www.themortalkombat.com
Fanit tilasivat uuteen Mortal Kombat -annokseen enemmän verta, suolenpätkiä ja syvällisen taistelusysteemin. Olkaa hyvä, yksi Mortal Kombat raakana.
Nimet Mortal Kombatin kunnianpalautuksen takana vaikuttavat epäilyttävän vihreiltä. Ei syytä huoleen, NetherRealm Studios on konkurssiin ajautuneen Midwayn entinen Chigacon-osasto. Tiimin luova johtaja on Mortal Kombatin toinen isähahmo Ed Boon, ja hän vie sarjan takaisin perusasioiden äärelle. Mortal Kombat on tyylipuhdas reboottaus, joka heittää 3D-areenat ja taistelutyyleillä kikkailun romukoppaan. Yhdeksäs Mortal Kombat on rehellisen reilua 2D-mätkintää.
Tarina loikkaa Mortal Kombat: Armageddonin lopusta takaisin historian hämäriin. Vaikka Raiden saa näkyjä uhkaavasta tulevaisuudesta, silti hyvikset mätkivät pahiksia turpiin ja päinvastoin. Paluu menneisyyteen -teemaan sopivasti Mortal Kombatin taistelijakaarti kootaan sarjan kolmen ensimmäisen osan suosituimmista pukareista.
90-luvun syövereistä areenalle loikkaavat muun muassa ukkosenjumala Raiden, Sonya, Kitana ja Bruce Lee -klooni Liu Kang. Lukuisat värininjat, kuten Sub-Zero ja Reptile, saavat ysäriesityksistä poiketen kokonaan omat perusliikkeet ja hurjat fatality-lopetukset. PS3-bonuksena ulottuvuuksia repiviin nujakoihin osallistuu God of Warin Kratos, joka sopii kehitystiimin mielestä Mortal Kombat -porukkaan erinomaisesti.
Litteään 2D-tasoon sidottu taistelusysteemi ottaa askeleen Tekkenin suuntaan, sillä jokaista raajaa vastaa yksi näppäin. Toisin kuin Tekkenissa, namiskat kohdistuvat etu- tai takakäteen ja etu- tai takajalkaan. Asennon vaihtaminen oikeasta vasuriin vaihtaa samalla raajaa, johon näppäin vaikuttaa. Heitot ja torjunta mapataan peruspadissa liipaisimiin, joten kunnon arcadetikulle on totisissa sessioissa tilausta.
Oikeiden taistelulajien apinoinnin sijaan sulavasti animoidut hyökkäykset ovat kautta linjan miellyttävän teatraalisia vetoja. Showfiilistä korostetaan messevän painavilla ja kivuliaan näköisillä osumilla, jotka horjuttavat kamppailijoita enemmän tai vähemmän. Brutaalin ruhjomisen makuun päästään heti ensi-iskuista lähtien, sillä sarjan splatter-perinteen mukaisesti jokainen isku heruttaa rinnuksille desin verta.
Luunmurtumat röntgeniin
Suhteellisen laajalla perusliikearsenaalilla pärjää totuttua paremmin, mutta tiukat väännöt ratkaistaan edelleen komeilla erikoisliikkeillä ja hyökkäysyhdistelmillä. Jämäkät pop up -iskut heittävät vastustajan ilmaan, jonka jälkeen aukeaa lyhyt sauma ilmaiselle jatkoniitille. 2D-mekaniikka tekee maagisista ammuksista, koneninja Cyraxin staasiverkosta ja muista pitkän kantomatkan leiskautuksista jälleen vaarallisia, koska yksinkertainen sivuaskel ei enää nollaa tilannetta.
Toiminnan sivutuotteena täyttyvän supermittarin energiaa hyödynnetään erilaisissa spesiaali-iskuissa ja vastustajan kombojen katkaisuissa. Tehokkaimmissa spessuissa siirrytään hetkeksi röntgenkuvaan, jossa mässäillään murtuvilla luilla ja rusentuvilla sisäelimillä: esmes Mileena iskee tikarinsa vastustajan silmien kautta aivojen ja takaraivon läpi. Heikompaa hirvittävät röntgenliikkeet verottavat vain tavallista enemmän sietokykyä, vaikka animaatiot viittaavat kuolettaviin vammoihin. Ruhjomisen tulosten puolirealistisen esittelyn ansiosta Mortal Kombatin K18-ikäraja on selvä juttu.
