Chaos Reborn (Early Access)

Snapshot Games

Arvosteltu: Macbook Air (1,4 GHz Core i5, 4Gt RAM, Intel HD Graphics 5000 1536 Mt, OS X 10.9.5)

Saatavilla: PC

Versio: Early Access, 0.24

Chaos Reborn_chaos5

Noitavasara

Oi kuulkaa te kotiluolien pikkuvelhot, messiaanne on pian jälleensyntyvä, ja Chaos Reborn on hänen nimensä!

XCOM-mies Julian Gollop palasi viime vuonna juurilleen modernisoimalla alun perin Spectrumille julkaistun Chaosin. Vuoropohjainen velhotaktikointi vetosi naavapartoihin ja joukkorahoitettu gandalfeerasu keräsi hetkessä tuotantokustannuksensa.

Heksoihin perustuvaa, vuoroissa soljuvaa taktikointia pystyi jo kampanjan alkumetreillä testailemaan selaimessa pyörivällä teknologiademolla. Pelin taistelumekaniikkaa esittelevä demo pyöri selaimen päällä ja moninpeli toimi miten sattui.

Nyt potkustarttiin osallistuneet ovat saaneet Steam-riimunsa sähköpostiin ja Kaaos on siirynyt seuraavalle astraalitasolle. Selain vaihtuu Early Accessiin, peli saa lisää lihasta honteloon varteensa. Yksinpelikampanja on Julian Gollopin mukaan tulossa kesäkuussa.

Edellisessä jaksossa sankarimme liikkuivat kuin nappulat shakkilaudalla, nyt velhomaailmassa on animaatiota ja pintakiiltoa. Loitsutkin kiskotaan virtuaalisesta korttipakasta sen sijaan, että ne tökittäisiin ilmoille staattisesta valikosta.

 

Koe-eläinpuisto

Juurilleen uskollisesti kuolleista herännyt lasarus-Chaos tottelee vuoropohjaista taistelujärjestelmää. Muutaman minuutin mittaiset vuorot eliminoivat turhan jahkailun, joten velhojen nokkapokka etenee vauhdikkaasti.

Heksoiksi jaetut, vuoropohjaiset taisteluareenat ovat edelleen varsin ahtaita, mutta sopivat vauhdikkaaseen velhoiluun mallikkaasti. Matsit ovat nopeita pyrähdyksiä, joissa taktiikka ja sattuma lyövät iloisesti kättä keskenään.

Kilpailevat velhot voi tiputtaa pelilaudalta loitsimalla, mutta paljon vähemmällä pääsee, jos turpakeikan hoitaa pelilaudalle manattavien morttien avulla. Satunnaisesti arvottuun loitsukorttipakkaan tupsahtaa tuhti kattaus erinäistä tykinruokaa, jonka voi ulkoistaa hoitamaan likaiset työt.

Loitsut voi heittää myös illuusioina, joiden todennäköisyys on tuntuvasti parempi. Mutta velho voi jäädä kiinni bluffista, jos vastapuoli keksii tarkistaa loitsimalla, onko vastaan löntystelevä körömölli faktaa vai fiktiota.

Velho voi liikkua ja loitsia oman vuoronsa aikana, kätyrit koikkelehtivat ja iskevät. Taitetun matkan kertova ruudukko piirtyy maastoon ja se vaihtelee hahmoluokasta riippuen. Leijona jolkottelee huomattavasti pitemmälle kuin vaikkapa väkivahva kääpiö. Iskukyvyn lisäksi osa tantereelle loitsituista monstereista soveltuu ratsuiksi. Kun velho loikkaa hallavaharjansa selkään, taian pitkä koura pitenee entisestään.

Omaa persusta voi suojata muutamilla puolustuslaitteilla. Orapihlajapensaikko on näppärä tapa hankaloittaa vastapuolen elämää, sillä pusikkoon jumittavat mörrit on helppo pistellä päiviltä loitsimalla niiden niskaan epäsuoraa taikaohjusta. Rottalauma puolestaan on mitä mainiointa tykinruokaa, jolla parempien yksiköiden suojaaminen käy helposti ja ilman turhia omantunno tuskia.

 

Kortti tuo, kortti vie

Jokaiselle pelikerralle saa sattumanvaraisesti arvotun loitsukorttipakan, jonka jokainen läystäke on kertakäyttöinen. Valoon ja kaaokseen jaetuista magiasta se puoli korostuu, kumpia taikoja taistelukentälle viskotaan. Taioilla on omat todennäköisyytensä, jotka joko kasvavat tai laskevat sen mukaan, mitä puolta pelataan. Eli jos velhot viskovat pöytään kaaosta, paranevat pimeän puolen todennäköisyydet suhteessa hyviksiin.

