Kun siirtokunta-alus UNS Calypso vuosikymmenien matkan jälkeen pääsee perille Beta Caelin järjestelmään, kohtaa sitä yllätys. Uudempi ja nopeampi UNS Tantalus on ollut paikalla jo 21 vuotta, ja Calypso määrätään auttamaan kukoistavaa siirtokuntaa. Josta on jäljellä vain rauniot.
Ja kun Maasta saapuva viesti katkeaa kesken kentaurilaisten tuhotessa koko sinisen pallukkamme, on kapteenin aika alkaa tienata palkkaansa ja pitää ihmissuku, tuo koko galaksin loistava kynttilä ja isä Jumalan oma kuva, hengissä.
Kapteeni ei käske
Alien Legacy kuuluu sarjaan strategialla höystetyt juonelliset avaruusoopperat, ja muistuttaa itse asiassa enemmän kuin vähän viime numerossa käsiteltyä Reunionia. Juonen tai pikemminkin juonien osuus pelissä on avainasemassa, sillä strategia- tai seikkailupelinä AL on aika heppoista kamaa.
Homman nimi on pitää ihmiskunnan rippeet hengissä asuttamalla Beta Caelin aurinkokunta. Apunaan kapteenilla on joukko neuvonantajia, ja he ovatkin KUNNON neuvonantajia: kapteenin huoleksi jää vain tasapainottaa siirtokuntansa, sillä hellästi kädestä pitäen he johdattavat pelaajan läpi Alien Legacyn. Alien Legacy on jokseenkin lineaarinen, joskin uudestaan pelatessa tapahtumat voivat sekä kulkea että ratketa eri lailla. Itse en läpipeluun jälkeen tuntenut tarvetta uuteen peliin.
Kalliolle, kukkulalle....
Ensimmäisenä maalina on perustaa pysyviä siirtokuntia järjestelmän planeetoille. Siirtokunnat rakennetaan SimCityn tyyliin, ja taas kyseessä on pelkkä kosmetiikka, mitään väliä rakennusten paikoilla ei ole. Graafisen pelleilyn olisi saanut korvata vaikka näppärällä listalla, tai edes jonkinlaisella tavalla tunnistaa nopsasti eri tuotteita valmistavat laitokset.
Kaiken maailman höpöniittien asemesta siirtokuntien tarvitsemat ja tuottamat raaka-aineet on sievennetty kolmeen ryhmää: malmiin, energiaan ja elossapysymiseen tarvittavaan moskaan. Näitä tarvitaan paitsi tuotantoon myös tuotantolaitosten pitämiseen käynnissä, lisäksi installaatiot tarvitsevat robotteja ja ihmisiä työvoimaksi.
Tieteellinen tutkimustyö on Alien Legacyssa ratkaistu niin, että tutkimuslaboratoriot tuottavat tieteellisiä resursseja. Jokainen uusi keksintöehdotus vaatii tietyn määrän ja sekoituksen, että sen yleensä voi edes keksiä. Määrät kasvavat kohti loppupeliä dramaattisesti, mikä on hyvä pitää mielessä.
Avaruusalukset
UNS Calypson lisäksi systeemissä porhalletaan pikkualuksilla, jotka ovat avainasemassa koko pelissä. Aluksia tarvitaan myös siirtokuntien ja avaruusasemien rakentamiseen. Alusten tärkein tehtävä on tutkia planeettoja ja laskeutua niiden pinnalle keräämään johtolankoja, informaatioita, raaka-aineita ja tieteen vaatimia resursseja. Lisäksi alukset kuljettavat tavaraa siirtokunnasta toiseen, ja kertakeikkojen lisäksi voi perustaa jatkuvia huoltoyhteyksiä, mikä on näppärää.
Jos tilanne vaatii, saa alukseen lastattua ohjuksen. Tosin ohjusaluksia ei saa aktiivisesti hyökkäämään mihinkään, ei vaikka neuvonantajat kuinka niin antaisivat ymmärtää. Ainoastaan erästä hyvin isoa esinettä tuhotessani siihen pamauteltiin ohjuksia, ilahduttavasti alukset tällöin osasivat itse hakea täydennyksiä.
Koska alukset eivät suinkaan lennä ylivalonopeuksilla rajattomia matkoja ja Beta Caelin aurinkokunta on koko ajan liikkeessä, jo kaukaisten siirtokuntien huolto vaatii jonkun verran suunnittelua.
Nothing happens
Alien Legacy vaatii kärsivällisen mielen: kestää nimittäin pitkään ennen kuin peliin tulee muutakin kuin siirtokuntien tasapainottelua ja vinkkien noutamista pisteestä x,y. Kun juoni vihdoin käynnistyy, nousee kiinnostuskäyrä ja pysyy vakaana loppuun asti: jotenkin oli pakko nähdä, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Oudosti taisteleminen on jotakuinkin ohitettu Alien Legacyssa. Jopa silloin kun vihamieliset laivastot kiertävät siirtokuntaplaneettaa, pelaajan ainoa vaihtoehto on siirtää paikalle aluksia, jotka puolustavat siirtokuntaa mikäli sen kimppuun hyökätään. Taistelu itse ei ole ääniefektiä kummoisempi, ja sen jälkeen sotilasneuvonantaja kertoo, kenen turpa tärisi. Vaikka taistelu onkin vähäistä, olisin toivonut siihen jonkinnäköistä vaikutusmahdollisuutta.
Huomattavasti ärsyttävämpi piirre on, että kukaan ei vaivaudu kertomaan, jos suojattoman siirtokunnan kimppuun hyökätään. Yhtäkkiä vain huomasin, että Areksen kummassakin siirtokunnassa on pari tönöä pystyssä ja kiertorata täynnä vihollisia.
Pompi pompi
Käyttöliittymä toimii enimmäkseen hyvin, ruudusta kuin ruudusta pääsee pomppaamaan ruutuun kuin ruutuun. Käyttö hoipertelee lähinnä siirtokuntien hallinnassa: jos haluan esimerkiksi vaihtaa kaikkien tutkimuslaboratorioiden tutkimuskohdetta tai vaihtaa tehtaiden tuotantoa, jokainen siirtokunta täytyy käydä läpi manuaalisesti. Siirtokuntien tuotanto sentään esitetään selkeästi: vihreät numerot ovat ylituotantoa ja punaiset vajetta. Ketterä ajannopeutus sallii tapahtumien vyöryä etananvauhdista varppivauhtiin.
Graafisesti peli on ihan silmää miellyttävä, tärkeimmät juonenkäänteet on kuvattu animaationpätkillä. Korville on tarjolla muutama samplattu efekti ja musiikkia, joka ei kiusaa eikä ärsytä.
Arvostelukappale oli betaversio 1.00, ja joko siitä tai DOS4GW:sta johtuen peli kaatuili muutaman kerran. Softa-ajureita käyttävillä äänikorteilla lienee vaikeuksia, ainakaan SB-16 ei suostunut tirauttelemaan FM-ääniä lainkaan.
Alien Legacyn miinuksia ovat lineaarisuus, kertakäyttöisyys ja se, ettei pelaajan tarvitse aivojaan kuormittaa, koska neuvonantajat ovat niiiiiin päteviä. Toisaalta puuhastelua riittää koko ajan ja juonikuviot ovat sen verran mielenkiintoisia, ettei kiinnostuskäyrä pääse lerppumaan.
Alien Legacy on ihan kiva välipala, ei sen enempää. Pehmeä lasku peliuraansa aloitteleville.
82
