Animal Crossing (GameCube) – Ihminen on ihmiselle susi ja muita eläimiä

Animal Crossingin eurojulkaisu on kaksi vuotta Yhdysvaltojen julkaisupäivää jäljessä, mutta odottaminen kannatti. Animal Crossing on Pokémon-sukupolvelle risteytetty nukkekoti-arkisimulaattori.

Animal Crossing on kuin opetusohjelma vanhempien helmoissa kasvaneille. Lasku kylmään todellisuuteen on miellyttävän loiva, sillä maailman haasteisiin totutellaan söpöjen eläinten parissa. Ne asuttavat kylää, jonne pelaaja asettuu asumaan.

Ensimmäinen oma asunto on kolkko ja ahdas mökki. Töllin maksaminen tyssää oitis käteisen puutteeseen. Kun tilanne on tukala, on onni suopea lainanantaja. Asuntoja järjestävän kauppiaan hommissa voi ottaa ensiaskeleensa työelämään, tutustua työläisen riistoon ja lyhentää samalla asuntolainaa. Kun laina on hoidettu, saa maksettavaksi toisen, sillä huusholli päivitetään isompaan.

Leveämmän leivän perässä on pakko lähteä kylille. Kanssakyläläisten laskuun tehdyt työt ovat kertaluontoisia, mutta esimerkiksi kalastaminen antaa astetta vakaamman tulonlähteen. Ympäristöä tutkimalla voi tehdä tavaralöytöjä, joita voi kaupitella eteenpäin.

Suurin rahareikä on koti. Lainan maksamisen lisäksi kelloja (rahayksikkö) saa varata läjäpäin sisustamiseen. Omaan soppeen saa jopa vanhoja Nintendo-pelejä pyörittävän masiinan. Koti on keskeinen paikka, sillä se kielii kalusteineen omistajansa sosiaalisesta asemasta. Tekemällä omasta elostaan kylässä viihtyisää vaikuttaa kehittävästi koko kylään.

Elämä lyhyt, Animal pitkä

Elämistä simuloiva peli syö valtavasti aikaa, mutta kokemus on sitä rikkaampi mitä useammin hahmonsa pariin ehtii palata. Pelissä eletään tosiaikaa aina vuodenaikoja myöten ja tiettyinä päivämäärinä voi nähdä vain sen päivän erikoistapahtumia, vaikka meteorisateen järven yllä.

Kylässä tapahtuu koko ajan, vaikkei itse pelaisikaan vuorokaudet ympäriinsä. Piittaamatonta pelaaja rangaistaan, sillä pitkään tyhjänä olevan kämpän valtaavat tuholaiset ja mannut kasvavat rikkaruohoa. Animal Crossing kannattaa kaivaa tasaisin väliajoin esiin edes juhlapyhinä, jos kylällä vaikka olisi tapahtumaa.

GameCuben muita ohjelmaleluja eli jumalpeli Doshin the Giantia ja Euroopassa vaille julkaisua jäänyttä evoluutiopeli Cubivorea yhdistää Animal Crossingiin mielenkiintoinen seikka: pelit tehtiin alunperin Nintendon edellistä kotikonetta N64:ää varten. Kun konsolisodassa päivitettiin aseet, pelit olivat yhä kesken, mutta N64:ltä perityt projektit kuuluvat edelleen GameCuben kekseliäimpiin.

Historiansa takia Animal Crossingia leimaa yksinkertainen grafiikka, joka kuitenkin toimii ja värit hehkuvat. Pallopäiset hahmot ja kylän tiukan geometrinen asemakaava tuovat mieleen legopalikat. Kun palikkamäärä on rajallinen, myös variaatioissa tulee ennen pitkää raja vastaan.

Lapsekkaan ulkoasun ei pidä antaa pettää, sillä touhu tuntuu antoisalta kotopesästä lentäneellekin. Animal Crossingin maailmassa kaikella on syynsä ja seurauksensa, mikä on mukavaa vaihtelua oikeaan elämään.

Konsojen välistä ystävyyttä

Nintendon lisähärpäkkeitä tuetaan ansiokkaasti. Liittämällä koneeseen GBA:n voi taskuun ladata pelejä ja jopa pelialueen, jonne ei muuten pääse. Myös E-Reader-kortinlukijalle on tuki ainakin Amerikan versiossa, jossa Animal Crossing -keräilykorteilta voi ladata uusia esineitä tai vaatteita.

Kaverin luona voi vierailla liittämällä molempien muistikortit konsoliin, mutta esineiden lahjoittaminen onnistuu nerokkaan idean ansiosta ilmankin. Lähetti antaa luovutettua esinettä vastaan koodin, jota käyttämällä kaveri saa paketin vastaan omalla koneellaan.

Selventävin määritelmä Animal Crossingille lienee ohjelmalelu. Animal Crossing ei ole perinteinen peli siinäkään mielessä, että vain suoritus palkittaisiin. Pelaaminen on viihdyttävää ja antoisaa, teki sen miten tahansa. Valmiita haasteita ei ole.

85