Trine 2

Amadeus, Zoya ja Pontius pelastavat kuningaskunnan Trine 2:ssa, aivan kuten digitaalikauppa suomalaisen peliteollisuuden. Helsinkiläinen Frozenbyte ei keksi kolmiota uudelleen, vaan luottaa Trine 2:ssa alkuperäisideansa toimivaan kaavaan. Toimintatasoloikassa kolmen sankarin eli ritarin, velhon ja varkaan välillä vaihdellaan hahmosta toiseen vaikka kesken loikan. Hahmovalinta muuttaa käytössä olevat taidot, joten ratkaisumallit ovat pitkälti pelaajan päätettävissä. Varkaalla pystyy kuilun yli flengaamaan köydellä, kun velholla taiotaan lankkusilta saman kurun yli. Ritari Pontius on taistelija, joka miekan ja kilven turvin kaataa viholliset tai murskaa sotavasaransa heitolla esteet. Zoya-varas on porukan ketterin ja pystyy tarttumakoukullaan kiipeilemään paikkoihin, joihin muut eivät pääse. Velho Amadeus haaveilee edelleen tulipalloloitsusta, mutta joutuu tyytymään esineiden, esimerkiksi lankkujen ja laatikoiden loihtimiseen. Kirjaimellinen sivujuoni Tarinasta paljastettiin ennakkoon vain pääjuoni. Sankareiden sielut yhteen sulattanut Trine-taikaesine kutsuu taas kolmikon pelastamaan kuningaskunnan pulasta. ”Viimeksi juoni syntyi viimeisenä yönä kaljan voimalla. Runko oli toki valmiina, mutta lopullinen versio tehtiin loppurutistuksena, koska ihmisillä oli silloin muutakin mietittävää. Kakkososassa tavoitteena on, ettei tarina katkaise etenemistä missään vaiheessa, vaan toimii osana kokonaisuutta”, Frozenbyten Lauri Hyvärinen sanoo. Kokemuksesta viisastuneena kakkososaan palkattiin heti ammattilaiskäsikirjoittaja. Tarina luoma kuvakirjafiilis on tarkoituksellinen, ja sitä tukevat myös erinomaiset grafiikat. Maisemat vaihtuvat sienien täyttämistä fantasiametsistä keskiaikaisiin kaupunkeihin. Vaikka kentät ovat käytännössä kaksiulotteisia, niihin saadaan hienosti syvyyttä, koska maailma jatkuu syvälle pelihahmojen taakse. Taustalla myös tapahtuu, sillä kaupungin kaduilla tallustelee kanoja taivaalla hehkuvan kuun heittovarjoissa. Ensivilkaisulla näkee, että grafiikoita on viety harppauksin eteenpäin. Esimerkiksi valaistusta ja varjostusta parannetaan ykkösosasta ja animaatiot ovat aikaisempaa elävämmät. Mukana on paljon väriä tuovaa pikkuhienoutta, sillä hahmot horjahtelevat epätasaisella alustalla ja niiaavat nätisti alastulonsa. Pontiuksen kilpikin heilahtelee miehen suojautuessa sen alle. ”Suurimmat pelilliset parannukset ovat pikkujuttujen säätämistä. Kun luo Amadeuksella laatikon, se ei enää pompi ympäriinsä vaan jää paremmin paikalleen. Ninjaköydenkin käyttämistä on helpotettu. Pelimekaniikkauudistuksena on esimerkiksi ajanhidastus, joka vaikuttaa ympäristöön, mutta ei hahmoihin. Jos vaihtaa ukosta toiseen nopeasti, ajanhidastuksella pystyy tekemään hitaasti putoavan laatikon, jonka päältä voi hypätä eteenpäin.” ”Puzzlet ovat alkuperäistä syvällisempiä eli yritämme, ettei koko peliä pääsee läpi yhdellä ratkaisulla, kuten luomalla kolme laatikkoa jokaiseen puzzleen. Ongelmana on, että puzzlejen laajentuessa joudumme tekemään lukemattomasti eri ratkaisumalleja eri hahmoille ja lisäksi moninpelin hahmoyhdistelmille. Moninpeli tukee kuulokemikkiä myös konsoleilla, sillä osa ratkaisuista on sellaisia, ettei nettipelikaveri keksi niitä vain