Suomi-ilmiö
Kuha, miekkasärki, muikku ja made in Finland.
Luulisi, että pienen reiän ääressä suoritettava nylkytys olisi jo lähtökohtaisesti kiinnostavaa ja saisi nuoret ulos neitsytkammioistaan, mutta kun ei. Nykynuoret ovat niin vieraantuneita luonnosta, että suomalaisesta meditoinnistakin pitää tehdä tietokonepeli, ennen kuin monitoriin kiinnikasvaneet junnut pilkkivät muutenkin kuin oppitunneilla.
Kainuusta kajahtaa, sillä Procyon Productions tukkii tämän valtavan aukon pelitarjonnassa. Jo toiseen versioon ehtinyt ProPilkki täyttää röörin niin hyvin, että se kipuaa vähän kilpaillun peligenren piikkipaikalle. Vihaisten lintujen on aika antaa tilaa ujoille kaloille, sillä maailman paras pilkkipeli tulee Suomesta.
Paljastan heti kättelyssä, etten ole ammattikalastaja, jotta en saa jälleen yhden ammattikunnan vihoja niskoilleni. Tiedän pilkkimisestä tasan sen verran, että sitä kannattaa harrastaa haalareissa. Kaltaiselleni pakasteallaskalastajalle ProPilkki on jo yleissivistyksenkin kannalta mitä tervetullein tuttavuus.
In the pilkinning
ProPilkki on zenimäisen rauhallista pelattavaa. Jos Kaurismäen veljekset tekisivät pelin, se olisi tämä. Paketista puuttuu vain melankolinen musiikkiraita, nyt eetterissä raikaa turhan positiivinen iskelmähumppa.
Tarjolla on pari kourallista vesistöjä, vähintäänkin riittävästi kalastustarvikkeita, kaira ja karvalakki. Jään alla luikertelee kolmisenkymmentä erilaista kalalajiketta ja lisää tulee joka päivityksessä.
Lintuperspektiivistä kuvatussa Pilkinstein 3D:ssä liikutaan jäällä, pysähdytään, kairataan ja heitetään toukat vesille.
Pilkkiminen on kokonaan oma taiteenlajinsa. Kun koukku katoaa avantoon, pilkkivapaa liikutellaan hallituin ottein, jotta herkät kalaset eivät säiky. Ilmeisesti toimivin strategia on hiirellä hiljakseen vispailla avannon reunalta toiselle ja toisinaan härnätä saalista muutamalla hieman terävämmällä nykäisyllä. Taustamusiikiksi Barry Whitea ja uittamiseksi kutsutusta kiusoittelusta saadaan kaloille suunnattua erotiikkaviihdettä.
Sitten seurataan pilkkivapaa. Jos avannossa on elämää ja onki on varustettu oikealla syötillä, jossain vaiheessa viisari värähtää. Silloin terhakka hiirikäden riuskaisu nostaa saaliin ylös vedestä. Jännitys maistuu suussa, kun kelaan siimaa. Mitä merkillistä luonnon omasta taikurinhatusta oikein nouseekaan?
Ensimmäisen ahvenen naaraaminen rantaan on ihan oikeasti mieleenpainuva kokemus. YouTube-videoilla hekumoiduista useamman kilon siioista aloittelija saa vain haaveilla, itse houkuttelin avannosta vain muutaman sadan gramman painoisia sinttejä.
Bittipilkkijä ronttaa mukanaan melkoista kalastusvälinearmadaa. Peli ei ihan hirveästi kerro kilkkeiden eroista, joten asioita on opeteltava kokeilemalla. Minun on myönnettävä maalaisuuteni, sillä en huomannut eroa saaliskaloissa, vaikka yritin vaihtaa toukkien väriä ja testailin myös uistimia.
Vielä toistaiseksi jäihin putoamista ei tarvitse pelätä, mutta tekijöiden mukaan ominaisuuden lisäämistä harkitaan vakavasti. Yllättävästä avantouinnista saisi oman quick time eventinsä, kun naskaleita pitäisi takoa jäähän, jotta hyinen kuolo ei korjaisi.
Ihanaa, ahvenet, ihanaa!
ProPilkin yksinpeli on vain harjoittelua moninpeliä varten, sillä kalamiesten herruus ratkaistaan verkossa. Verkkopelissä rento puuhastelu muuttuu veriseksi taisteluksi pilkkikuninkuudesta. Saalista on narrattava rannalle mahdollisimman vikkelään ja grammataulukot päivittyvät jatkuvasti.
