On kesä kesä kesä ja ylitoimittaja, prinssieversti Nirvi aikoo ladata akkujaan pitämällä pelaamisen minimissä. Toisaalta se on kyllä hyvän loman haaskaamista.
* * * * * *
Ihmispsyyken mustiin puoliin kuuluu, että ihmiset uskovat herkästi mitä tahansa, kunhan se lupaa jotain ilmaiseksi tai ainakin halvalla.
Erään lukijamme vaimo on vuosia lukenut kiinnostuneena Pelit-lehteä (mikä on hyvän vaimon pettämätön merkki). Hän on kiinnittänyt huomiota kolumnien nykyiseen kriittisyyteen ja negatiivisuuteen.
Katumusharjoituksena näytän että osaan innostua ja vieläpä niin haastavasta kohteesta kuin cloudista, tuosta pelaamisen tulevaisuudesta. Tai siis, PC-pelaamisen. Ainakin aluksi.
Höyrystä pilveksi
Steam ja digitaalinen jakelu on niin eilistä. Pilvipelaaminen, tarkemmin sen pisimmälle ehtinyt kaupallinen sovellus OnLive, leikkaa pelaamisen kasvot kymppiterällä. Eriarvoisuus on historiaa, rikkaat ja köyhät, merkonomit ja copyt ovat nyt samalla viivalla. Ylistys olkoon OnLiven, jonka ansiosta sekä rupu-PC:llä ja (tätä ei voi ihminen uskoa) Macilla pystyy pelaamaan PC-pelitaiteen uusimpia, kuumimpia ja raskaimpia megahittejä. Televisiolla myös, mutta Macin jälkeen mikään ei hätkäytä.
Miten se on mahdollista? Kyse on uudesta, vallankumouksellisesta tekniikasta, jossa peli pyörii OnLiven serverifarmien sisuksissa. Padin värähdykset lähetetään sinne internetin kautta, ja vallankumouksellinen videokuvan kompressointialgoritmi mahdollistaa pelitapahtumien striimauksen suoraan pelaajan ruudulle. Vaikka tällä ei olisi 3D-korttia lainkaan. OnLiven nokkamiesten Steve Perlmanin ja Mike McCarveyn mukaan systeemi vieläpä toimii millä tahansa PC-pelillä pienillä muutoksilla.
Hienoa! Paratiisi maan päällä! Ei ikinä koskaan enää pelikoneen päivitystä! Turhista välikäsistäkin päästään eroon, sillä pilvipelaaminen tappaa nekin puljut, jotka digitaalisen jakelun räjähdyksestä jotenkin selviävät.
Pilvipelaaminen kuulostaa 70-luvun selkeältä tietotekniikalta, jolloin tyhmillä päätteillä otettiin yhteyttä ohjelmiin, jotka pyörivät päätietokoneessa. Pelaajan omaa konetta ei tarvita kuin ohjausliikkeiden lähettämiseen, mikä tietokoneella ja Macilla vaatii vaivaisen megan kokoisen selainlaajennuksen. Televisioon saa liitettyä siron OnLive MicroConsolen ja langattoman padin.
Varmasti OnLive vaatii joitain nanokaapeleita ja takionikuituyhteyksiä! Ehei. OnLive pakkaa takaisin lähetettävän kuvan vaivaisessa yhdessä millisekunnissa. Ohjausviivekin on historiaa, koska OnLive yhdessä palveluntarjoajien kanssa käy piuhat ja tekniikan täikammalla läpi, joten viive on niin minimissään kuin olla voi. Niinpä jo 1,5 megan yhteydellä nautitaan vakiotason grafiikasta (480P), 5 megaa riittää aitoon huippuluokan silmät räjäyttävään HD-tason 720P-pelikokemukseen.
Kevyempiä pelejä OnLive pyörittää useaa yhdellä serverillä, järeille peleille omistetaan oma CPU ja GPU. Heikompi mies silti kauhistuisi vaadittavien hardwaremäärien edessä, mutta Perlmanille se ei ole ongelma: serverikoneita voi lisätä rajattomasti, niin kauan kuin serveri tuottaa enemmän rahaa kuin vie. Tila, sähkö, lämpö, ylläpitohenkilökunta, eiköhän ne hoidu samalla tekniikalla, ihan kuin jossain Mörp Master -pelissä.
Haistan uuden liikeidean. OnLive-serverifarmin täytyy olla lähellä (alle 2500 kilometriä) pelaajia, jotta ohjausviive pysyy siedettävänä. Otan siis valtavasti lainaa, ostan valtavan kokoisia hylättyjä halleja ja vastaavia ympäri Suomea. Mitä OnLive ei osta, Google vie käsistä.
