www.nintendo.fi
Pelimiehen sydämeen ei mahdu toista ämmää, Samus Aran riittää.
Nimi ei ole enne. Team Ninja vie Metroid: Other M -osallaan klassikkosarjaa retrompaan suuntaan kuin Retro Studiosin uuden ajattelun Metroidit. Liki länsimaisesta räiskintäpelifiiliksestä palataan käsikonsolimaiseen Metroidiin, sillä Other M:n esikuvat ovat Nintendon edelliseltä valtakaudelta, ajalta, jolloin pelit olivat vielä kaksiulotteisia.
Elämäni Adam Malkovichina
Other M taustoittaa Samus Aranin palkkionmetsästäjäuran alkua ja motiiveja. Tarina sijoittuu Super Metroidin jälkeiseen aikaan ja jatkuu suoraan siitä mihin vuonna 1994 jäätiin, Äiti Aivon syliin. Super Metroidin lopputaistelusta päädytään Bottle Ship -avaruusasemalle, jonka hätäkutsu houkuttelee paikalle Samus Aranin lisäksi neidon armeija-aikojen kouluttajan, Adam Malkovichin iskuryhmineen.
Tarina etenee paitsi pelitapahtumien myötä myös välivideoina, joissa puidaan päähenkilöiden taustoja takaumina. Tarinan eteneminen sekä nykyajassa että menneisyydessä toimii kätevästi kahteen suuntaan, veteraanit saavat faniserviisinsä ja ummikot saavat hahmoille syvyyttä.
Motea käytetään retrohtavasti padina ohjauksessa. Maailma toimii valtaosan ajasta kuin kaksiulotteinen peli, vaikka ympäristö onkin ehtaa 3D:tä. Idea toimii hyvin kontrolleja selkeyttävänä kikkana, sillä valmiiksi määrätyt kuvakulmat poistavat käytännössä kameraongelmat. Jos kuvakulma vaikuttaa hankalalta, juoksee todennäköisesti väärään suuntaan.
Nopeatempoisista Ninja Gaiden -peleistään tunnettu Team Ninja -tiimi piti Mote-padia kiinnostavampana ohjaustapana kuin Wiin liikeohjausta. Varsinaista liikeohjausta käytetään vain ympäristön skannaamiseen ja ohjusten lukitsemiseen, jolloin kursorilla haetaan ruudulta oikeaa kohtaa. Ärsyttävästi lukituksen aikana ei saa liikkua itse yhtään, joten Samus nököttää paikallaan vaikka konekiväärin edessä.
Käsivaralta automaattisesti osuva tykki on ohjuksia ketterämpi ase, sillä Samuksen pitää vain katsoa oikeaan suuntaan osuakseen. Demo keskittyi helppoon alkupäähän, jolloin systeemi teki taistelusta liki väestönlaskentaa, jossa napsuteltiin liipaisimesta yhtä monta kertaa kuin ruudulla näkyi vastustajia. Tekijät ovat vakuuttaneet, että vaikeustaso jyrkkenee, kun ruutu täyttyy vastustajista, niiden tulosuunnat vaihtelevat ja Samus joutuu väistelemään jatkuvia vastahyökkäyksiä.
Hirviösuunnittelu sekoittaa yksinkertaista taistelukaavaa, sillä otukset ovat useimmiten liki immuuneja suorille hyökkäyksille. Niitä pitää heikentää pallomuodossa pommittamalla, hypätä niskaan ampumaan lähietäisyydeltä tai kehvelit ovat näkymättömiä, jolloin kanuunan lukitus ei toimikaan. Vasta skanneri paljastaa kameleontin energiajäljen, johon Samus nasauttaa ohjuksella.
Kenttäsuunnittelu noudattaa sarjaperinteitä, joten jokainen käytäväpätkä reissataan vähintään kahdesti, kun palataan vanhoja jälkiä vastikään avautuneelle reitille. Demossa ehdin ravata saman avaruusaseman aulan kolmasti, mutta idea toimi, koska pallomuotopuzzleilla ja tasoloikkaosuuksilla vanhat nurkat saadaan tuntumaan erilaisilta. Viimeisellä kiertokerralla käytävänpätkän hissi jo toimi ja aikaa vieneen kohdan ohi saattoi huristaa parissa sekunnissa.
