[caption id="attachment_22702" align="aligncenter" width="850"]
Kuka heistä on räiskintäpelaaja?[/caption]
Tuoreen kokoomatutkimuksen mukaan pelit vaikuttavat aivoihin eri tavoilla: eniten aivoja kehittävät toimintapelit.
Tutkijoiden määritelmä toimintapelistä kuulostaa Bäfältä tai Countterilta: pelissä on monimutkainen 3D-ympäristö, jossa on nopeasti liikkuvia kohteita. Ruudulla on runsaasti häiriötekijöitä ja turhia asioita, jotka vaativat jatkuvaa huomionvaihtoa ja valintaa. Pelaajalta vaaditaan jatkuvia nopeita mutta oikeita päätöksiä.
Tutkijoiden mukaan toimintapelien pelaaminen parantaa tarkkaavaisuutta, havainnointia ja työmuistia. Toimintapelien pelaajat osaavat myös tavallista paremmin suorittaa montaa tehtävää yhtä aikaa ja vaihtaa huomionsa nopeasti tehtävästä toiseen.
Mielenkiintoinen havainto oli, että toimintapelit treenaavat aivoja jopa paremmin kuin aivojumpaksi kehitetyt älypelit, koska ne suunnitellaan usein hidastempoisiksi päättelytehtäviksi.
Muidenkin pelien pelaamisesta havaittiin hyötyjä. Starcraft kehitti kognitiivista joustavuutta eli taitoa löytää vaihtoehtoisia ratkaisuja. Portal 2 paransi ongelmaratkaisukykyä ja tilallista päättelyä. Tutkijoiden päätelmä oli, että pelien kehittävä vaikutus perustuu tiukasti kussakin pelissä vaadittaviin taitoihin.
Asialla on myös suoria käytännönsovelluksia: pelaamisen on esimerkiksi osoitettu vähentävän vanhusten kolareita liikenteessä, joten jatkossa kannattaa antaa kellon sijasta läksiäislahjaksi esimerkiksi GTA V.
Kaikki pelaamisen vaikutukset eivät ole positiivisia. Runsas pelaaminen heikentää pitkäjänteisessä tehtävässä vaadittavaa keskittymiskykyseessä olevassa tutkimuksessa tutkittiin peliharrastukseen käytetyn ajan vaikutusta aivoihin. Paljon pelaavilla on tavallista enemmän vaikeuksia keskittyä esimerkiksi kouluopetuksen tyylisissä tilanteissa.
Tutkimus oli niin sanottu kokoomatutkimus, jossa University of Wisconsinin ja University of Californian tutkijat hakivat aiemmista pelitutkimuksista lainalaisuuksia. Tukimuksen rajauksena oli pelaamisen vaikutus avoihin ja käytökseen oppimisen kannalta.
