Minecraft ei ole peli, se on elämäntapa. Nyt se selvisi minullekin.
Pelisivistyksessäni oli valtava musta aukko: en ollut ennen Wii U -versiota koskaan pelannut Minecraftia! Toki tiesin, mistä on kyse, ja olen pelannut Minecraftin perillisiä, kuten mainiota 2D-tulkintaa Terrariaa. Mutta tietäminen ja kokeminen ovat kaksi eri asiaa. Minecraft on niitä pelejä, joista pelimaallikon on vaikea ymmärtää, mikä tuossa nyt on niin ihmeellistä. Kautta kuutiopossun kulmien! Mutta se joka pikselihakkuun tarttuu, se pikselihakkuun hukkuu. Minecraftin kuutioista koostuvan maailman rakentelu, esineiden väsääminen ja metallien etsiminen paisuu nopeasti aivan hirveäksi addiktioksi.
Alkuun tarvitaan tietysti muutama perusjuttu, kuten yön hirviöiltä suojaava mökki ja sinne työpöytä, ahjo, arkku ja sänky. Loput tavoitteet luodaan käytännössä itse ja niitähän riittää. Parempiin kamoihin tarvitaan metalleja ja malmia varten pitää kaivautua syvälle peruskallioon. Mitähän vuorten tuolla puolella on tai entä jos rakentaisin kivitornin pilviin?
Tein tunneleita, jättitornin ja vielä kivettyjä teitä sinne sun tänne. Aikaa katosi valtavasti ja ihan huomaamatta. Kas, on jo aamuyö, väsyttää, mutta jos nyt vielä vähän kaivaisin ja oho, malmiesiintymä. No, onneksi pelaava aikuinen ei unta kaipaa. Eikä tympinyt hetkeäkään, siitä pitivät huolen kääpiömäinen metallin himo ja Pietarin (lue: Kuutiomaailman) hirviöt.
Zombit, luurangot ja muut monsut tekevät touhusta viihdyttävää survivalia. Oudot äänet kaivoskuilujen syvyyksissä hätkähdyttävät ja pakottavat kurkkimaan (sankarin) selän taakse. Kuolema ei tietenkään ole lopullinen, mutta vaivalla nykerretyt ja kerätyt kamat panssareineen päivineen leviävät kupsahduspaikalle ja niiden pelastamisesta saattaa tulla ihan oma operaationsa. Kuukahtanut sankari palaa tyhjin käsin viimeksi käytettyyn sänkyyn ja muun muassa varusteiden korjaamiseen ja buustaamiseen tarvittavat kokemustasot nollautuvat.
Kaverit kaivoksiin
No niin, kyllähän kaikki paitsi minä jo Minecraftin tuntevat, ei muuta kuin Wii U -aspektien kimppuun. Wiimotet, check, Classic Padit, check, ja maata möyrimään. Enderman vieköön, miksi mitään ei tapahdu? Ärtynyttä murinaa, kooklausta ja ei voi olla totta! Muilla pelaajilla on pakko olla Wii U:n oma Pro-padi, mikään muu ei kelpaa! Muille Wii U:n paikallisille moninpeleille klassinen Wiimote + Classic-padi -kombo on kelvannut mainiosti.
Minecraftissa ei ole mitään kunnon syytä sille, miksei ekan Wiin kahden liipaisinrivin Classic Pad Pro kelpaa pelille heittämällä, sillä näppäimiä siinä on aivan riittävästi, tattiklikkien kamerakontrollit ja hiipimisen voi sijoittaa toisinkin. Muilla ohjausvaihtoehdoilla käyttöliittymää joutuisi muuttamaan enemmän, mutta ei sekään mahdottoman työn takana olisi.
Käännöksen laiskuus näkyy myös Game Padin hyödyntämisessä ja jaetun ruudun toiminnassa. Yksinpelissä Game Pad kelpaa luonnollisesti pelin näytöksi, mitä nyt fontti on vähän suttuinen, joten kaikki ok siihen asti. Mutta jos haluat esineinventaarion kätevästi ohjaimen kosketusnäytölle ja pelimaailman näkymät telkkariin, turha toivo. Ruutu ainoastaan peilataan Game Padille, mikä tarkoittaa esimerkiksi kaksinpelissä ruudun jakamista, ei omia ruutuja. Samasta syystä hukataan mahdollisuus viidenteen paikalliseen pelaajaan Game Padilla. Audiovisuaalisesti suhteellisen kevyt Minecraft olisi ollut omiaan huolelliselle moninpelikäsittelylle. No, ehkä joskus päivityksen myötä, mutta en pidätä hengitystäni, koska Microsoftilla tuskin on siihen motivaatiota.
Wii U:n Minecraft pyörii nätisti ja nopeasti, mutta en muuta odottanutkaan. Näkyvyys on pitkä, vaikka Baabelin tornini huipulta, pilvien tasalta, pelimoottorin piirtohorisontin rajat jo näkyvät. Suoranaisiin käännösbugeihin tai muihin teknisiin ongelmiin en törmännyt. Nettimoninpelitoiminnot ovat konsolimittapuulla kunnossa. Jaetun ruudun ohella kaverilistan tyypit ja kaverien kaverit pääsevät mukaan kekkereihin, jos sallit yhteydet maailman perustiedoissa. Uppo-oudot eivät tietenkään pääse mukaan kahdeksan pelaajan ilonpitoon, mutta se ei ole Wii U:llä mitään uutta.
Minecraft: Wii U Edition -virtuaalinen legolaatikko ei ansaitse ”Wii U Edition”-lisänimeään - tämä on samanlainen Minecraft kuin muillakin konsoleilla, vaikka Wii U ei ole niin kuin muut konsolit. Pelkälle Minecraftille antaisin näin ensikontaktilla ysipisteet, mutta Wii U -tötöilystä tuettujen ohjaimien ja Game Padin hyödyntämisen suhteen on jotain rokotettava.
Minecraft: Wii U Edition
Arvosteltu: Wii U
4J Studios/Mojang/Microsoft Studios
Moninpeli: 2-8
Ikäraja: 7
86
