Super Smash Bros. for Wii U - Pikachua pataan!

Kukaan ei ole niin mega kuin Captain Falcon!

 

Viikonloppuperinteeseeni kuuluu veljesten välinen turpasauna, jossa nenän sijaan kipeytyy peukalo.

Kun Nintendolla rähistään, ei veri lennä eikä raajoja katkota, sillä Super Smash Bros on vauhdikas, hauska, yllättävä ja monipuolinen viihdemätkintä. Wii U:n ylivoimainen joulun hittituote oli äärimmäisen tylsästi nimetty Super Smash Bros for Wii U, joka on aiemmin syksyllä julkaistun Super Smash Bros for 3DS:n (Pelit 11/2014, 85 pistettä) supermäiskäysveli. Eroa 3DS-kaimaan on audiovisuaalisen toteutuksen, areenoiden ja muutaman pelimuodon verran.

Super Smash Bros on isompi kuin koskaan. Hahmoja on laskentatavasta riippuen viitisenkymmentä, kenttiä, pelimuotoja, palkintoja ja tappion synnyttämiä kirosanoja roppakaupalla enemmän. Mutta kaikki on niin tuttua ja rakastettua Super Smash Bros -huttua, että pelin käynnistäminen on kuin kotioven avaisi.

 

Kiskaise käkättimeen Kirbyä

Smash-kaava on simppeli, mutta idea eroaa silti muista mätkintäpeleistä: kaveria kurmottamalla ei elinvoima hupene mutta vahinkoprosentti kasvaa. Mitä isompi vahinkoprosentti, sitä komeammassa kaaressa vihollinen iskusta lentää. Tavoitteena on saada vastustajat mahdollisimman usein ulos kentältä.

Kentät ovat kuin tasoloikkakenttiä, joissa on kerroksia, liikkuvia tasanteita ja jopa Nintendo-peleistä tuttuja vihollisia, Metroid-areenalla esimerkiksi käydään pelaajien välisen nujakan ohella taistelua Ridley-avaruuslohikäärmeettä vastaan.

Kun soppaan heitetään sekalainen sakki Nintendo-hahmoja, kasa kreisejä esineitä lähes turhasta savupommista satunnaisen pokémonin sisältävän poke-pallon kautta ylitehokkaan Final Smash -hyökkäyksen avaavaan hohtopalloon, on villi taisteluhulabaloo valmis.

Koska liikevalikoima on tehokkaan yksinkertainen, aloittelijoidenkin on helppo hypätä mukaan. Yhdestä napista irtoavat perushyökkäykset, toisesta erikoistemput. Tatin suunta määrää minkä hyökkäyksen värikäs taistelija toteuttaa. Hyökkäysten lisäksi löytyy vain hyppy, blokki ja heitto, joten kombojen opettelun ja hahmojen liikekavalkadin muistamisen sijaan Smashissa pärjää perushyvin jo hyvällä ajoituksella.

Yksinkertaisen ohjaustavan riippakivenä on se, että normitilassa napit on määritelty perinteisen Nintendo-logiikan vastaisesti, mutta onneksi jokainen pelaaja voi määritellä napit uudelleen mieleisikseen. Oma nappikonfiguraatio pitää vaan muistaa valita uudestaan aina pelimuotoa vaihdettaessa, eikä ollut kerta tai kymmenen, kun unohdin. Niistä häviöistä saan hyvällä omallatunnolla syyttää peliä!

Helpoin tapa korjata nappiongelma olisi pelata peliä GameCuben ohjaimella, sillä Super Smash Bros Meleestä asti mukana ollut GameCube-nappiasettelu on täydellinen Smash-bileisiin. Harmi vaan, että Wii U:n GameCube-ohjainadapterit olivat arvosteluhetkellä loppu ihan kaikkialla. Senkin ahneet perkeleet, ette minulle sitten edes yhtä säästäneet! Muista ohjaimista toimii kaikki mahdolliset täppäripadista pro controlleriin ja classiciin.

Systeemi on yksinkertainen, mutta tapahtumat ruudulla eivät. Smasheissa jo neljä pelaajaa aiheuttaa täyden kaaoksen, Wii U:n smässyssä pelaajia voi olla yhtä aikaa jopa kahdeksan! Joskin isompi pelaajamäärä on rajattu vain suurimpiin areenoihin.

