Crusader Kings II – Raasepori – Porbandar All Night Long

Pakanamaan kartta on melkoinen tilkkutäkki.

Pakanat, pahamaineiset okkultistit ja paksuviiksiset maharadzat tunkeutuvat keskiaikaisen Euroopan markkinoille.

Paradox Interactive on kehittänyt keskiaikaiseen Crusader Kings II -sukusimulaattoristrategiaansa voitokkaan lisälevyreseptin. Muutaman kuukauden välein ulos putkahtaa uusi, noin 10–15 euron hintainen pikkulisäri, joka laajentaa pelin jotain tiettyä osa-aluetta usein aika merkittävälläkin tavalla. Pelin suosiosta ja dlc-laajennusten alati kasvavasta määrästä päätellen nämä minilisälevyt tekevät kauppansa. Mikäpä siinä, sillä jälki on ainakin toistaiseksi ollut oikein laadukasta ja Crusader Kings II on laajennusten myötä kasvanut melkeinpä eri peliksi kuin julkaisuhetkellä.

Edellisen kerran lisäreitä ja modeja käsiteltiin numerossa 12/2012, nyt ovat vuorossa kolme uusinta laajennusta Old Gods, Sons of Abraham ja Rajahs of India.

Sanasta miestä, sarvesta viikinkiä (Old Gods)

Kuten jo aiemmat Sword of Islam ja The Republic näyttivät, Paradox suhtautuu uusien pelattavien ”kansojen” lisäämiseen äärimmäisen huolellisesti. Uusi käyttöliittymägrafiikka on pakanahallitsijoillekin vain pintaa, sillä sen alle kätkeytyy massiivinen määrä uusia pelimekaniikkoja, erikoistapahtumia ja muuta hienosäätöä. Historialle uskollisesti pakanat voivat muun muassa ryöstellä naapurimaita ja rannikkoalueita ilman varsinaista sodanjulistusta, vakiinnuttaa vanhan pakanauskonnon statuksen oikeana, reformoituna uskontona (jota tarvitaan parempien perimyslakien voimaansaamiseksi) ja niin edelleen.

Pakanoiden keskittyessä lähinnä Pohjois- ja Kaakkois-Eurooppaan, myös Lähi-itä saa Old Godsissa oman lisämausteensa. Islamin puristuksessa olevien zarathustralaisten hallitsijoiden pelaaminen on eräänlainen Crusader Kingsin hardmode, joka tarjoaa takuulla haasteellisen lähtöasetelman kokeneemmallekin konkarille.

Pakanakansojen pelaamisen ohella Old Gods sisältää yhden kenties vieläkin tärkeämmän uudistuksen. Laajennus nimittäin myös pidentää Crusader Kings II:n peliaikaa mahdollistamalla aloittamisen jo vuodesta 867 entisen 1066:n sijaan. Pelikellon siirtäminen 200 vuotta taaksepäin, aivan keskiajan alkuun näkyy muun muassa siinä, että Euroopan kartta on hyvin erilainen kuin tavallisessa aloituksessa.

Vaikka pakanat ja zarathustralaiset eivät kiinnostaisikaan, Old Gods on peliajan pidentämisen ansiosta kenties tärkein toistaiseksi julkaistuista Crusader Kings II:n lisäreistä. Varhaisempi aloitus mahdollistaa aivan uudenlaisiin mittasuhteisiin kasvavan vaihtoehtohistorian, joten tämä laajennus on käytännössä pakkohankintana niin veteraaneille kuin vasta pelin kimppuun käyville.

Kirkonmiehet keppostelemassa (Sons of Abraham)

Jos muslimit ja pakanat saivat oman osansa herkuista jo aiemmissa lisäreissä, Sons of Abraham tarjoaa armopaloja kristityille ja juutalaisille. Vatikaanivaltiota (tai muita teokratioita) ei valitettavasti pääse edelleenkään pelaamaan, mutta muuten paavinistuinpeliin on saatu lisää syvyyttä. Kristikunnan pääkihon valintaan pääsee vaikuttamaan entistä tehokkaammin ja paavin naruista vetelemällä voi valtakunnalleen pedata aiempaa enemmän erilaisia etuisuuksia. Myös ristiretkien ja jihadien aloittamiseen (ja lopettamiseen) Sons of Abraham tuo uusia mahdollisuuksia. Kaikki uskontokunnat pakanoita ja zarathustralaisia myöten saavat uusia pyhiä ritarikuntia vääräuskoisten listimistä varten.