sen perusteella, että itse hyppii jotain esinettä päin”, Hyvärinen listaa mielestään tärkeimmät uudistukset. Kakkonen on ykkönen ”Tarkoituksena on ylittää Trine. Kaikki pelintekijät sanovat aina, ettei edellinen peli ollut puoliksikaan niin hyvä kuin haluttiin. Se on Trine 2:ssakin totta, sillä olemme tehneet kaiken uusiksi. Jopa omatekoinen engine on upouusi, sillä ykkösestä on jäljellä vain yksi ainoa patsas.” Oman pelimoottorin tekeminen on aina riski, sillä kehitystyö on aikavievää puuhaa, eikä lopputulos välttämättä vastaa odotuksia. ”Me arvioimme 2008 kaikki markkinoilla olleet pelimoottorit, joista meille olisi kelvannut pari eri vaihtoehtoa. Ne olivat aika kalliita ja niiden käyttökin olisi pitänyt opetella, mikä vie aina oman aikansa. Mielestämme paras vaihtoehto Unity on tehty pienemmät koneet edellä webbi- ja mobiililaitteille, joten päädyimme tekemään itse oman moottorimme. Omatekoisen moottorin etuna on, että se suunnitellaan Trinen ehdoilla.” ”Olihan se suuri investointi, sillä käytännössä 14 kuukautta kaikki kooderit tekivät pelkkää moottoria. Meillä ei silti ole aikataulun suhteen suurta huolta. Ykkönen toimi vasta puoli kuukautta ennen valmistumistaan, kakkosen kohdalla meillä on toimiva versio yli puoli vuotta ennen julkaisupäivää. Onhan se valtavaa kehitystä.” Varsinaista pelisisältöä on tehty kesästä asti ja valmiina on noin 60–70 prosenttia materiaalista. Kokonaan tekemättä on vielä kolme, neljä kenttää, ja valmiiden yhdistävänä teemana näyttää olevan sienet. Graafikoiden mukaan pelissä on yli kaksikymmentä eri sienilajiketta, joiden tunnistaminen on melkeinpä metapeli itsessään. Digitaalikauppa pelasti Frozenbyte on yksi niistä suomalaisfirmoista, joille digitaalikauppa on elinehto. Trine on myynyt noin 400 000 kappaletta ja kakkosen yltäminen vähintään samaan riittää. Kakkososan kohdalla odotukset ovat toki kovemmat, sillä PC:n ja PS3:n lisäksi Trine 2 ilmestyy myös Xbox 360:lle. Vaikka julkaisijana toimii Atlus, Trine 2 on liki omakustanne, sillä projektiin käytetään 80-prosenttisesti omaa rahaa. Firma pysyi vain niukasti hengissä ykkösosaa tehdessään, mutta hyvin sujuneen myynnin ansiosta 16 miehen tiimiä on voitu kasvattaa 34 henkeen. Vuonna 2001 Shadowgroundsia tehneestä kaveriporukasta mukana on vielä viisi. Karkuun päässeetkin työskentelevät Sumealla ja Recoililla, joten hekään eivät ole joutuneet oikeisiin töihin. Vaikka Frozenbyten parkkipaikalla ei näkynyt Ferraria, tiimiä on vahvistettu aamiaista ja lounasta tekevällä keittäjällä, jonka ansiosta nörtit saadaan yhtä aikaa töihin. ”Suomessa digitaalinen pelijulkaisu on hyvin kehittynyttä. Kotimainen peliteollisuus on edelleen liian nuorta, jotta voisimme menestyä perinteisellä julkaisijamallilla. Remedy on ainoa, joka on siinä onnistunut, mutta digitaalilevitys pitää muut hengissä”, Hyvärinen pohtii. ”Pidän hyllymyyntiä harrastuksena. Vasta kun koko maailman myynnin laskee yhteen, puhutaan jo ihan kunnon summista. Hyllymyynnin ongelmana on se, että omia juttujaan joutuu puskemaan kymmenille eri osapuolille, kun digitaalikaupassa Steam ja konsolivalmistajat riittävät.” Trine 2:sta näytettiin parin kentän pituinen demoversio, jossa ei ollut lainkaan ääniä, mikä oli