Nopeiden tapahtumien sarjatulessa Smash Bros on parhaimmillaan, mutta laajasta pelimuotovalikoimasta löytyy runsaasti vaihtoehtoja. Vahinkoprosentit voi vaikka vaihtaa perinteisempiin kestopisteisiin, eikä otsa kurtussa Smashiansa vääntävien tarvitse enää tyytyä edes Final Destination -areenaan. Jokaisesta kentästä on nyt oma Omega-muotonsa, jotka koostuvat vain yhdestä, tasaisesta tasanteesta tyhjyyden päällä.

 

Pac-Manin Final Smash on brutaali.

 

Mäjäytä munille Mariota!

Jokaisen Smash-pelin tärkein ja kiinnostavin ominaisuus on sen hahmovalikoima. Kuka on sisällä, kenet on jätetty vaihtopenkille? Mario, Link, Samus, Bowser, Pikachu ja kumppanit ovat selviöitä. Koska iso osa klassikoista on jo sarjassa nähty, on suurin osa uusista riitapukareista tuoreemmista Nintendo-peleistä. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta, sillä neljänsiin Smash-karkeloihin osallistuu ensi kertaa Duck Hunt Duo, eli 80-luvun valopyssypelin päähahmokaksikko, naureskeleva koira ja jahdattava ankka. Arvostan, Duck Hunt oli meinaan ensimmäinen ikinä pelaamani videopeli.

Muita tuoreita naamoja ovat muun muassa Shulk Xenoblade Chroniclesista, Robin ja Lucina Fire Emblem: Awakeningista, nettipeleissä aivan puhkikäytetty Little Mac nyrkkeilyklassikko Punch Outista ja pelottavan murhanuken näköinen Villager sarjasta Animal Crossing.

Smash-kerhon jäsenyys on niin iso juttu, että muidenkin firmojen hahmot yrittävät ujuttaa itsensä mukaan. Wiin Super Smash Bros Brawlissa nähtiin jo Segan Sonic ja Konamin Solid Snake, mutta Uulle siirryttäessä Snake on jäänyt eläkkeelle. Koska Snake on vähintään kahden miehen veroinen, on hänet jouduttu paikkaamaan kahdella täydennysmiehellä. Hyvät naiset ja herrat, suoraan kultaiselta 80-luvulta: Mega Man ja Pac-Man!

Vanhoihin rähisijöihin tehdyistä muutoksista isoin on se, että hahmot, jotka ennen vaihtoivat muotoaan kesken taistelun, ovat nyt kokonaan omia hahmojaan. Hieno uutinen, sillä en koskaan pitänyt Zeldasta, mutta pakko se oli valita, jotta pääsin muuttumaan suosikkihahmokseni Sheikiksi. Nyt Sheikit ja Zero Suit Samukset ja Charizardit pääsevät seisomaan omilla jaloillaan, eivät toisen hahmon kikkapuolina. Ja yllättäen nyt pidän myös Zeldalla pelaamisesta enemmän, kun en ole heti muuttamassa muotoani.

Myös omasta Mii-hahmostaan voi tehdä taistelijan, jolle voi valita kolmesta päätaistelutyylistä haluamansa. Mii-hahmoaan, sekä koko muuta konkkaronkkaa voi myös muokata vaihtamalla erikoisliikkeitä erilaisiin, joten asiaan perehtyvälle Super Smash Bros on paljon syvällisempi peli kuin sen karkkikuori näyttää.

 

Rosalina on niin lumoava, että Fox ei huomaa haaroihin syöksyvää Lumaa.

 

Tinttaa turpiin Toon Linkia!

Vaikka Super Smash Brosin sydän on kimppapelaaminen hyvässä porukassa samalla sohvalla, on mukana nykyaikana tietenkin myös nettimoninpeli. Tuntemattomien kanssa mätkiminen on jaettu kahteen kastiin: rennossa For Fun -muodossa kaikki käy, kun taas armottomassa For Gloryssä voitot ja häviöt kirjataan eikä tavaroita ole käytössä.

Nettipeli on muuten mainio, mutta kärsii lagista. Suurin osa ottelusta pyörii moitteetta, mutta lähes poikkeuksetta vähintään kerran matsissa koko peli seisahtaa pariksikin sekunniksi. Se on niin nopeatempoisessa mätkintäpelissä kuin Super Smash Bros anteeksiantamatonta. Nettiyhteydestäni hidastelu tuskin johtuu, sillä samalla yhteydellä on väännetty vuoden aikana satoja tunteja Final Fantasy XIV:ä sekä joukkoa muita nettipelejä ilman mainittavia hidasteluja.

