Tiger Woods PGA Tour 2001 (PSone) – Liikaa alle parin

Tiger Woods on omassa lajissaan yksi urheilumaailman ylivoimaisimmista ja siksi ei ole ihme, että tuo punapaitainen ihmemies saa nimeään kantavan golf-pelin joka vuosi. Nyt ensi kertaa PS2:lle.

Vihreää taistelukenttää kiertämässä on monta alan huippunimeä: Justin Leonard, Brad Faxon, Robert Damron, Stewart Cink, Mark Calcavecchia ja tietenkin nimikkomies itse. Tiger jää oman pelinsä ylivoimaisesti kirkkaimmaksi tähdeksi, koska muut aivan kärkinimet puuttuvat.

Pelaajista monet ovat liian samanlaisia olemukseltaan ja pelitaidoiltaan ja lopulta tuntuu, että pelaajia olisi valittavana vain kaksi, Tiger ja joku muu. Jos mukana olevat naamat eivät kiinnosta, voi kenttähirmun rakentaa myös itse, nimestä mailavalikoimaan.

Lyöntimekanismina on hyväksi havaittu analoginen tattiswingi. Tatin veto taakse käynnistää voimamittarin, jolla määritellään palloon osuvan voiman lisäksi lyönnin rytmi. Hätäinen tatin edestakaisin vetäisy vie pallon metsäneläinten leikkikaluksi. Tattia eteenpäin työnnettäessä määräytyy pallon osumakohta sekä kierre. Fairwaylta lyödessä pallon kulkua voi swingin jälkeen vielä ohjata lisäämällä kierrettä haluttuun suuntaan.

Lyöntimekanismi on kokonaisuutena erittäin toimiva ja tarpeeksi vaikea, jotta pallon piekseminen ei käy liian helpoksi ja monotoniseksi.

Puttaus on tehty niin vaikeaksi kuin se oikeasti onkin. Lähipelin hallitseminen on tärkeämpää kuin pitkät lyönnit, joten on ihan turha kuvitella pärjäävänsä pelkästään Tigerin swingeillä edes nojatuoligolfissa.

Näin heiluu swingi, ja swingi heiluu näin

Pelimoodeja on kuusi. PGA Tour Challengessa kilpaillaan koko PGA-Tour ja mätkittävää riittää kaikilla kentillä. Stroke Playssa täytyy päihittää kilpailijat lyönnin määrissä ja Skins-moodissa kamppaillaan voitosta reikä kerrallaan. Matchissa selvitetään voittaja koko kenttäkierroksen jälkeen. Mukana on myös harjoittelu ja erikoisempana skenaariot, eli pelaamaan pääsee vaikka kahvitunnin ratoksi viimeiselle reiälle kahden lyönnin takaa-ajo asemasta. Eagle sisään ja yleisö ulvoo suosiotaan.

Kaikkien mukana olevien pelaajien lyöntityyli on mallinnettu optisella motion-capture-tekniikalla. Käytännössä kaikki pelaajat kävivät EA:n Kanadan studioilla, jossa lyönnit kuvattiin. Urheilijat puettiin mustiin trikoisiin ja päästettiin huhkimaan palloa parhaansa mukaan jopa neljä tuntia, jotta jälki olisi mahdollisimman realistista.

Jokaisen swingi on taakse vedosta loppuvientiin aidon tekniikan mukainen ja lyönneissä onkin selkeitä eroja. Woodsin pallo lähtee kuin tykin suusta ja paremman tekniikan ansiosta lentääkin pidemmälle kuin muilla. Samoin pelaajien reaktiot on mallinnettu aidosti ja demoa katsellessa välillä unohtaa tuijottavansa vain peliä.

Pelajaat myös kommentoivat suorituksia, mutta lauseita on pihistelty. Lausahduksia on hahmoilla noin kolme ja ne käyvät vanhaksi viimeistään ensimmäisen kerran jälkeen. Muuten äänimaailma on hyvää, tosin tuulen puuskat ja linnun rääkäisy ei äänisuunnittelijoilta paljon vaadi.

Pallosilmä hukassa

Väylällä maisemat ovat hienoja, mutta pallon karatessa radalta grafiikka kenkkuilee. Kuusipuun viereen rullannut pallo lyödään usein näkymättömän puun läpi tekstuurin saumasta. Hieman ihmetyttää myös säätilan muuttumattomuus. Sadepisaroita ei kentillä näe, ilta-auringosta puhumattakaan.

Kenttiä on vaatimattomat kolme: aidoista esikuvistaan mallinnetut Pebble Beach, Spyglass Hill ja Poppy Hilss. Vaikka kentissä on omia pieniä vivahteitaan ja piristyksiään, käyvät ne tutuiksi turhan pian.

Golfpelejä on kahdenlaisia. Hauskoilla hahmoilla varustettuja hupailuja tai tiukasti realismiin nojautuvia simulaattoreita. Golf on hidastempoinen, elämyksistä ja onnistumisesta viehättävyytensä ammentava laji, jonka realistinen toteutus on todella vaikeaa.

Vaikka rahaa virallisiin lisensseihin ja aitoihin pelaajiin käytetään miljoonia, se ei poista realististen golfpelien suurinta ongelmaa. Kun liikemallinnus on hienoa ja pelattavuus on kohdallaan voidaan olla tyytyväisiä hetken, mutta yksitoikkoisuus ja "taas tätä samaa" -tunne iskee ensimmäisen vartin aikana.

Tiger Woods PGA Tour 2001:ssa on valtavasti hyvää, mutta sitä se oli jo kaksi vuotta sitten. Vaikka pelikone on vaihtunut, on muutokset jääneet vähäisiksi. Ensi vuoden Woods-peli saa todella yllättää löysentääkseen golf-fanien kukkaron nyörit.

75