Minulle konsoleiden yksinoikeuskonsepti on sekä vieras että vastenmielinen käsite. Hyväksyn sen, ettei tekijällä itsellään ole rahaa tai halua tehdä peliään kuin jollekin tietylle alustalle, se on täysin hänen oma asiansa. Mutta se, että monikansalliset jättikorporaatiot rajoittavat pelivapautta rahalla ja fanijoukot senkun huutavat hurraata, sitä ei pieni järkeni käsitä.
Titanfallissa on muutakin taistelua kuin rakettireppumiesten nahinaa tulevaisuudessa. Se on ensimmäinen vakavasti otettavalla yksinoikeuspelillä suoritettu hyökkäys.
Konsolisodan aloituslaukaukset ammuttiin julkaisupeleillä, joissa ei juuri ollut hurraamista. Titanfall on ensimmäinen raskaan sarjan sotilas, jonka metallijaloissa Infamousin kaltaisille kevytsarjalaisille käy kuin perunoille koulukeittolan nakkipäivänä.
Harvalla pelillä on yhtä paljon ulkopelillistä painolastia kuin Titanfallilla: tämän titaanin olkapäällä ei keiku piskuinen maapallo, vaan Xbox One, EA ja Respawn.
Ne antoivat Titanfallille kolme tärkeää tehtävää.
Kyllä me osaamme!
Titanfallin ensimmäinen tehtävä on todistaa, että CoDin megabrändiksi modernisoineet Jason West ja Vince Zampella ovat ihan oikeasti taitavia pelisuunnittelijoita, eikä Call of Duty: Modern Warfare ollut vain onnenkantamoinen.
Siinä Titanfall onnistuu noin puoliksi, sillä sen perusmekaniikka on todella hyvä, mättö on menevää ja tuoretta. Siinä on kuitenkin tuttuja elementtejä, joiden alkuperää on kiva spekuloida.
Kun Jasse ja V-mies päättivät, että seuraava peli on scifiä, he varmasti alkoivat pelata alan pelejä läpi, ideat kun harvoin syntyvät ihan tyhjästä.
Halo on tietysti täysin rauhoitettu: siitä ei saa näkyä jälkeäkään, koska kaikki sen tuntevat MasterChiefin jätteenpoistoreikää myöten. Entäpä EA:n oma Battlefield 2142? Ihan kiva mutta aika lähellä sitä mitä jo Codissa tehtiin, eivätkä monet ajoneuvot sovi tiiviisiin kenttiin.
Hei mutta tämä liian tuntemattomaksi jäänyt Enemy Territory: Quake Wars, tässähän on kivoja juttuja! Nämä lyhyen kantaman rakettireput ovat hauskoja, eikä tämä iso robottikaan ole yhtään hassumpi! Mitäs muuta nämä ovat tehneet, ai tämän epäonnistuneen siis tuntemattoman Brinkin. Tässähän kiipeillään seinillä, ai kun kivaa! Mitä jos...
Tuskinpa kuitenkaan, sillä samalla pojat olisivat lainanneet Quake Warsista sen erinomaisen, objektiivipohjaisen pelimuodon, jonka tutumpi variaatio on Rush-pelimuoto Battlefieldeissä.
Tai sitten Jason osaa mutta Vince ei, koska pahuksen toimivan pelimekaniikan vastapainoksi pelin aseet ja etenkin pelimuodot ovat yhtä puhkikuluneita kuin Tuukan Yö-vinyylit.
Unohdetaan nelkkukelkku, jooko?
Titanfallin toinen tehtävä on puhdistaa Electronic Artsin mainetta, joka ryvettyi Battlefield nelosessa. Paitsi että teknisesti julkaisu meni pahasti reisille, koko peli tuntuu turhalta, koska se on kuin Battlefield kolmosen lisälevy. Rahastuksen hapan maku nousi minunkin ymmärtäväiseen suuhuni, kun kalliin Premium-tilin vastikkeeksi sain kakkosdelsussa kolmosen puhkipelattuja kenttiä uudelleen kierrätettynä. Olin jopa ehkä vähän vihainen.
Kakkostehtävänsä Titanfall hoitaa hyvin. Tekniikka on toiminut, ihmiset pitäneet ja kassakonekin kilisee. Onnea vain uuden potran pelibrändin syntymälle, Titanfall kakkosta juhlittaneen ensi vuonna.
Olisi silti ollut paljon parempi, jos Titanfallin olisi julkaissut Activision-Blizzard. Nimittäin silloin Electronic Artsilla olisi vahva syy kaivaa esiin erinomainen Battlefield 2142, varustaa se uusimmalla Frostbite-moottorilla ja panna kilpailuun scifiräiskinnän kuninkuudesta.
Tule apuun Atlas!
Titanfallin ehdottomasti tärkein tehtävä on Xbox Onen myynnin potkiminen vauhtiin. Siinä se onnistui niin hyvin, että Xbox Onen myynti nousi Briteissä melkein 96 prosenttia, ja yli 70 prosenttia tuosta myynnistä oli Titanfall-paketteja! Ongelma on siinä, että sata prosenttia lisää tuntemattomaan kantalukuun on vain sanahelinää. Mikä oli Xbonen perusmyynti, viisikymmentä vai viisikymmentä tuhatta?
