Reckoningin juoni on, uskomatonta kyllä, täsmälleen sama kuin Quake 2:ssakin: epäonnisen mariinin maahanlaskukapseli menee kaput ja seurauksena on pakkolasku kyberorgaanisten stroggien Vihamieliselle Planeetalle. Koska mariinimme ei halua istua tumput suorina odottamassa pelastajaa, tämä päättää ampua tiensä ulos planeetalta, lähettäen samalla pari tuhatta stroggia autuaammille kyberkitkutusmaille.
Reckoning onkin sekä juoneltaan että teemaltaan täysin identtinen Quake 2:n kanssa. Ainoana erona oikeastaan on, että kartat ovat keskimäärin komeampia ja paremmin suunniteltuja kuin emopelissä ja niissä eteneminen on suoraviivaisempaa. Quake 2:n kartasta toiseen ramppaaminen avaimien perässä jää Reckoningissä vähiin, mikä on oikeastaan ihan hyvä asia: lisälevy on pelkkää action-tykitystä alusta loppuun.
Pelit ja vehkeet
Reckoning lisää peliin kolme uutta asetta: miinat (mille ei kylläkään löydy ainakaan yksinpelissä mitään järkevää käyttöä), hitaita seinistä kimpoilevia ammuksia sylkevän Ion Ripperin sekäa Phalanxin, eräänlaisen singon ja BFG:n ristisiitoksen. Miinat ja Ion Ripper eivät ole kovinkaan häävejä, mutta Phalanxilla on varsin mukavaa räiskytellä pitkin seiniä, se kun vielä ampuu peräti kaksi ammusta kerrallaan.
Aseiden lisäksi arsenaalia täydentää tulinopeuden nelinkertaistava Quad Fire, joka Quad Damageen yhdistettynä tappaa kaiken niin talossa kuin puutarhassakin. Ammuksien loppumista ei kannata Reckoningissa pelätä, sillä ruutia löytyy maastosta enemmän kuin kiitettävät määrät.
Kokonaan uusia hirviöitä ei ole kuin vaivaiset kaksi, ja molemmat niistä ovat helposti tapettavia sittiäisiä. Toisaalta lähes kaikista emopelin vanhoista hirviöistä on laitettu mukaan uudet versiot, esimerkiksi gladiaattorille on vaihdettu railgunin tilalle uusi Phalanx-kanuuna.
Kun uutta on näinkin vähän tarjolla tuntuu pelin lopputaistelu aikamoiselta huijaukselta: loppuhirviö on täsmälleen sama kuin Quake 2:ssa. Muutenkin Recknoningin taso tuntuu lopahtavan ikävästi viimeisellä parilla levelillä.
Reckoning on pelikokemuksena kovin ristiriitainen. Peliä on toki hauska pelata ja se on kauttaaltaan laadukasta työtä, mutta siitä samalla myös paistaa läpi tekijöiden laiskuus ja täydellinen omaperäisyyden puute. Vaikka kyseessä onkin pelkkä lisälevy, saisi se tarjota pelaajille karttojen lisäksi muutakin uutta kuin pari hirviötä ja yhden kunnollisen aseen.
80
