonka on tarkoitus olla astetta pidemmälle viety modernisointi, käytännössä uusi peli Rocket Ranger -teemalla.

Amigistien erityisellä lämmöllä muistelema Cinemaware tarjosi videopelifaneille jo 80-luvun puolivälissä kaunista grafiikkaa, korkeita tuotantoarvoja ja pelillistä kerrontaa. Viimeksi mainittu ei ole kaikille kehittäjille selvä juttu vielä nykyäänkään. Cinemawaren klassikot ovat merkittävä osa 90-luvun taitteen videopelien ja varsinkin Amigan historiaa.

Lisää aiheesta

  • Suomen pelihistoria museoon - Elämyksiä Vapriikissa

    Museokeskus Vapriikkiin Tampereelle aukeaa loppuvuodesta 2016 Suomen pelimuseo, joka kertoo suomalaisen pelaamisen monikymmenvuotisen historian sen ansaitsemissa puitteissa. Mistä digitaalinen pelaaminen Suomessa alkoi, miten se kehittyi vuosien saatossa ja miten se päätyi nykyiseen asemaansa?…
  • Ajassa - Virtuaalinen odysseia

    Kun puhutaan virtuaalitodellisuudesta, tulee mieleen Matrix ja Star Trek, Science fiction, joka on vielä kaukana tuolla jossain. Saattaa olla yllättävä tieto, että taskussasi voi jo olla virtuaalitodellisuuteen kykenevä laite.
    Korvakuulokkeet ovat vieneet meidät oopperaan, bändin keikalle…
  • Ajassa - Silmälappuvideopeliä

    Virtuaalitodellisuus on melkein täällä. Paljon puhuttu Oculus Rift saa vakavan haastajan Sonyn Project Morpheuksesta.
    Virtuaalitodellisuusbisnes elää mielenkiintoisia aikoja. Kukaan ei halua lanseerata raakiletta, sillä kaikkien valmistajien pelkona on ensireaktioiden turmeleminen.…