Team Ninja ei ole vääntänyt Metroidista omien peliensä näköistä ylivaikeaa aggressiivista mättöä, vaan on onnistunut yhdistämään toiminnan sarjan seesteiseen tutkimusmatkafiilikseen. Vanhan koulukunnan pelaajat saavat taatusti kiksinsä, mutta massoista en ole varma.
Jäin vähän odottavalle kannalle, ihan hyvä, ei huippupeli -tunnelmiin. Tosin pelasin seikkailusta vain tutoriaalimaisen ensimmäisen tunnin, joka on usein nihkeämpi kuin loppupeli. Lopullista kantaa ei tarvitse pohtia pitkään, sillä Metroid: Other M ilmestyy Wiille jo syyskuun alussa.
Kölnin Gamescom-tapahtuma elokuun puolivälissä oli yllättävän suuri. Messuhallin neljässä yleisö- ja kahdessa ammattilaishallissa oli yhteensä 505 näytteilleasettajaa ja yleisöä järjetön määrä. Olen pitänyt Saksan pelimessuja lähinnä E3:n uudelleenlämmittelynä näin lehdistön silmin nähtynä, mutta nyt täytynee muuttaa mielikuvaa.
Gamescom on Euroopan tärkein pelitapahtuma, ilman epäilyksen häivää. Kun ennen Saksan messuilla oli paikalla lähinnä paikallisia maahantuojia, nyt kaikki isot firmat olivat panostaneet valtaviin osastoihin ja jopa uusiin julkistuksiin. Hillittömiä jonoja keräsivät esimerkiksi Fallout New Vegasin, WoW: Cataclysmin ja Call of Duty: Black Opsin hehtaarin kokoiset suljetut osastot, joissa todennäköisesti esiteltiin peliä videoitten voimin. En tosin viitsinyt jonottaa tuntikausia vain varmistaakseni asian.
Messuilla rahvas pääsi ensimmäistä kertaa kokeilemaan niin PlayStation Movea kuin Xboxin Kinectiä. Mitään valtavaa ryntäystä en kuitenkaan nähnyt, vaan pelit keräsivät tasaisesta kokeilijoita.
Kinect ja Move vievät pelaamisen aivan uusiin – tai no, uusiin ja uusiin – nintendomaisiin sfääreihin. Taikasanana molemmissa on liike: pelaamisesta tulee erittäin fyysistä. Kinectillä ohjainta ei ole lainkaan ja peleinä tanssia, jumppaa, urheilua, Movella edellisten lisäksi vielä ammuskelua ja muita perinteisiä pelejä. Kohderyhmä tuntuu molemmilla olevan sama: padeja vieroksuva kansanosa on saatava pelaamaan hinnalla millä hyvänsä.
Mutta kerrankin pelaavia ihmisiä oli hauska katsella. Sen sijaan, että pelaajat olisivat tuijottaneet lasittunein katsein ja padi kädessä ruutua pimennetyssä hallissa, he heiluivat, hyppivät, pyörittivät takapuolta ja yrittävät huitomalla osua maaliin. Virne oli lievästi vahingoniloinen, sillä ”pelaaminen” oli välillä tosi nolon näköistä.
Nintendon 3DS löi ällikällä: se on ihan oikeasti kolmiulotteinen. Nintendogsista oli pelattava versio, jossa hauveli muun muassa nosti tassut ruudun alalaitaan ja työnsi päänsä siitä ulos, Metal Gear Solidin viidakko-osuudessa käärme teki saman tempun ja Mario Kartissa horisontti näkyi pitkälle. 3DS:ää pitää kokeilla, ennen kuin uskoo, kuinka todellisen tuntuista sen kolmiulotteisuus on. DS-fanina tämä nousi ehdottomasti odotuslistani kärkeen.
Gamescom oli kaiken kaikkiaan positiivinen kokemus. Eurooppa tarvitsee oman pelitapahtumansa, ja Saksa keskellä Eurooppaa on siihen hyvä paikka. Saa nähdä, miten paisuva Gamescom vaikuttaa E3:een. Jo nyt E3:sta puuttuivat pohjoismaiset ja suomalaiset alan ammattilaiset. Köln on paljon lähempänä ja paljon halvempi.
Ihan vaan vinkkinä: Gamescom on jälleen elokuussa ensi vuonna. Kölniin pääsee helposti Frankfurtin kautta junalla. Sinne!
