Kalliit kasibittiset

Kaikki retroa harrastavat ovat varmasti huomanneet, kuinka vanhojen pelien hinnat ovat lähivuosina kasvaneet kohisten sekä netti-, että kivijalkakaupoissa. Hyväkuntoiset, kaikki alkuperäislippusensa ja lappusensa sisältävät pelit vaihtavat omistajaa usein kolmi- ja jopa nelinumeroisilla summilla.

Useille pelikeräilijöille se kaikista rakkain keräilykohde on vanha kunnon Nintendo Entertainment System, eli NES, eli kasibittinen Nintendo. Yllättävän monella on tavoitteena, ei enempää eikä vähempää, kuin kerätä joka ikinen konsolille ilmestynyt peli, alkuperäispahveissa tai ilman. Tehtävä ei ole kuitenkaan helppo, puhumattakaan halvasta. NESin kirjastossa on nimittäin muutamia todella arvokkaita ja harvinaisia teoksia. Tässä blogissa keskitynkin juuri matolaatikon arvokkaimpiin peleihin.

Täydellistä NES kokoelmaa kerätessä täytyy ensimmäiseksi päättää, mitä termillä "täydellinen" tarkoitetaan. Jos haluaa kerätä ainoastaan länsimaissa ilmestyneet viralliset pelit, luku on 713. Jos mukaan lasketaan kuitenkin myös Famicomin, konsolin japanilaisen version pelit, saa ostoja suorittaa yhteensä 1057. Perfektionistit laskevat mukaan myös epäviralliset pelit, jolloin tavoitenumero nousee hulppeaan 1228:aan.

Keräilijän lompakon onneksi suurin osa NES-kirjaston peleistä on ostettavissa verrattain huokeaan 5-70€ hintaan. Harvinaisemmassa päässä joutuu kuitenkin ainakin 50:n teoksen kohdalla maksamaan 100-750€ kappaleelta, jos haluaa saada joka ikisen. Ja nämä hinnat koskevat siis pelkkiä pelikasetteja.

Mikä on tehnyt näistä peleistä niin arvokkaita? Vastausta voidaan lähteä etsimään hintalistojen kärkipäässä olevien pelien yhdistävistä tekijöistä. Virallisista peleistä silmiin pistävät erityisesti Little Samson, Flintstones: Surprise at Dino Peak, Mr. Gimmick, Bonk's Adventure ja Bubble Bobble part 2. Hieman halvempia, mutta silti kolminumeroisen summan arvoisia ovat esimerkiksi Chip 'n Dale: Rescue Rangers 2, Duck Tales 2, TMNT Tournament Fighters, Ufouria: The Saga ja Mega Man 5. Jokainen tämän listan peleistä on julkaistu marraskuun 1992 ja toukokuun 1995 välisenä aikana. Tuolloin NES alkoi suuresta käyttäjäkunnastaan huolimatta jäädä uuden konsolisukupolven jalkoihin. Sega Mega Drive oli ollut saatavilla kaikkialla jo marraskuussa 1990 ja viimeistään Super Nintendon maailmanvalloitus huhtikuussa 1992 aloitti lähtölaskennan harmaan laatikon haipumiselle. Kuluttajien siirtyessä uuden raudan ääreen, myytiin uusia NES-pelejä yhä vähemmän ja näin ollen niistä tuli vuosien saatossa harvinaisuuksia. Tämä ei kuitenkaan koske kaikkia NESin ehtoopuolen pelejä.

Sitten on niitä epävirallisia pelejä. Ensimmäiseksi on mainittava Panesian-yhtiön kehittämät kolme pehmopornopeliä Bubble Bath Babes, Peek-A-Boo Poker ja Hot Slots. Kaikista saa pulittaa vähintään 500€. Sitten tulevat pahamaineinen Action 52 ja kyseisen kokoelman viimeisen pelin jatko-osa Cheetahmen II. Lopulta erityismaininnan saavat Wisdom Tree-yhtiön Raamattuun ja hengelliseen sodankäyntiin perustuvat pelit, kuten Sunday Funday. Nämä teokset ovat erittäin harvinaisia jo siitä syystä, että niillä ei ollut Nintendon tukea takanaan. Sen lisäksi esimerkiksi Cheetahmen II:ta painettiin ainoastaan 1500 kappaletta ja ne päätyivät myyntiin vasta löydyttyään paljon myöhemmin varastojen perukoilta.

Ihan viimeiseksi on otettava tarkasteluun helposti koko konsolin harvinaisin ja arvokkain pelikasetti, nimittäin Nintendo World Championships. Kyseessä on vuonna 1990 järjestetyn Nintendo World Championships-tapahtuman kilpailupelikasetti, joita on ollut alun perinkin ainoastaan finalisteille muistoksi lahjoitetut 90 kappaletta. Sen lisäksi samaa peliä lähti kiertoon 24 kultaista kasettia Nintendo Power-lehden järjestämän erillistapahtuman tiimoilta. On sanomattakin selvää, että nämä harvinaisuudet saadakseen on oltava valmis luopumaan vähintään viisinumeroisesta summasta rahaa.

NES-keräilyn hinnoissa on luonnollisesti todella paljon vaihtelua sekä alkuperäisen laatikon ja ohjekirjan sisältävien, että aluekooditettujen pelien kohdalla. Marginaalikielillä, kuten suomella, varustetut SCN ohjekirjat ja kotelot nostavat summia huomattavasti. Keräilijät vetävätkin rajansa yleensä joihinkin tiettyihin versioihin.

Oman NES-kokoelmani arvokkaista peleistä voin kiittää suurilta osin vanhempiani. Aluksikin he sponsoroivat minulle pelejä konsolille viimeiseen asti, ennen kuin vihdoin myöntyivät ostamaan Super Nintendon. Näin pelikirjastoon päätyi yllättävän monta nykyään melko arvokasta teosta. Toiseksi he eivät heittäneet pelien pahvikoteloita ja ohjekirjoja roskikseen, eli arvo nousi entisestään. Nykyään en todennäköisesti sijoittaisi kyseisiin peleihin niin suurta summaa, kuin niistä pyydetään.

Blogin lopuksi haluaisin jakaa Let's Play kanavaltani läpäisyt NES-kokoelmani harvinaisimmista peleistä Chip 'n Dale: Rescue Rangers 2:sta, Duck Tales 2:sta ja Mega Man 5:stä. Listatkaa kommentteihin omat harvinaisimmat NES-pelinne.