Pilven historiallinen välttämättömyys
Pilvipelaaminen ei ole humpuukia, uuskummaa tai spekulatiivista fiktiota. OnLiven seitsemän vuotta salaa kehittelemä tekniikka julkaistiin GDC:ssä ja sitä pääsi jopa pelaamaan. Burnis-Paratiisia väännettiin vanhalla PC:llä ja, hyvä luoja, Crysisiä MacBookilla/Airilla. Kommentit ovat olleet melko suosiollisia, vaikka ruudulla kuulemma näkyikin pakkausartefakteja, nykimistä ja ohjauslagia. Testitilanne optimaalisissa olosuhteissa, serverillä joka sijaitsi 50 mailin päässä, saa minutkin sijoittamaan WinCapitassa voittamani omaisuuden tähän pelaamisen tulevaisuuteen. Heti kun suoritus tulee tililleni, liityn Artsin, Ubisoftin, Take-Twon, THQ:n, Epicin ja Atarin joukkoon.
Ihmettelin (iloissani), kun (miljarditappion tehneen) EA:n talousjohtaja Eric Brown täysin yllättäen julisti, että "PC:stä on tulossa maailman laajin pelialusta", ja jatkoi: "Mutta ei paketoiduissa tuotteissa." Oletin, että Brown puhuu yksinomaan PC:n räjähdyksenomaisesti kasvavasta täyspelien digijakelusta, koska esimerkit käsittelivät juuri sitä. Nyt olen aloittanut pelkotoimenpiteet siitä, että seassa on lapsenuskoa OnLiven kaltaisiin systeemeihin.
Pelifirmat uskovat, koska ne haluavat uskoa. Vaikka ne eivät uskoisikaan, niillä ei ole varaa olla uskomatta. Mutta on pelottavaa kuinka moni pelaaja on ihan oikeasti ja selvästi innoissaan koko pilvipelaamisesta. Aina löytyy ihmisiä jotka haluavat uskoa että lounaat ovat ilmaisia. Toki, esimerkiksi ravintoloiden ja kauppojen roskiksista.
Aurinko pilven edessä
OnLive on täynnä vastaamattomia kysymyksiä, maalaisjärjellä ylittämättömiä ongelmia sun muuta puhtaalta humpuukilta haisevaa. Kyynisempi Niko tuhahtaisi ja hautaisi koko jutun Tulee jos tulee -arkistoon.
Mutta vastaavia virityksiä on tulossa vielä ainakin kaksi lisää. Eivätkä suuret pelifirmat anna tukeaan ilman että näkevät jotain mikä saa heidät vakuuttumaan. Toisaalta kukaan ei tiedä rajoittuuko tuki saa käyttää nimeä -asteelle. Mutta taas toisaalta OnLiveä tukee muun muassa arvostettu Maverick Capital -sijoitusyhtiö. Uskottavuutta tulee siitäkin, että Steve Perlmanin menneisyyden saavutukset eivät oikeasti ole yhtään hassumpia, ja systeemiä oikeasti esiteltiin julkisesti ilman että se on onnistuttu paljastamaan huijaukseksi.
Leikitään että OnLive toimii. Ehkä se on vallankumous, mutta lähinnä pelinjulkaisijoille, pelaajista hyötyvät vain ne vähään tyytyvät ja helppoa vaativat.
Anteeksi, erään lukijamme vaimo. Minä yritin, mutta en pysty suhtautumaan iloisesti pilvipelaamisen autuuteen. En minä halua padi kädessä tuijottaa resoluutiota 640x480 suoraan kivikaudelta, ja se "HD" 1280x720 on pahaa takapakkia. OnLive tekee uljaasta PC:stäni konsolipäätteen, eikä minua lohduta että voin rötköttää sohvalla pelaamassa Crysisiä telkussa.
Ei ikinä enää päivittämistä... Tuttu skenaario, jossa PC-pelit vaativat jatkuvasti yhä kovempaa rautaa, on jo historiaa. Satunnaista GTA4-keissiä lukuun ottamatta nyt tai viime vuonna ostettu peli-PC pyörittää uusia pelejä vaivatta vuosikausia jolleivät komponentit leviä.
Enkä ole oikein kohderyhmääkään. 2KGamesin Christopher Hartmanin mielestä OnLive tavoittaa juuri Twitter-Facebook-tekstiviestisukupolven. Hartman vertaa heitä hauskasti yhdeksänkuukautiseen vauvaansa: keskittymiskyky 5 nanosekuntia, tarve välittömään tyydytykseen, ja kaikki mitä kädessä on heitetään pois eikä ikinä enää muisteta.
Jos pilvipelaamisen ilmainen lounas edelleen kuulostaa maukkaalta, ehkä ei kuitenkaan kannata lykätä sen uuden pelikoneen hankintaa: todennäköisyys OnLiven leviämiseen Pohjois-Amerikan ulkopuolelle on kuin Suomen euroviisuvoitto: periaatteessa mahdollista mutta vaatinee vuosikymmeniä.
Vaan mitä sitä etukäteen manata tuomiota, kun voi liittyä vahingoniloisiin naurajiin, sillä OnLiven beta alkaa kesällä. Syystalvella sen pitäisi olla jo tuotantokäytössä. Joko kauas pilvet karkaa tai sitten ei.
