Outwars – Lentoreppu ja reissumies

Jos peli on täynnä bugeja, voiko se olla hyvä? Nämä bugit onneksi liiskataan raskailla aseilla, ei päivityksillä. Aika on 23. vuosisata, ja pelin nimi on Outwars.

Microsoftin uutukainen sekoittelee samaan soppaan klassikkopeli Terra Novaa ja Paul Verhoevenin satiirista elokuvaa Starship Troopersia. Syntyykä näistä aineista maukas keitto vai palaako se pohjaan? Pitää varmaan tarttua raskaaseen plasmakauhaan ja tarjoilla avaruushyönteislaumalle annos kolmiulotteista taistelupeliä.

Buginmetsästystä

Kun Maan luonnonvarat oli nyhdetty tyhjiin, ei ihmiskunnalla ollut muuta vaihtoehtoa kuin levittäytyä muille planeetoille resursseja etsimään. Vuosisatojen ajan Maan asukit saivat rauhassa levittäytyä tähtiin ja perustaa siirtokuntia kaikkialle, missä niiden selviämiselle oli edes kohtuulliset edellytykset.

23. vuosisadan aamunkoitteessa yhteys ulommaisiin siirtokuntiin yksinkertaisesti katkesi. Paikalle lähetyt joukot saattoivat vain todeta siirtokunnat täydellisesti tuhotuiksi. Lopulta syykin selvisi. Tuntematon hyönteismäinen rotu oli päättänyt laajentaa reviiriään telluslaisten alueelle. Ihmiskunta ei tietenkään suostunut moisten ötököiden pompoteltavaksi, vaan aloitti epätoivoisen sodan tätä uhkaa vastaan.

Sodan eturintamassa operoi siirtokunta-armeijan eliittiyksikkö, rakettirepuilla ja raskailla taisteluhaarniskoilla varustetut lentojoukot. Outwarsissa pelaaja siis istutetaan superturbotimantinkovien lentojoukkojen panssaroituihin taisteluhousuihin.

Koulu jää kesken

Aluksi käydään lävitse koulutusjakso haarniskan ja aseiden käytöstä, mutta olosuhteiden pakosta tämä koulutus katkeaa lyhyeen ja pelaaja heitetään suoraan etulinjaan taistelemaan epäinhimillisiä avaruusördäreitä vastaan. Peli etenee tehtävä kerrallaan, tavoitteiden vaihdellessa normaaleista tuhoamistehtävistä aina suojelutehtäviin ja eloonjääneiden etsimiseen, joskin paikoin niissä sorrutaan ylettömään räiskintään.

Normaalin rakettireppuavusteisen maassa talsimisen lisäksi päästään välillä myös lentelemään Glider Wingillä, eräänlaisella riippuliitimellä. Ulkoilmatehtävien lisäksi välillä taistellaan myös sisätiloissa, kuten tuhoutuneen avaruusaluksen hylyssä. Epäonnistumisia ei sallita, vaan kaikki tehtävätavoitteet on suoritettava täydellisesti. Tämä yhdistettynä korkeahkoon vaikeustasoon tarkoittaa sitä, että jokaista tehtävää saa hioa useammankin kerran ennen kuin siitä selviää kunnialla läpi.

Tehtävien välillä videopätkät vievät pelin tarinaa eteenpäin. Näyttelijätyössä ei tosin ole juurikaan hurraamista, mutta mitäs uutta se on? Vaikka Outwarsin juoni sisältääkin lähes kaikki kuviteltavissa olevat scifi-kliseet ja viiden puupennin näyttelijäköörin, seuraa sitä kuitenkin mielellään ja kiinnostus säilyy aina eeppiseen loppuratkaisuun asti.

Pukupakko

Ennen taistelukentälle lähtöä pelaajan tulee valita itselleen sopiva taisteluhaarniska, aseet sekä mahdolliset joukkuetoverit komenneltavaksi. Erilaisia haarniskoja on tarjolla neljää eri mallia (joista kaksi raskainta vasta myöhemmissä tehtävissä). Tavallisen perushaarniskan lisäksi tarjolla on nopea, mutta huonosti panssaroitu ja -aseistettu tiedusteluhaarniska, sekä todella raskaisiin taisteluihin tarkoitetut rynnäkkö- ja dreadnaught-haarniskat, joihin saa pultattua jo aikamoisen arsenaalin aseita.

Outwarsin aseet eivät turhalla omaperäisyydellä häikäise: mukana on kahdentoista ammuksen lippaalla varustettu perusblasteri, raketin- ja kranaatinheittimiä, liekinheitin, erilaisilla sytyttymillä varustettuja räjähteitä ja pari muuta. Kaikessa tavanomaisuudessaan aseet tuntuvat kuitenkin realistisilta ja sopivat hyvin pelin tunnelmaan. Ne ovat myös hyvin tasapainossa keskenään: suurempi tulivoima kostautuu yleensä pienenä ammusmääränä tai pitkinä latausaikoina.

