Maistuisiko yksinpelattava co-op-räiskintä?
Capysta on moneksi. Superbrothers: Sword and Sworcery EP (Pelit 9/2011, 89 pistettä) oli hämmentävä ja kaunis indiehimmailu. Alkujaan Xboxeille julkaistu Super Time Force säilyttää Sworceryn herkullisen retrotyylin, mutta taidekikkailu vaihtuu täyteen toimintaan. Perinteistä, Contrasta ja kumppaneista ammentavaa pyssyttelyä höystetään liki nerokkaalla tempulla.
Aikajengi nimittäin hallitsee aikamatkailun, ja sen avulla ryhmä peruuttaa historian suuria vääryyksiä. Dinosaurusten sukupuutto estetään, koska ihmisten kanssa elävät dinot ovat takuulla siisti juttu. Atlantiksen kadonneen mantereen pitäisi puolestaan olla osa Yhdysvaltoja, koska miksi ei?
Huumori edellä kaahaava käsikirjoitus on hieman tyhmä ja toimii mainiosti.
Turricanception
Ryhmä pomppii eripituisia aikahyppyjä myös taistelukentällä. Kelausnappia painetaan joko itse tarpeen mukaan, tai se toimii automaattisesti hahmon ottaessa napin otsaan. Kuolema on pelkkä hidaste, ja vainolaisen voi palata ampumaan ennen kuin se ehtii vetää liipaisimesta.
Paras koukku on, että hylätyt ja hengettömät hahmot pyörivät yhä äksönissä mukana. Jokaisen aikahypyn jälkeen ruudulla vipeltää siis yksi sankari lisää toistamassa temppujaan rallipelien haamukuskien tapaan. Loogisesti myös edesmenneiden hahmojen laakit tehoavat vihollisiin ihan tavalliseen tapaan. Kerta kerralta tiimatiimin väkimäärä ja tulivoima kasvavat, kunnes vastustajat rusentuvat kriittisen massan alle.
Kaavaa höystetään 60 sekunnin aikarajalla ja parikymmenpäisellä hahmokatraalla. Minuutti on tarkoituksella mahdottoman tiukka deadline, jonka ei kuulukaan riittää kentän läpäisyyn ensimmäisellä yrityksellä. Kun aika loppuu, kelataan tason alkuun ja edetään hieman aiempaa joutuisammin. Lopulta maaliviivalle saapuu rutkasti etujassa, sillä aiemmin nauhoitetut ukot rei'ittävät viholliset ennen kuin pelaaja itse ehtii paikalle.
Eri hahmoilla on erilaiset tuliluikut. Ääripäissä ovat paljon ja leveästi rätyyttävä Rambois sekä hitailla täsmälaukauksilla murjova McKillen. Tykittelijää saa vaihtaa aina kelauksen yhteydessä, ja paperilla aktiivinen liike penkin ja kaukalon on hyvä juttu. Todellisuudessa moisella on väliä vain pomotaisteluissa, sillä perusräiske sujuu turhankin lupsakasti asetyypistä riipppumatta.
Aika hyvä
Time Forcen isoin ongelma on se, että upea aikahyppelyidea uhkaa jatkuvasti latistua pelkäksi kasaksi lisäelämiä. Kelaamiseen kannustetaan sinänsä kiitettävästi esimerkiksi aikasidonnaisella keräystavaralla, mutta meno on keskimäärin liian helppoa eikä portaaleilla ajattelua erikseen vaadita. Taktikoimaan pääsee vain pomomatseissa, jotka ovatkin pelin parasta antia. Niissä jos ei nyt pakoteta, niin ainakin tuupitaan suhailemaan ajassa edestakaisin ja asettelemaan oikeita asetyyppejä oikeisiin paikkoihin.
Pelin ehostettu Ultra-versio parantaa tilannetta Super Hardcore -moodilla. Siinä kuollut hahmo pysyy kuolleena, jos sitä ei onnistu pelastamaan. Se antaa pelaajan mokailuille jonkinlaista painoarvoa ja samalla kiristää löysäksi jäänyttä haasteruuvia sopivasti. Kiusallisesti harkkorelle pääsee aivan liian myöhään, vasta kun pelin on mennyt jo kertaalleen läpi.
Ultran toinen merkittävä uudistus ovat erilliset pulmakentät. Aikaloikkiin perustuvien aivopähkinöiden ratkominen on juuri sellaista kamaa, mitä varsinainen kampanja kaipaisi. Kaikki paslet eivät ole aivan priimaa, mutta parhaimmillaan ne ovat todella kutkuttavaa herkkua.
Valittaminen tuntuu ikävältä, sillä heikoimmillaankin STFU on perushauskaa ja munakasta räiskettä, parhaimmillaan se puhaltaa mielen. Ensimmäisen pomotaistelun jälkeen olin valmis julistamaan Ultra-Joukon vuoden peli -ehdokkaaksi, ja lopputaistelun jälkeen olin melkein valmis antamaan kaikki pelin puutteet anteeksi.
Kunpa vain päätepisteiden välinen osuus olisi täynnä samanlaista spektaakkelia, niin Super Time Force olisi kokonaisuutena ihan kivan sijaan ikiklassikko.
Mikko Lehtola
Super Time Force Ultra
Capybara Games
Arvosteltu: PC
Saatavilla: Xbox One, Xbox 360
Minimi: 2GHz Dual Core, 2Gt, Geforce 400+/AMD Radeon 4000+
Testattu: Intel i5-4670K, Geforce GTX 770, 16 Gt RAM
Moninpeli: Ei
Ikäraja: 12
Aikahyppelyllä maustettu, huikeimmillaan todella huikea ja heikoimmillaankin peruskiva tasohyppelyräiskintä.
Kuvatekstit:
supertimeforce1: Kuvassa Jean Rambois ja Dolphin Lundgrenin haamu. Ikonilla merkattu hahmo on pelastettu postuumisti, jolloin sen voi kerätä powerupina mukaansa.
tai
supertimeforce2: Peli leikittee muun muassa toimintaleffojen kustannuksella. Pomoa kukistamassa ovat Jef Leppard, Dolphin Lundgren, Jean Rambois ja Melanie Gibson.
82