Grafiikka nojailee vahvasti Spectrum-perinteeseen, jossa värikkäät hahmot hiihtävät pitkin tummanpuhuvia taisteluareenoja. Uusretro on totuttu näkemään pikselisilmälasien läpi, mutta Chaos Reborn ei onneksi astu samaan ansaan. Kirkkaiden värisävyjen luoma sekamelska tekee pelistä täysin uniikin ja saa velhotaistelun muistuttamaan lautapeliä.

Örläriin lisätty yksinpelimoodi on toistaiseksi puhdasta harjoittelua, vaikka loogisesti otteleva tietokone pisteleekin tehokkaasti nöösipojan ruotuun. Moninpeliin voi osallistua kerrallaan kahdesta neljään velhoa. Kaikki vastaan kaikki -härdellin lisäksi matsin voi säätää päättymään voittopisteiden perusteella.

Verkkovelhoille on nostettava hattua, sillä noin viikon mittaisen pelailun aikana en törmännyt yhteenkään ragequittiin, vaan jokainen mittelö oteltiin veriseen loppuunsa saakka. Vielä toistaiseksi serverit ovat varsin autiot. Kun peliseuraa lopulta löytyy, isot, neljän pelaajan kimppakarkelot ovat harvinaisia. Tasoerot ovat tosin melkoiset, koska vastaan on otettava se, mitä tarjotaan.

Chaos Rebornin taistelumekaniikan voi jo nyt tuomita toimivaksi, joten seuraavaksi käännän katseeni luvattuun kampanjaan. Satunnaisesti generoidusta velhoseikkailusta annetaan ensimmäiset maistiaiset kesän kynnyksellä.

 

Juho Kuorikoski

 

 

Kolmenkymmenen vuoden sekasorto

Chaos julkaistiin Spectrumille vuonna 1985.  Nyt Early Accessissa vielä toistaiseksi majailevaan uusversioon tuupataan lisää sisältöbotoxia.

Tämänhetkisessä terässään Chaos Reborn on varsin uskollinen uusversio kolmekymppisestä kantaisästään. Games Workshopin julkaisema Chaos oli puhdasta velho-deathmatchia, jossa kahdesta kahdeksaan piippalakkia soitti toisiaan suohon ja viimeinen pystyssä oleva julistettiin voittajaksi.

Käytettävät loitsut määrää sattuma ja pelimaailman loitsutasapaino lipuu siihen suuntaan, minkä tyypin taikoja viskellään. Sopivasti sattuman ja taktiikan rajapinnassa taiteileva taistelujärjestelmä on siirretty Reborniin lähes sellaisenaan.

Elegantti taistelujärjestelmä tuo mieleen korttipelin. Totuus ei heitä kovin kauas tästä, sillä Chaos perustuu Julian Gollopin vuonna 1982 keksimään korttipelikonseptiin. Analoginen velhotaistelu sai puolestaan vaikutteita Games Workshopin Warlock-lautapelistä. Kuin kakkuna tälle kaikelle Chaosin julkaisijaksi valikoitui lopulta lautapeleistään tunnetuksi tullut Games Workshop.

Korttipelejä suunnitellut Gollop näki tietokoneen aluksi mahdollisuutena piilottaa varsinainen pelimekaniikka näkyviltä ja ulkoistaa erotuomarin virka tunteettoman tasapuoliselle bittiaivolle. Keinoälyn käyttäminen mahdollisti myös paperipeliä monimutkaisemmat pelikuviot. Gollop muutti ensin pelilaudan tietokoneelle sopivaksi ja hieman myöhemmin loputkin korttipelistä muuttui ohjelmakoodiksi.

Gollopin digitaalinen korttimoninpeli keräsi arvostelumenestystä ja poiki jatko-osan vuonna 1990. Lords of Chaos oli tiiligrafiikkaan verhoiltu moninpelimättö, jossa kahdesta neljään velhoa kilvoitteli tuttuun tyyliin areenan hallinnasta.

Kaaoslordeissa vuoropohjainen pelimekaniikka jalostui entisestään luoden lopulta pohjan Gollopin uran huippuhetkelle, vuonna 1994 julkaistulle UFO: Enemy Unknownille, jonka Pelit-lehden lukijatkin äänestivät viime vuosituhannen parhaaksi peliksi.

Chaos Reborn_chaos1

Chaos Reborn_chaos4

Alkuperäinen vuoden 1985 Chaos näytti Spectrum-kotimikrolla tältä:

Chaos Reborn_chaos6