Microsoft on varmasti maksanut Electronic Artsille metrin pitkän pennyn siitä, että Titanfall on Xbox-yksinoikeus. Paljonko olisi pitänyt maksaa, ettei Titanfallia olisi julkaistu muulle kuin Xbox Onelle?
Pelianalyytikoiden mukaan konsoleiden ongelma on corevuoto pc:lle (ja kasuaalivuoto mobiiliin, mutta se ei liity tähän). Tulpaksi niin nelkkupelkku kuin yksiboksi tarvitsevat tosi vahvoja yksinoikeuksia.
Jos olet jo livennyt pc-herrarotuun, saako Titanfall sinut takaisin Xbox Onettajaksi? Tuskin, koska se vaatii järjenylittävää Xbox-fanitusta. Siinä missä pc-versiolle lupaillaan jo 4K-tukea grafiikkaan, Xbox One renderoi sodankäyntiä vaatimattomalla 792p-resoluutiolla ja lupauksissa on 1080p -resoluutio, joka ehkä onnistuu. Plus kehitysmaissa pitää odottaa syksyyn asti että Xbonea edes saa.
Entpä jos Xbox-fanipoika on onnistunut tukkimaan korvansa Steam-seireeniltä? Juuri kun hän on nappaamassa Xbone-pakettia kainaloon, iskeekin epäilys. Jos nyt kuitenkin ostan vain pelin Xbox 360:lle, ja odotan Xbonen kanssa sitä seuraavaa megapeliä joka tulee vain sille? Ehkä hintakin on vähän tippunut silloin! Xbox360-versio on tietysti arvoitus, mutta sillä on hyvät mahdollisuudet toimia, koska pc-versio on suunniteltu skaalautumaan myös nuhapumpuille, ja graafisesti Titanfall näyttää olevan aika lailla Call of Dutyjen luokkaa.
Microsoftin kannalta olisi ollut taktisesti kannattavaa dumpata koko myöhästelevä 360-versio ja käyttää Titanfallin vetovoima puhtaaseen Xbonetukseen, mutta ilmeisesti EA halusi pelille kunnon myynnin. Päivän huhujen mukaan Titanfall kakkosesta on jo sopparit kirjoitettu, ja Xbox-yksinoikeus on historiaa.
Sano AAA eikä A!
Titanfall todisti että Respawn osaa tehdä uuden räiskinnän, EA osaa julkaista sen ilman ongelmia ja kauppias myydä sillä Xbox Oneja. Hienoa, mutta yhtä juttua ihmettelen.
Ottaen huomioon Titanfallin aseman newgenin ensimmäisenä jeesuspelinä, miksei se ei haise rahalta niin kuin AAA-pelin kuuluu? Alkoiko EA nihkeillä vai menikö Respawn budjetissa yli?
Yksinpeli sai niskalaukauksen, vaikka Call of Dutyja ostettiin juuri yksinpelikampanjan takia. Mutta yksinpelissä on sellainen ongelma että se on kallista: on paljon isoja ja samalla kertakäyttöisiä kenttiä, paljon ääninäyttelyä, paljon välianimaatioita, puhumattakaan pelihahmojen ja kenttätapahtuminen ylimääräisestä animoinnista. EA on saanut nokilleen niin paljon Bäfän ja Medal of Honorin yksinpeleistä, että usko siihen lienee lopahtanut.
Teoriaa tukee se että Battlefield nelosen yksinpelistä selkeästi on jätetty pätkä pois. Pelissä on vankilapaon jälkeen omituinen aukko, kun ensin ollaan kuolemassa vuorella kylmään ja lumeen, mutta seuraavaksi ajetaan jeepillä nurmikolla niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Pelistä puuttuu myös kunnon loppu: pahista ei näytetä, hänet räjäytetään aluksensa mukana
Niinpä Titanfallin ”kampanja” on halpa sarja moninpelikenttiä, joihin on skriptattu tapahtumantynkää ja pultattu ääninäyttelyä. Eikä se ole edes yksinpeli, vaan pahimmankin introvertin on pakko olla pelisosiaalinen jos haluaa kaikki titaanirungot auki. Ja säästäminen jatkuu saavutuksissa. Voimakaksikko, joka perfektoi koko avattavien lisäroinien käsitteen, tyytyy nyt kouralliseen perussälää. Avattavaa on tosi niukasti verrattuna AAA-räiskintöihin, joissa joka saavutuksesta palkitaan vähintään uudella tuntolevyllä tai camokuviolla johonkin pyssykkään. Hei, Mechwarriorissa robottiinsa saa karvanopat!
Titanfallin voittaessa jo ennen julkaisuaan 80 palkintoa, odotin että kun maailman suurin pelitalo julkaisee maailman tunnetuimman pelin juhlittujen nerotekijöiden seuraavan pelin, lopputulos on jotain äärimmäisen häikäisevää. Titanfall onkin sellainen jeesuspeli, joka saarnaa, että voittotaivasten valtakunta kuuluu jatkossa vain niille, jotka osaavat pitää budjettinsa vanhurskaana.
Odotan mielenkiinnolla loppuvuotta nähdäkseni, paljonko yksinoikeuksiin jatkossa poltetaan rahaa. Kun pelin kustannukset ovat moninkertaiset ja markkinat ovat murto-osa, onko edes konsolijättiläisillä itsellään enää varaa kustantaa AAA-luokan yksinoikeuspelejä?
Voi olla että titaanit kaatuvat.
