LEGO Lord of the Rings (Xbox 360) – Leiki Legoillas!

 Kauan eläkööt puolituiset! Ylistäkää suuresti heitä!

Kolme sormusta haltiakuninkaille taakse patterin,

seitsemän kääpiöruhtinaille lelulaatikoissaan,

yhdeksän ihmisille, jotka vie imuri armoton,

yksi Mustan Ruhtinaan suuhun

maassa Mordorin, joka palikoiden saartama on.

Kun Tanskassa majaileva maailman suurin rengasvalmistaja tekee naimakaupat fantasiakirjallisuuden merkkiteoksen kanssa, lopputulos on eräs pelihistorian toimivimmista lisenssiristeytyksistä. J.R.R. Tolkienin ja H.C. Andersenin maajoukkuematsissa kaikki voittavat.

Peter Jackson jaka pienen Hobitin kolmeen osaan, Traveller’s Tales tekee Sormusten herralle täysin päinvastoin: Lego-Laksen ja kumppaneiden seikkailu tungetaan yhdelle kiekolle, samalla tuhatsivuisen eepoksen ja reilusti yli kymmentuntisen leffatrilogian lähdemateriaali ahdetaan noin viiden tunnin mittaiseksi toimintaseikkailuksi. Palikointi sivuuttaa hulluuden rajamaille ajautuneen Denethorin ja lisää ensimmäiseksi kentäksi Isildurin epäonnistuneen yrityksen voimasormuksen tuhoamiseksi.

Mukana on jokainen elokuvasarjan avainhahmoista, erikoistaidot jaetaan taustamateriaalin mukaan. Sam on melkoinen monitaitohobitti. Tulenteon lisäksi Frodon oikea käsi loihtii maasta monenlaista kasvustoa ja hän kiipeää köytensä avulla muita korkeammalle. Legolas antaa jousensa hoitaa puhumisen, Gimli pirstoo kirveellään esteet, joihin perinteinen teräs ei pure. Frodo osaa piiloutua viittansa sisään, Merri haltsaa onkimisen ja Klonkku voi kiipeillä seiniä pitkin.

Hahmoilla on vihdoinkin inventaario käytössään, joten esinepassleissa jokaista kilkettä ei tarvitse kantaa erikseen maastosta pelipaikalle. Kasvanutta esinevarastoa ei hyödynnetä ongelmanratkaisussa, sillä pulmat ovat edelleen varsin yksinkertaisia. Jos ratkaisu ei heti valkene, kaikki legopalikkaa muistuttavat pelimaailman kappaleet kannattaa pirstoa ihan varmuuden vuoksi.

Hei! Hoi! Mikä on suunta retkillänne?

Lego-Batmanin tavoin myös sormusjoukot solkkaavat vuorosanansa metamölinän asemasta lontooksi. Dialogipätkät on napsittu suoraan elokuvista, joten materiaali on autenttista eikä ylinäyttelevistä viiden pennin korvikedubbaajista tarvitse kärsiä. Ratkaisulla on puolensa, mutta alkujärkytys on melkoinen, sillä minulle muminasta ja hölmöstä slapstick-komiikasta koostuvat välinäytökset ovat alusta saakka olleet pelisarjan suola. Ratkaisun toisaalta ymmärtää, sillä elokuvasarjan ahtaminen pelimuotoon ilman dialogia olisi ollut erittäin vaikeaa. Nyt Hurinin mukulat on helppo koukuttaa Sauronin orjiksi, jatko-opinnoiksi voi tarjota elokuvia ja loppukokeeksi itse Pyhiä Kirjoja.

Tyhmät Lego-vitsit onneksi kuuluvat edelleen asiaan. Nauroin ääneen, kun Boromir kohtasi loppunsa. Samoin dramatiikka, kun Boromirin rinnassa törröttää banaani ja kuollessa silmien päälle ilmestyvät rastit.

Käy murtunut miekka noutamaan

Tehtävissä Sormusten herra loistaa.  Jokainen kenttä on mainiosti mietitty kokonaisuus, jossa äksöniä ja aivotyötä on juuri sopivassa suhteessa. Toiminta on edelleen vauhdikasta, kaiken irtaimiston voi hajottaa palikoiksi.

Taistelu on edelleen monotonista yhden nappulan hakkaamista. Jotkut kahden painikkeen komboliikkeet tekisivät eetvarttia taisteluille, joita Keski-Maassa totisesti riittää. Vastapainoksi pelistä löytyy kerrassaan huikeita sakinhivutuskliimakseja. Helmin syvänteen taistelu on malliesimerkki hyvin tehdystä joukkotaistelusta, Rautapihan pirstominen enttien puikoissa tuo tyydytystä perheen pienimmille viherpiipertäjille. Gandalfin kuolemanvalssi balrogin kanssa on taittunut pelattavaan muotoon suorastaan erinomaisesti.

Lego-pelien perintö istuu tiukassa myös Keski-Maassa. Monotonisen mätkinnän lisäksi kiinteät kamerakulmat tekevät joistain loikkakohdista myrkkyä, kun kuvakulma taistelee vastaan ja sokkona tehdyt loikat päättyvät uuteen yritykseen. Poltin proppuni yhden joukkotaistelun loppuhuipennuksessa, jossa piti selättää olifantti. Kun tunnin vääntämisen, kahden porkkanatauon ja puolen tunnin hermolevon päätteeksi otus vihdoin kaatui, peli marssitti perään kaksi täydennysnorsua.

Elukoiden niveliin on ehdittävä ampua kaksi nuolta, jotta Legolas saa itsensä tuliasemaan. Hitaan tähtäämisen, täysin kädetetyn kuvakulman ja tiukan aikarajan ansiosta homma ei sovellu tällaisille kolmostason rähmänäpeille. Lukuisissa lastenhuoneissa opetellaan seikkailun vanavedessä muinaissuomalaisen haltiakielen lyhyttä oppimäärää.

Peli vangitsee erinomaisesti Jacksonin elokuvatrilogian fiiliksen. Mainion kampanjan lisäksi koko Keski-Maa on vapaasti koluttavaksi. Kun hevosella ratsastaa kohti Helmin syvännettä kaihoisan musiikin pauhatessa taustalla ja tiedossa on, että illalla taistellaan, tunnelmaa voi leikata veitsellä. Vaikka Rohanin valtavat arot on ahdettu Tolkienin visioita pienempään tilaan, löydettävää ja nähtävää riittää. Lopputekstien jälkeen olin kerännyt vain vajaan viidenneksen pelimaailman salaisuuksista.

Lego Lord of the Rings ei uudista toimivaa peruskaavaa, mutta uusi lisenssi ja tarkoin harkittu rakenne hinaavat Lego-lassien seikkailun palikkapelien piikkipaikalle.

Seuraavaksi sitten Star Trek, jookoskookos?

Juhomir Kuorikoski

 

90

Lisää aiheesta