Kaikki aseet eivät luonnollisestikaan ole pelin alkuvaiheilla vielä saatavilla, vaan niitä lisätään pelaajan arsenaaliin kampanjan edistyessä. Mitään selitystä parempien aseiden panttaamiselle peli ei esitä, vaan uudet tulikepit sun muut vempaimet vain ilmestyvät ilman sen kummempaa rumpujen päristelyä varustelistojen jatkoksi.

Pelaajan eliittiyksikössä oleville sotilaille on kaikille kirjoitettu pitkät ja kattavat henkilöhistoriat. Informaatio on täysin yhdentekevää, sillä itse pelissä nämä virtuaalisoturit eivät käytännössä poikkea toisistaan muuten kuin puheenpartensa puolesta, joten on täysin sama, kenen kanssa lopulta kunnian kentille mennään kuolemaan.

Ruma laulaa kauniisti

Direct-3D-tuesta huolimatta Outwars ei grafiikalla häikäise. Maastografiikka on paikoin jopa rumaa, ja muutenkin engine soveltuu vähän huonosti ulkotilojen kuvaamiseen, pelialuetta kun yleensä rajoittavat joko ylitsepääsemättömän korkeat kallioseinämät tai pohjattomat jyrkänteet.

Avaruushirviöiden ulkoasussa ei myöskään ole hurraamista: lähietäisyydellä ne ovat suorastaan hullunkurisen näköisiä ihmevänkyröitä. Tosin pelin jännite tuleekin enemmän ötököiden valtavista lukumääristä kuin niiden "pelottavasta" olemuksesta. Puutteistaan huolimatta grafiikka kuitenkin toimii ja onpa mukaan mahtunut muutama visuaalisesti ihan onnistunutkin skenaario, hyvänä esimerkkinä tuhoutuneen avaruusristeilijän hylyssä suoritettavat tehtävät.

Minkä Outwars häviää grafiikassa, sen se ottaa takaisin uskomattoman hyvällä äänenkäytöllään. Elokuvamainen musiikkiraita on kerrassaan erinomainen ja se vieläpä reagoi saumattomasti tapahtumien mukaan toimien erittäin vahvana tunnelman luojana. Äänimaailma on musiikin kanssa samaa kaliiberia: aseiden pauhu, avaruusötököiden epäinhimillinen mylvintä ja mariinien taukoamaton radioliikenne luovat erinomaisen illuusion hurjasta taistelusta.

3D-korttirajoitteisten kateellisia mieliä varmasti lämmittää tieto siitä, että rupukorteilla pyörivä, kiihdyttämätön versio Outwarsista ei ole mitenkään merkittävästi Direct-3D-versiota rumempi, ainoastaan vähän hitaampi.

Perusmoninpeliä

Outwars tarjoaa moninpelimahdollisuuden enintään kahdeksalle pelaajalle lähiverkon tai Internetin kautta. Internetissä moninpeli onnistuu sekä Kalissa että Microsoftin Internet Gaming Zonessa, samoin kuin myös suorana TCP/IP-pelinä.

Teknisesti moninpelin puitteet on hoidettu mallikkaasti mutta itse sisällössä olisi toivomisen varaa. Erilaisia moninpelikarttoja ei ole kovinkaan montaa, ja mikä pahinta, niillä ei voi pelata muuta kuin joko deathmatchia (joukkueilla tai ilman) tai Capture the Flagia. Deathmatchista on sentään tarjolla kaksi hieman epätavallisempaa väännöstä (Assassins ja Smear the Cyborg), mutta niillä ei ole muuta kuin kuriositeettiarvoa.

Kipeimmin Outwarsin moninpeli kaipaisi mahdollisuutta pelata yksinpelimäisiä tehtäviä tietokoneen ohjaamia avaruusörviäisiä vastaan yhteistyössä muiden ihmispelaajien kanssa.

Melkein klassikko

Outwarsin vahvuus piilee sen pelisuunnittelussa. Sekä yksittäiset tehtävät että juoni ovat mielenkiintoisia ja teknologia edes jotenkuten uskottavaa. Vaikeustaso on lopulta juuri sopiva, sillä jos tehtävät olisivat pelkkiä läpihuutojuttuja, ei se sota näitä ötököitä vastaan niin epätoivoinen enää olisikaan.

On harmillista, että Outwars on pilattu vaatimattomalla ulkoasulla ja peliin huonosti istuvalla grafiikkaenginellä, muuten kyseessä olisi Terra Novan veroinen klassikko. Nykyisellään se on "pelkästään" hiivatin hyvä taktinen 3D-räiskintä.

90