Pimp Your Game: Witcher 1 & 2
Noiturin rohdot
Ota mallia Geraltista: älä ryntää taisteluun valmistautumatta.
Puolalaisen kirjailija Andrzej Sapkowskin fantasialoruihin pohjautuvat noituri Geraltin veriset matkat ovat 2000-luvun roolipeliaatelisia. CD Project RED on kohdellut sekä The Witcheria (Enhanced Edition, Pelit 11/2008 91p) että The Witcher 2: Assassins of the Kingsia (Enhanced Edition, Pelit 4/2012 94p) rakkaudella. Päivitysten lisäksi kotinoiturit ovat päässeet nauttimaan pelien Enhanced Edition -versioista.
Modeilla hurmeiset fantasiat karkaistuvat entisestään. Modit ladataan osoitteista moddb.com/games/the-witcher/mods ja witcher.nexusmods.com. Jälkimmäiselle sivulle kannattaa rekisteröityä, se nopeuttaa lataamista ja laventaa sisältöä.
Ensin molemmat pelit tulee päivittää tuoreimpaan versioonsa. Modit puretaan pääasiassa asennuskansiosta löytyvään alihakemistoon DataOverride. Assassins of the Kingsin modit puolestaan sijoitetaan asennuskansiosta löytyvään CookedPC-alikansioon. Poistamisen helpottamiseksi kaikki modit kannattaa sijoitella omiin alihakemistoihinsa. Pienemmät modit toimivat liki poikkeuksetta ristiin, mutta isompien viritysten kohdalla kannattaa tarkistaa mahdolliset yhteensopivuusongelmat.
Yksi on ylitse muiden
Moditarjonnan läpikäymisen voi aloittaa ja lopettaa Full Combat Rebalanceen (FCR). Sen vaikutusta pelikokemukseen on vaikea yliarvioida. Valta-osa muutoksista ei näy ruudulla, mutta peruspelissä opitut temput eivät FCR-voidellulla pelikerralla enää toimi.
FCR mullistaa ykkösen taistelun tuoden sen huomattavasti lähemmäs jatko-osaa. Kulloinenkin tila, vihollisten sijainti ja omat kyvyt on hahmotettava. Piiritetyksi joutuminen ei ole vaihtoehto. Modin julkilausuttu tavoite on sovittaa pelattavuus, realismi ja kirjojen henki: Geralt on yksittäisiä rivisotilaita vastaan ylivoimainen, sillä hänet reflekseilleen ei perusmosuri pärjää. Mutta jos noituri häröilee keskelle vihollislaumaa, on edessä yleensä load-loitsun mumiseminen.
Aluksi taistelun uudenlainen dynamiikka ja rytmitys yhdistettynä The Witcherin hieman kulmikkaisiin kontrolleihin aiheuttaa varsinkin kovemmilla vaikeustasoilla itkupotkuraivareita. Luovuttaa ei kannata, sillä kun systeemin sisäistää, on sen hallitseminen nautinto ja jokainen taistelu on erilainen. Valitettavasti jokunen miekkahippa alkaa tilanteesta, jossa Geralt on piiritetty. Vaaleatukkaisen sankarin tunkeutuessa ensimmäisen näytöksen loppupuolella salamanterien piilopirttiin on selviytymisessä kyse jossain määrin reflekseistä, mutta ennen kaikkea tuurista.
Taistelumekaniikan täysremontin lisäksi FCR tuo peliin kymmenien yhden asian modien verran muutoksia. Kykypuut on remontoitu. Aseöljyjen käyttö on välttämätöntä, sillä esimerkiksi haamuihin ei yksinkertaisesti osu ilman oikeanlaista litkua. Kaiken kaikkiaan muutoksia on niin paljon, että jos peruspelin raamit ovat luutuneet päähän, kannattaa modin viidenkymmenen sivun manuaalia ainakin selailla.