Kovin äärimmilleen vaihtoehtohistoriaa ei viedä, sillä uskonpuhdistus seurauksineen jää vasta Europa Universalis IV:n hommaksi. Noin muuten erilaisiin kerettiläisiin lahkoihin ja muihin ilmiöihin liittyvät tapahtumat tarjoavat tekemistä kristityille. Erilaiset okkultistiset puuhastelut ovat niin ikään päässeet mukaan, ja voipa synkistä salatieteistä liiaksi viehättyvä hallitsija löytää itsensä turhan läheisistä tekemisistä vanhan vihtahousun kanssa. Sitä ei läpeensä uskonnollisessa maailmassa tietenkään katsota kovin hyvällä.

Uusista laajennuksista Sons of Abraham tuntuu sisältöanniltaan heikoimmalta, mutta osin se johtuu siitä, että läheskään kaikki sen tuomat lisäykset eivät näy joka pelikerralla. Erilaiset uskonnolliset tapahtumaketjut ja juonittelut ovat kuitenkin sinänsä hauskoja ja yllättäviäkin. Lisäksi kirkon ja erilaisten kristinuskon lahkojen kädenvääntö ja nahistelu oli niin oleellinen osa keskiajan historiaa, että jos se aspekti kiinnostaa, voi Sons of Abrahamin nappaamista vaikka seuraavasta Steam-alennusmyynnistä suositella.

Väkirikkaassa Intiassa armeijoiden koot ovat keskiajallakin hiukan eri luokkaa kuin Euroopassa.

Aseinaan kobra ja huilu (Rajahs of India)

Näistä kolmesta viimeisimmästä laajennuksesta yllättävin ja tavallaan myös mielenkiintoisin on uusin eli huhtikuussa päivänvalon nähnyt Rajahs of India. Kuten nimestä voi päätellä, tämä lisäri panee pelikartan uusiksi ja piirtää itärajan Burmaan asti.

Koska Intian alue on pinta-alaltaan oikeassa elämässä suhteellisen valtava, sitä se on myös Crusader Kingsissä. Uusia provinsseja on Arabian itäpuolella varmaan lähes saman verran kuin koko läntisessä Euroopassa. Lääniä siis riittää, ja vaikka intialainen feodaalijärjestelmä onkin pelissä lähinnä ”nimi muutettu”-versio eurooppalaisesta vastineestaan, tuntuu alue hallitsijoineen uskottavan feikkihistorialliselta.

Rajahs of Indian sisältö on pitkälti sitä, mitä aiemmissakin uusia ”kansoja” sisältäneissä lisäreissä on nähty. Käyttöliittymä on saanut uuden kuorrutuksen ja mukana on rutkasti uusia pelimekaniikkoja tai muutoksia aiempiin. Esimerkiksi buddhalaisten hallitsijoiden perimyskäytännössä on enemmän kikkailuvaraa kuin eurooppalaisilla vastineillaan. Intian uskontojen kirjo on myös mallinnettu hyvin, sillä buddhalaiset, hindut ja jainalaiset eroavat kaikki toisistaan ja sisältävät vielä eri suuntauksia. Sotatantereelle voi tietenkin marssittaa massiiviset sotanorsut ja erilaisia uusia, intialaisille uniikkeja tapahtumaketjuja on mukana yllin kyllin.