Verta luovutetaan monipuolisissa pelitiloissa. Tarinamoodi kertoo yllättäen hahmojen tarinat, ja erilaiset ladderit ovat arcadetyylisiä mättöjä, joissa kepitetään tietty määrä koneen ohjaamia vastustajia. Tag team -joukkuematseihin osallistuu kahdesta neljään pelaajaa, joista kaksi on samaan aikaan areenalla. Treenaus, survival ja neljä erilaista minipeliä täydentävät kattavan kattauksen.
Nettimatsit ovat korkealla NetherRealm Studiosin prioriteettilistalla, joten niiden sujuvuuteen ja tilastointiin on panostettu alusta alkaen – tuloksilla voi elvistellä Facebookissa ja Twitterissa, jos suunnitelmat pitävät kutinsa. Yksin- ja moninpelin voitoista ja eri pelitilojen läpäisystä irtoaa vaihtelevan kokoisia käteisnippuja, jotka tuhlataan valtavasti avattavaa roinaa sisältävään palkintokryptaan.
Yhdeksäs Mortal Kombat on ehdottomasti parasta mortalkombatia aikoihin. Jos punamustat nostalgialasit tiputetaan nenältä, se on ennakkomaistiaisen perusteella yksiselitteisesti paras Mortal Kombat ja se ei ole ihan vähän se. Jollei mitään olennaista möhlitä, Mortal Kombat nousee takaisin kaksintaistelumätkintöjen eliittiin Street Fighterin ja kumppanien seuraksi.
Niko Nirvi
Keväällä tekee mieli perheenlisäystä, mutta tila on kortilla, joten viimeistään syksyllä on entisten annettava kuolla ulos kylmyyteen.
Chilitaimien idätyksen lisäksi aloitin vain vuosia myöhässä Mass Effectin pelaamisen. Tai Läpä Lässyn Effectin, sillä puhuvien päiden määrä ylittää kipukynnykseni.
Tapio Salminen
Cataclysmin uudelleen herättämä World of Warcraft -riippuvuuteni jäi tauolle, kun Dragon Age 2:n arvosteluversio saapui. 89 tuntia vieneen ykkösosan perusteella osasin odottaa pitkää savottaa, enkä ehtinyt tehdä deadlinea edeltävänä kymmenenä päivänä mitään muuta kuin nukkua ja pelata Kirkwallin sankarin legendaa. Epätoivo alkoi iskeä viimeistään siinä vaiheessa, kun pelikello sanoin 70 tuntia ja vuosia oli pelissä vierähtänyt vasta seitsemän luvatusta kymmenestä. Lopulta seikkailu tunki jo uniinkin. Miten niin pelaan liikaa?
Tuomas Seijavuori
Jättämällä pois hupipelaamisen, television ja kirjojen lukemisen kotona minulle on jäänyt aikaa sekä tenava-taekwondoon että hävittäjän ohjaamon rakentamiseen Eagle Dynamicsin DCS A-10C:tä varten. Glen of Imaalinterrierinpentumme on löytänyt hyvin paikkansa laumassa. Sen paras kaveri on – kissani.
Miika Sillanpää
Kammopakkasten paukkuessa ulkona olen voinut hyvillä mielin istua sisällä kirjojen, pelien ja muiden viihdykkeiden parissa. Ajatukset ovat liihottaneet muihin maailmoihin Doctor Whon uusintakierroksen ja Iain M. Banksin uusimpien Kulttuuri-kirjojen myötä, ja musablogin kirjoittaminen syö välillä yllättävän paljon aikaa. Taloverkon nettiongelmien takia moninpelaaminen on jäänyt hieman vähemmälle, mutta jostain syystä uudelleen aloittamassani World of Warcraftissa pelitunteja on kertynyt pelottavan runsaasti...
Heikki Hurme
Päiväduunin vaihtaminen pani iltojenkin ajankäytön uusiksi ja kylppäriremontti asuinpaikan. Vietinkin pelittömän helmikuun. Havaintoja kuukauden varrelta: ikuisuudellakin on loppunsa, Kari Peitsamo on kova livenä, puolitoista tuntia taksitolpalla tekee kurkun kipeäksi ja ai niin, ostin myös uuden kännykän. Sent from my iPhone.
Mikko Lehtola
Luulin jo väistäneeni kevään pahimman sudenkuopan, kun päätin jättää Mass Effect -uusintakierroksen odottamaan kandintyön valmistumista. Sitten posti toi Dragon Quest 9:n. Miten tässä käy aina näin?
