Voima vetää nyt vasemmalle ja oikealle.
Vuonna 2012 julkaistu Badland on suomipelisuosikkejani. Kaunis taide yhdistyy armottomaan pelimekaniikkaan, jonka seurauksena tuotos luo selkeän pesäeron kaikelle kansalle suunnattuun mobiilipelimassaan. Pienen Frogmind-pelistudion debyyttituotos on selkeästi tehty harrastajille.
Vaikka vaikeustaso on muihin mobiilituotoksiin verrattuna toisesta galaksiryhmästä, Badland löysi yleisönsä. Vuosien varrella ykkösosa on kääntynyt melkoiselle laitekirjolle, ja nyt on aika jatko-osalle.
Ilokseni kakkonen ei ole yhtään ykköstä heikompi esitys.
Vasen, oikea, variksenpoikia
Badland rakentuu yksinkertaisen perusajatuksen varaan. Kun kosketusnäyttöä täppää, ruudulla möllöttävä Klooni iskee siipiään. Tavoitteena on selvitä eteenpäin rullaavan kentän lukuisista vaaranpaikoista. Hankaluuksia aiheuttaa paitsi pirullinen kenttädesign, myös fysiikkamoottori, joka viskoo Klooni-parkaa Newtonin teesien mukaisesti.
Kakkonen jalostaa ykkösen perusajatusta lisäämällä suuntimat. Reunoja tökkimällä klooni ohjautuu joko oikealle tai vasemmalle. Tämän oivalluksen seurauksena kentät rakentuvat vasemmalta oikealle rullautuvan putken sijaan jokaiseen ilmansuuntaan.
Aiempaa vapaampaa liikkuvuutta höystetään oivallisella kenttädesignilla, joka saa taas verisuonet pullistumaan. Eteneminen vaatii tiukimmissa paikoissa lukuisia uudelleen yrityksiä, jotta reitti seuraavalle tarkistuspisteelle avautuu. Olen useasti pelatessani leikitellyt ajatuksella siitä, miten iPad reagoi olohuoneen betoniseinään.
Myös kloonit päivittyvät. Lentävä versio saa rinnalleen rengasmöllykän, joka näyttää sensuurin hampaisiin joutuneelta Fazerin lakritsipatukkamaskotilta. Kun siipiklooni lentelee, kiekkoversio rullailee eteenpäin. Ilahduttavasti molemmille klooneille on keksitty toisistaan poikkeavaa puuhasteltavaa. Kun perustason temppuilua maustetaan käänteisellä painovoimalla, joka sotkee luonnonlakien lisäksi ohjauksen, monet temppuradoista jalostuvat oodeiksi sadomasokismille.
Maksa vain kerran
Vaikeustason ja syvällisyytensä ohella Badland 2 tallaa vastavirtaan myös hinnoittelupolitiikassa. Kun muut keskittyvät naamioimaan ”ilmaisia” pyramidikeksintöjään peleillä, Frogmind lätkäisee pelilleen viiden euron hintalapun, jolla koko tuotoksen saa kerralla. Makromaksullisuus on erinomainen veto, koska nyt pelimekaniikkaa ei tarvitse rakentaa free-to-playn ehdoilla.
Kloonit eivät väsähdä eikä hahmoja päivitetä timanttivaluutalla, jotta eteneminen onnistuisi. Pärjääminen on kiinni vain omasta sorminäppäryydestä ja sinnikkyydestä, ei kukkaron paksuudesta. Mobiilipelien trendejä vastaan talsiminen ansaitsee hatunnoston, sillä tällaisella hinnoittelupolitiikalla ei haalita rahoittajia, mutta me peliharrastajat kiittelemme kuorossa. Tai niin toivon.
Vetävään audiovisuaaliseen pakettiin kääritty Badland 2 on erinomaisen ykkösosan veroinen perillinen, joka uudistaa omaa peruskonseptiaan juuri oikeista paikoista. Pirullisen haastava mobiilipeli on nykyisin yksisarviseen verrattava taruolento, mutta Frogmind todistaa, että myös täppäripelin voi rakentaa sellaiseksi, että sen parissa viihtyy harrastajakin.
Molemmat Badlandit ovat myös lastenpelien parhaimmistoa, sillä reilun parivuotiaan tyttäreni mielestä mustien möllyköiden lennättäminen surmanloukusta toiseen on hauskinta ikinä.
Badlands 2
Arvosteltu: iPad Air
Saatavilla: iOS
Tulossa: Android
Frogmind
Moninpeli: 2–4 pelaajaa
88