Vaikka maailman paras pilkkipeli onkin suomalaista käsialaa, parhaat pikselipilkkijät tulevat jostain muualta. Ukrainalaiset ovat kaapanneet jo useaan otteeseen ProPilkin maailmanmestaruuden eikä Suomi päässyt edes mitalisijoille edellisessä mömmömturnauksessa. Ehei, ProPilkin mestaruudesta on taisteltu jo kuusi kertaa ja Suomi on noussut hopealle kahdesti. Ukraina ja Venäjä ovat totisesti pilkkimisen suurmaita, sillä molemmilla on peräti neljä mitalisijaa kuuden vuoden aikana. Ukraina on voittanut skabat peräti kolmesti. Taivas varjele.
Tässä on nyt kansallisen häpeän paikka. Itse ainakin kiipeäisin siltä seisomalta suihkulähteeseen, jos pilkkikansan edustajat onnistuisivat mestaruuden itselleen pokkaamaan. Pilkkijöiden Ovechkinit, Barulovit ja Jevgeni Artjuhinit totisesti kaipaisivat suomalaista ilmaveivausta osakseen.
Olin huomaavani pientä tärinää hennoissa kätösissäni, kun eräissä kinkereissä onnistuin nousemaan tilaston kuudenneksi. Kaappaamani ahvenet olivat pieniä, mutta niitä nousi avannosta ihan pirusti. Ei se määrä, vaan kokonaispaino.
Muissa pelimuodoissa voi yrittää naarata avannosta sitä legendaarista kahden kilon siikaa tai haalia kasaan mahdollisimman laajaa lajikattausta. Joissakin turnauksissa keskitytään vain kiiskien tai pasureiden pyydystämiseen. Kaupunkilaisella menee kalapuikkoa eksoottisempien kalalajien kanssa sormi suuhun, mutta huoli pois, sillä pelin sisältämästä lajikirjosta ja suosituimmista taktiikoista on laajat sepustukset verkko-osoitteessa www.kalassa.net/kalapedia.
Pelissä on myös varsin aktiivista joukkuetoimintaa, mutta aivan kuten missä tahansa muussakin verkkopelissä, ilman näyttöjä klaaneihin ei ole asiaa. Jotta oma nimi alkaa kiinnostaa, vaaditaan menestystä turnauksissa.
Vaikka omasta mielestäni kuudes sijoitus virtuaalisessa piirimestaruuskisassa oli aikamoinen saavutus, tällä ei kuulemma kosiskella kovimpien klaanien päällysmiehiä. Jäsenyys Kaiken Karvaisissa Kavereissa jäi vain haaveeksi.
Matoa koukkuun
Pilkkiminen ja pitkäveto ovat asioita, joista pidän paperilla, mutta kumpaakaan en ole kokeillut käytännössä. Ihailen joka talvi pilkkihaalareita marketin näyteikkunoissa ja salaa haaveilen istuskelusta avannon ääressä. Sitten muistan kiireen, kesän ja katiskan. Seuraavaksi mieleeni palaa pakasteallas, tuo eniten käyttämäni kalastusmuoto.
Kiitos, ProPilkki. Pelaaminen pelastaa minut jälleen kerran ulkoilmalta ja pakkaselta. Peli simuloi avantorenkutusta niin hyvin, että voin ruksia pilkkimisen pois veivilistaltani. Vielä pitäisi uskaltaa tarttua pitkävetotositteeseen ennen kuin potkaisen tyhjää.
Parahin Procyon, tehkää seuraavaksi ProVeikkaaja, jookos?
Juho Kuorikoski
KUVATEKSTIT:
Pro1: Jo aloitusruutu maalaa kuvaa kiireettömästä puuhastelusta.
Pro2: Isoimmilla vesistöalueilla saa salakalastaa ihan rauhassa.
Pro3: Toukka pääsee kohta avantouinnille.
Pro4: Tätä näkymää saa tuijotella toisinaan kyllästymiseen saakka.
Pro5: Peliin mallinnetuista vesistöistä tarjotaan runsaasti tietoa. Tarjolla on myös kartat syvyyksistä.
Pro6: Varokaa heikkoja jäitä! Pelissä ei vielä voi pudota jäihin, mutta ominaisuus on tulossa tulevissa päivityksissä.
Pro7: Kun kala alkaa syödä, adrenaliinipiikki iskeytyy verenkiertoon.
85