Jos FCR tuntuu liian radikaalilta, Flash Mod korjaa kyllä monia peruspelin ongelmia, mutta ei järisytä perustuksia. Käyttää kumpaa modia tahansa, Hi-Res Character Modelsia ja Texturen Modia voi joka tapauksessa suositella tarkemmasta grafiikasta haaveileville. Pelkät unelmat eivät riitä, sillä ryhdikkäämpi ulkoasu vaatii myös konetehoja.
… ja näin on myös jatko-osassa
The Witcher 2: Assassins of the Kingsille löytyy FCR:n tapaan yksi muiden yläpuolelle nouseva modi. Siinä missä FCR:n loisteliaisuutta osaa arvostaa oikeastaan vasta pelattuaan pelin ensin modaamattomana, kannattaa CEO – Complete Equipment Overhaul asentaa, oli sitten Pontarin laakson veteraani tai ensimmäistä kertaa Geraltin muistilukkoja tiirikoimassa.
Alun perin Assassins of the Kingsista löytyi käytännössä kaksi vaikeustasoa: Geralt oli joko kuolematon tai kukkakeppi. Päivitykset tekivät parhaansa ruuvatakseen epätasapainoa, mutta hyvästä yrityksestä huolimatta toisesta vaikeustasoon liittyvästä perusfibasta ei päästy eroon. Kynnys laskee edelleen ensimmäisen kolmanneksen jälkeen hitaasti, mutta varmasti. CEO muokkaa joka ainoan pelin varusteen numerotiedot. Tuloksena Geralt kehittyy, mutta vihollisista on vastusta myös viimeisen näytöksen alkaessa.
Muista modeista naurettavan iso osa keskittyy pelin naishenkilöiden riisumiseen. Kun nämä pelimekaniikan kannalta täysin välttämättömät korjaukset on asentanut, voi kokonaisuuden koristella Classic Dice Setillä, joka tekee minipelin nopista selkeitä. Market Price Mod viisinkertaistaa romppeesta saatavan äyrikasan. Joillekuille tämä on huijausta, mutta alun perin ylijäämäkamasta saatu 1:24-osa myyntihinnasta teki teräksen rahtaamisesta kauppiaille aika lailla tympeää touhua. Comfy Couch kasvattaa fonttikokoa muun muassa Geraltin muistikirjassa. Better Texture Environment viilaa näyttävästä pelistä vielä kauniimman, mutta hinta maksetaan taas fps:inä.
Noituri ei pidä lomaa
Neverwinter Nightsien tapaan fanien on mahdollista tehdä omia seikkailujaan The Witcherille. Muutaman tunnin rutistukset toimivat Noituri-kontekstissa mainiosti, sillä geneettisesti muunnellut hirviöntappajat ovat keikkatyöläisiä. Lyhyet tarinat tuovat mieleen Sapkowskin rustaamat novellikokoelmat.
And a Curse, and Love, and Betryal sekä The Crossroads ja Medical Problems, osat 1 ja 2, ovat kaikki mukavan pituisia ja hyviä tarinoita, joiden kautta on miellyttävä tutustua The Witcherin lisäseikkailuihin. Hirviöhippoja löytyy rutkasti lisääkin. Vaikka ääninäyttely yleensä puuttuu, pelaa näitä mieluummin kuin vaikkapa Biowaren eräiden nimikkeiden maksullisia DLC-paketteja.
Assassins of the Kingsin lisätehtävätarjonta sen sijaan on täysin alkutekijöissään, sillä seikkailujen väsäämisen mahdollistava REDkit julkaistiin vasta toukokuun puolivälissä. Tätä kirjoittaessa tarjolla on lähinnä työkalujen mahdollisuuksia hehkuttava traileri. Lähes varmaa on, että kun The Witcher 3: Wild Hunt joskus vuonna 2014 julkaistaan, ovat modaajat kyllästymiseen asti koodanneet Triss Merigoldin riisumaan vaatteensa pelaajan silmien edessä.
Jouko Luhtala