Yksinpelaajalle smässy tarjoaa vain vähän. Brawlin kiinnostavan yksinpelitarinan vastine puuttuu kokonaan, koska pääkehittäjä Masahiro Sakurai loukkaantui siitä että jotkut katsoivat tarinamoodin välivideot Youtubesta pelin pelaamisen sijaan. Mutta klassikkomoodien ja uusien event- ja haastemoodien myötä karttuva trophy-kokoelma koukuttaa pelaamaan yksinkin. Super Smash Bros Melee teki trophyt paremmin vuonna 2002 kuin yksikään pelivalmistaja sen jälkeen. Jos näitä saisi kerättyä kaikissa peleissä, olisin minäkin trophy-huora!

Skylander-rahat haistaneena Nintendo esittelee Smash Brosin ohessa omat kerättävät pikku-ukkonsa. Melkein parikymppiä maksavat amiibot ovat nättejä, mutta niiden pelillinen funktio ei ole hääppöinen. Omaa amiiboa voi kehittää ja taisteluttaa muiden amiibojen kanssa, mutta that's it. Muttenhän minä kuolevaisena voinut vastustaa Samusin hankkimista pelihyllyä koristamaan! Ja sitten piti hankkia Captain Falcon ja Zelda ja Mario ja Link ja...

Super Smash Bros for Wii U ei yllätä. Se on tismalleen odottamani Smash Bros, mikä on hyvä juttu. Jotain uudistusta olisin kuitenkin kaivannut, sillä GameCube-aikaisen Meleen jälkeen sarjaa on enemmän viilailtu kuin kehitetty. Se on varmasti monelle HC-smässärille mieleen, mutta itse kaipaisin muutakin uutta kuin kourallisen uusia hahmoja ja koreamman ulkokuoren.

Super Smash Bros for Wii U on takuuvarmaa mätkintäviihdettä porukassa pelattuna. Se on yltäkylläisyyden paketti, josta varmasti löytyy jokaiselle jotain. Bonuksena pelikin on parempi kuin Wiin wähän wäsynyt Brawl. Ohittaako se Meleen kestosuosikkina selviää vasta ajan kanssa, mutta lähtökohdat ovat hyvät.

 

Super Smash Bros. for Wii U

Arvosteltu: Wii U

Sora Ltd./Namco Bandai Games/Nintendo

Versio: Myynti

Moninpeli: 2-8 samalla koneella, 2-4 verkossa

Ikäraja: 12

 

 

Massiivinen Super Smash Bros on jotain kaikille, vaikkei edes yritä uudistaa itseään. Sopiva sekoitus nostalgista muiseloa sekä nykypäivän Nintendo-hahmoja.

 

 

Hahmorosteri:

Bowser (Mario)

Bowser Jr. (Mario)

Captain Falcon (F-Zero)

Charizard (Pokémon)

Dark Pit (Kid Icarus)

Diddy Kong (Donkey Kong)

Donkey Kong (Donkey Kong)

Duck Hunt Duo (Duck Hunt)

Dr. Mario (Mario)

Falco (Star Fox)

Fox (Star Fox)

Ganondorf (Zelda)

Greninja (Pokémon)

Ike (Fire Emblem)

Jigglypuff (Pokémon)

King Dedede (Kirby)

Kirby (Kirby)

Link (Zelda)

Little Mac (Punch Out)

Lucario (Pokémon)

Lucina (Fire Emblem)

Luigi (Mario)

Mario (Mario)

Marth (Fire Emblem)

Mega Man (Mega Man)

Meta Knight (Kirby)

Mii

Mr. Game & Watch (Game & Watch)

Ness (EarthBound)

Pac-Man (Pac-Man)

Palutena (Kid Icarus)

Peach (Mario)

Pikachu (Pokémon)

Pikmin & Olimar (Pikmin)

Pit (Kid Icarus)

  1. R. O. B.

Robin (Fire Emblem)

Rosalina & Luma (Mario)

Samus (Metroid)

Sheik (Zelda)

Shulk (Xenoblade Chronicles)

Sonic (Sonic)

Toon Link (Zelda)

Villager (Animal Crossing)

Wario (Mario)

Wii Fit Trainer (Wii Fit)

Yoshi (Mario)

Zelda (Zelda)

Zero Suit Samus (Metroid)

90