Pelaamisen tulevaisuuden muuttumista odotellessa voi pelata maailman monipuolisinta fantasiapeliä upeana pilvipeliratkaisuna osoitteessa nethack.fi.
Arvostelu on luettavissa www.pelit.fi:ssä 31.7.2009.
www.tigerwoods10.com
tennis.easports.com
EA:n urheilupelien vuosipäivitykset saapuvat varmasti kuin veroehdotus. Tällä kertaa Wii-versiot ovat uuden ohjaintuen ansiosta entistä kiinnostavampia.
Nintendon Wii ihastuttaa ja vihastuttaa, mutta uudesta MotionPlus-ohjaimesta on vaikea olla pitämättä. Wiin kikkaohjain toimii vihdoinkin niin kuin sen alun perin olisi pitänyt, liikkeet rekisteröityvät paljon aikaisempaa tarkemmin ja pienet kallistelut vaikuttavat peleihin. Wiimoten perään kytkettävän lisäosan voi ostaa erikseen, mutta EA paketoi MotionPlussan uusimpien Wii-urheilupeliensä kanssa samoihin kuoriin. Ohjain toimitetaan ainakin ensimmäisten Tiger Woods PGA Tour 10- ja Grand Slam Tennis -versioiden mukana.
Kaksikosta Tiger Woodsin golf on jo vanha tuttavuus ja sarja on vuosien ajan ollut virtuaaligolfausta parhaimmillaan. Uusimmassa versiossa on muun muassa dynaaminen säätila, joka haluttaessa seuraa valitun radan todellista keliä online-sääpalveluiden avulla. Jos Skotlannissa siis sataa, myös pelissä sataa. Toisena pienenä hienosäätönä radan reunoilla on entistä enemmän yleisöä myös Wii-versiossa.
Merkittävin ero vanhaan on uusi MotionPlus-ohjaus. Jo viime vuoden versiossa lyöminen oli yllättävän realistista, mutta tällä kertaa tarkkuus on aivan eri luokkaa. Liikkeen nopeus ulos ja sisään vedettäessä vaikuttaa lyöntivoimaan ja hienoutena Wiimoten kallistelu sivuille muuttaa mailan kulmaa ja vaikuttaa tarkasti tähtäykseen. Mailalla voi myös seurata palloa iskun jälkeen kokonaan uudella tarkkuudella. Kaikkiaan lyöminen on todella aidon oloista.
Viime vuonna parjattu puttaaminen hyötyy paljon MotionPlussan paremmasta tarkkuudesta. Koska maila reagoi lähes suoraan Wiimoten liikkeisiin, on tuntuma mainio. Pienillä kallistuksilla ja voiman muutoksilla pallo menee juuri sinne minne halutaan – ainakin riittävän treenauksen jälkeen. Pallon seuraaminen putatessa on erityisen mukavaa, nyt pelkkä kosketushetken voima ei enää ole kaikki kaikessa.
Wii-version partypeleistä uusi frisbee-golf hyödyntää MotionPlussaa hienosti. Kiekon viskominen tuntuu niin luonnolliselta kuin muovikapulalla on mahdollista, kiitos kallistusten ja voiman tarkemman huomioimisen.
Koukku takarajalle
Grand Slam Tennis on uusi tulokas EA:n urheilupeliperheeseen, ja aluksi tennistä päästään mätkimään vain Wiillä. Saattaa kuulostaa pelottavalta markkinoiden mielistelyltä, mutta MotionPlus-ohjauksen ansiosta Grand Slam Tennis on ennakko-odotuksia parempaa hupia.
Kaksin- tai nelinpeliä voi pelata samalla koneella tai verkossa ja mukana on Wii-peleille tyypillisiä partypelejä. Koko homman juju on kuitenkin MotionPlus-ohjauksessa, jonka ansiosta Wiimoten heiluttaminen tuntuu hämmästyttävän paljon oikean mailan huitomiselta. Pelaaminen onnistuu myös ilman MotionPlussaa, mutta silloin hommasta katoaa tarkkuus ja lyöntien onnistuminen on kiinni enemmän ajoituksesta ja vähemmän voimasta tai suunnasta.
Suurin uuden ohjauksen tuoma hienous on mahdollisuus kierteen tarkkaan määrittämiseen. Tämä tapahtuu samalla tavalla kuin oikeasti ranteella mailaa kääntämällä. Kallistelemalla pallo lentää intuitiivisesti sinne päin virtuaalikenttää kuin oli tarkoituksin, mikä on yllättävän tyydyttävää puuhaa ajoituksen kanssa säätämisen sijasta.
Graafisesti sekä Tiger Woods PGA Tour 10 että Grand Slam Tennis noudattavat tuttua kymmenen vuoden vanhalta designilta näyttävää Wii-kaavaa. Muodon karuus jäi silti testeissä taka-alalle, sillä MotionPlus-ohjaus todella toimii. Demon jälkeen harkitsin ensimmäistä kertaa Wiin ostamista muuten täyden konepatterin seuraan, mikä kertoo jo aika paljon se.
