Ikaruga – Luvassa tulimyrskyä ja luotisadetta

 

Ika Ika Ikaruga! Kovien pelimiesten räiskintätaivas sijaitsee luotihelvetissä.

 

Kantaisä debytoi pelihalleissa vuosituhannen vaihteessa. Se oli myös GameCuben parhaita pelejä, se on jo legenda, nyt se on myös PC:lle.  Ikaruga on SHMUP-sektorin moderni merkkipaalu, räiskintöjen ikinuori Wolverine, vanha, mutta edelleen paras siinä mitä tekee.

Vahvasti scifihtävä Ikaruga on täyttä danmakua, siis luotihelvettiä. Sen ruutu täyttyy ensimmäisen lämmittelykentän jälkeen vihollisten sinkoamilla kauniilla, tappavasti aaltoilevilla ammuskuvioilla, joiden aukkojen lomassa luoviminen on tähtäämistä tärkeämpää.

Värillä on väliä

Ikarugan kovin juttu on oman hävittäjän, vihollisten ja ammusten kaksinapaisuus. Kaikki vaarallinen on joko punertavaa mustaa tai sinertävää valkoista. Vastakkaisen värin ammukset tuhoavat hävittäjän, mutta samanväriset kudit lataavat superasetta. Ikarugan hektinen kutikavalkadi vääntää nopeasti silmät ristiin ja aivojen maalienseurantayksikön ylikierroksille. Taustaa, kiinteitä kohteita, vaaleita vihuja, tummia vihuja, vaaleita ammuksia, tummia ammuksia – mikä ristikkäisestä ja sikin sokin suhaavasta liikkeestä on vaarallista ja mikä ei? Onneksi hävittäjän napaisuutta voi vaihtaa milloin tahansa.

Ammukset tekevät vastakkaiseen väriin tuplavahingon, mikä kannattaa muistaa, kun vastassa on isompia pahuuksia. Samanväriset viholliset sinkoavat tuhoutuessaan läjän ammuksia hävittäjää kohti, mikä tuo vaikeuksia, jos vaihtaa napaisuutta ahtaassa saumassa. Joskus turvallisinta on vain jättää ampuminen sikseen. Ikarugan omaperäinen ammussysteemi on sittemmin kopioitu surutta muihin SHMUP-räiskeisiin.

Vihollisten tuhoamisen ketjutus on Ikarugan toinen merkittävä jippo. Kun samanvärisiä vihollisia teilataan kolmen sarjoissa, ketjulukema nousee yhdellä per sarja. Jos tuhotun vihun väri vaihtuu ennen täyttä kolmen sarjaa, ketju nollautuu. Ketjutuksella on valtava merkitys pojoihin, sillä eka ketju antaa vain sata pojoa, mutta kahdeksannen jälkeen joka ketjusta irtoaa 25600 pistettä. Sveitsiläisen kellon lailla viritetyn Ikarugan vihut ilmaantuvat sellaisessa järjestyksessä, että kymmenen danmakun senseit pystyvät ketjuttamaan niitä vaikka kuinka pitkälle. Ketjutus vaatii hyvää muistia, refleksejä ja ennen kaikkea malttia kaaoksen keskellä.

Haa-haa, ei sattunu.

Kova koville, tosikova tosikoville

Ammuskelun kaksinapaisuus ja ketjutus tuovat Ikarugaan syvyyttä, jota harvoin  näkee SHMUPeissa. Taidot karttuvat vähitellen: ensin sisäistetään ammussysteemin toiminta, seuraavaksi opitaan kentät ja lopuksi tahkotaan pisteitä. Minulle pelkkä selviytyminen oli riittävän hikistä puuhaa, Ikaruga on yksi vaikeimmista (mikä on lajityypin ominaisuuskin) kohtaamistani peleistä, vaikka en alun jälkeen edes vakavissani yritä pojojen maksimointia.

Tyylikkäästi viimeistellyistä viidestä kentästä kolme ensimmäistä sopivat vielä tavallisille kuolevaisille ja siitä huolimatta niitä pitää harjoitella vakavissaan. Viimeiset kaksi kenttää ovat jo ihan pimeitä, tilaa on vähän ja kuteja viuhuu järkkyä tahtia molemmissa väreissä. Hiljentävää ajatella, että maailmassa on ihmisiä, jotka selviävät niistä kunnialla.

Toisaalta pc:n Ikaruga ei ole lainkaan vaikea, sillä jatkoyritysten määrää saa säätää vapaasti aina rajattomaan saakka. Jos erehdyt luulemaan, että se oli sitten siinä, missaat Ikarugan pointin harvinaisen railakkaasti. Homman ydin ovat pisteet ja niiden maksimointiin tarvittavat taidot isolla Teellä: pojot tallennetaan ainoastaan kolmen elämän normitilassa.

Todellisille virtuooseille ja räiskintäsavanteille on prototyyppitila, jos normaali Ikaruga ei ole tarpeeksi kipakka. Prototyyppi starttaa kolmellasadalla ammuksella, lisäkuteja saa vain vihollistulitusta keräämällä.

Pätevä pc-käännös tukee arcademaista tate-moodia, ruudun pystyyn kääntämistä, mikä on mannaa kääntyvien pivot-monitorien omistajille. Kun fyysinen pelialue on kookkaampi, liike näkyy paremmin ja hävittäjä pysyy ehjänä kauemmin. Padeista tuetaan suoraan vain Xbox 360 -ohjaimia, mutta en saanut omaani toimimaan. Boksipadin suuntaohjain on syvältä, joten en itke menetystä. Koska näppäimistö EI ole peliohjain, jauhoin Ikarugaa ainoalla oikealla vaihtoehdolla: järeällä X-Arcade-ilotikulla.

Treasuren Ikaruga on elävä legenda, luotihelvettien merkkipaalu ja merkittävä pala paitsi SHMUP- myös yleistä videopelihistoriaa. Harjoittelua vaativa mutta siitä palkitseva Ikaruga on iästään huolimatta täysin kuranttia räiskintäherkkua.

 

www.treasure-inc.co.jp/index01.html

PC, saatavilla Xbox 360, Android, GameCube, Dreamcast

Treasure

Versio: Myynti

Testikone: tuplaydin-AMD, 3Gt RAM, GeForce 8600 (256Mt)

Hinta: 8,99€ (Steam)

Moninpeli: 2

 

 

92