Varjopuolena – joskin realistisena sellaisena – Intian niemimaan meiningit ovat niin täysin erillisiä Euroopan ja oikeastaan Lähi-idänkin tapahtumista, että välillä tuntuu kuin pelaisi aivan eri peliä. Vuorovaikutusta eurooppalaisten ja intialaisten välillä ei juurikaan ole, sillä maantieteellinen etäisyys tekee diplomaattisuhteet ja esimerkiksi naimakauppojen solmimisen mahdottomaksi. Toki erityisesti Old Godsiin yhdistettynä pelin aikajänne on niin pitkä, että sotakuntoinen maharadza vetää lääninsä rajat vaikka Atlantille asti, mutta useimmissa peleissä tätä tuskin tulee tapahtumaan. Tai toisinpäin ajateltuna, yhdessä Old Godsin kanssa Rajahs of India antaa Suomen puskaparoneille mahdollisuuden lomailla Goalla, jos vain jaksaa puskea armeijansa sinne asti.

Historian loppu

Osa lisärien mukanaan tuomista yleisistä muutoksista ja parannuksista on lisätty kaikille ilmaisten päivitysten kautta. Oikeastaan jokainen laajennus on sisältänyt isomman pelipäivityksen ja julkaisuissa ilmenneitä bugeja on myös korjattu ahkerasti.

Parin viimeisimmän lisärin myötä erityisesti tekoäly tuntuu muuttuneen. Nyt koneen joukkoja ei ole enää niin helppo jallittaa ympäri karttaa isommalla armeijalla, sillä se jättää armeijansa aiempaa useammin paikoilleen puolustamaan maastoltaan tai linnoituksiltaan edullista provinssia. Puolustuspainotteisuus on sinänsä hyvä ja usein ihmispelaajienkin suosima taktiikka, sillä esimerkiksi mäkimaastosta saa varsin hyvät bonukset isompaakin hyökkääjäarmeijaa vastaan. Toisaalta ajoittain tekoäly tuntuu taas liian passiiviselta ja kökkii vain muurien suojassa sillä välin kun omat joukkoni polttavat kaikki läänit ympäriltä.

Crusader Kings II:n laaja modiskene ansaitsee yhden oleellisen maininnan. Uusimpien laajennusten myötä peli on ominaisuuksiltaan siinä pisteessä, että aiemmin kehumani modi CK2Plus alkaa olla tarpeeton. Tämä on oikeastaan ihan hyvä juttu, sillä modin aiemman pääkehittäjän lähdettyä Paradoxin leipiin on faniyhteisö kehittänyt modia vähän outoihin suuntiin. Kaikilla (tai useimmilla) lisäreillä höystettyä Crusader Kingsiä pelaa nyt modaamattomana ihan mielellään eikä mitään suuria puutteita tai vikoja oikein tule mieleen. Toki esimerkiksi Game of Thrones -modi porskuttaa edelleen ja on niin ikään saanut virallisten lisärien pelimekaniikkauudistusten myötä uutta sisältöä.

Seuraava huolenaihe onkin se, mitä seuraavaksi. Pelin ominaisuuslista on erityisesti Euroopan ja Lähi-idän osalta jo niin mittava, että lisälaajennuksista voi seurata niin kutsuttu Sims-ongelma, jossa uusien lisärien roina hukkuu kaiken vanhan alle. Rajahs of India kuitenkin osoitti, että Paradoxin ideakaivo ei aivan vielä ole kuivunut.

Itse näkisin mieluusti edes jonkinlaisena kokeiluna Kiinan ja Japanin keskiaikaisia valtataisteluita,  karttaahan ei tarvitsisi Intiasta edes kovin paljoa idemmäksi laajentaa.

 

PC

www.paradoxplaza.com/games/crusader-kings-ii

Paradox Interactive

Minimi: 2,4 GHz, 2 Gt, GeForce 8800 tai vastaava

Testattu: Intel Q6600 2,4 GHz, 3 Gt, GeForce 8800 GT 512 Mt, Creative X-Fi

Moninpeli: kyllä

Ikäsuositus: 12

Muuta: Kaikki kolme DLC:tä myynnissä Steamissa ja Gamersgatessa (9,99 – 14,99 euroa / kpl) ja ne vaativat alkuperäisen Crusader Kings II:n toimiakseen.

EI PISTEITÄ