sääli. Ykkösosan yksi vahvimmista puolista olivat Ari Pulkkisen säveltämät musiikit. Pulkkinen säveltää myös kakkosen biisit, joiden tyyli ja teema pysyvät pitkälti ykkösosan kaltaisina. Trine 2 ilmestyy vuoden 2011 kesällä PC:n ja PS3:n lisäksi myös Xbox 360:lle. Suurin piirtein julkaisun aikoihin pelistä saadaan demo. Pelit ilmestyy tänä vuonna vasta joka kuukauden 10. päivän tienoilla alkukuun asemasta. Tähän on syynsä. Pelitaloilla on taipumus yrittää vaikuttaa siihen, milloin peliarvostelun saa julkaista. Yleensä saamme peleistä arvostelukappaleet jo ennakkoon, mutta se, milloin arvostelun saa tehdä, on tarkoin määritelty ja päätoimittajan allekirjoituksella vahvistettava. Nämä niin sanotut embargot määräävät viime kädessä sen, mitä arvosteluja lehdessä on. Viime vuonna osa pelitaloista keksi määritellä embargon kuun alkuun, esimerkiksi 5. päivään, jolloin suuri osa alkukuusta ilmestyvistä lehdistä ei voi arvostelua julkaista. Pelien julkaisupäivät taas alkoivat painottua kuun loppuun. Tällä ilmeisesti pyritään siihen, että mahdolliset negatiiviset arvostelut eivät pääse vaikuttamaan pelin myyntiin. Lehden ilmestymisaikataulut ovat yleensä jo ajoissa lukkoon lyötyjä, ja harva lehti pystyy siirtelemään ilmestymispäiväänsä lyhyellä varoitusajalla. Niinpä me siirsimme Pelit-lehden ilmestymispäivää koko vuoden osalta myöhäisemmäksi, jotta peliarvostelut ilmestyvät silloin kun pelikin. Taka-ajatuksena ei suinkaan ole kiusata pelitaloja, vaan palvella lukijoita. Embargot ovat kiveen kirjoitettuja, ja joka pelillä on omansa. Kun laskee, kuinka paljon käsiemme läpi kulkee vuosittain pelejä, on oikeastaan aika ihme, että olemme lipsuneet vain pari kertaa. Toinen oli tietoinen riski, koska peli oli täysin valmis ja embargo meidän kannaltamme parin päivän päässä, toinen oli puhdas vahinko. Pelejä tai pelitaloja en viitsi mainita. Vahingon seurauksena olemme erään pelitalon mustalla listalla, emmekä enää saa pelejä ennakkoon. Syy oli kyllä pelitalon itsensä: pelilevyn päällä ei lukenut mitään. Ei sitä, oliko kyseessä ennakko- vai valmis versio, eikä minkäänlaisia päivämääriä. Embargo tuli emaililla päiviä myöhemmin kuin itse peli. Miksi sitten suostumme aikataulupelleilyyn? Emme me oikeastaan muutakaan voi. Pelit-lehden tekeminen on yhteistyötä kansainvälisten toimijoiden kanssa, joilla on eri intressit kuin meillä. Pelitalo tietysti haluaa mahdollisimman hyvän arvostelun, koska se vaikuttaa myyntiin. Me taas haluamme kertoa lukijoille, kannattaako peli ostaa. Joskus intressit kohtaavat, joskus eivät. Toiset pelitalot viis veisaavat embargoista ja toimittavat arvostelukappaleet ajoissa. Toisilla taas embargo saattaa olla pitkällä pelin oman ilmestymispäivän jälkeen, joka on jo naurettavaa. Jos peli on kerran ilmestynyt, siitä täytyy saada kertoa, koska se on silloin julkista tavaraa. Pelitin siirtämisellä myöhempään ilmestymisajankohtaan voittaa ainakin sen, että saamme tarpeeksi aikaa Pelit-lehden standardien mukaisen arvostelun kirjoittamiseen. Esimerkiksi Gran Turismo 5 olisi joulukuun lehdessä jäänyt huitaisuksi, ilman moninpelin arviointia ja 1.03-päivityksen merkittäviä parannuksia, paitsi jos aikaa olisi ollut viikko lisää. Niinpä julkaisemme arvostelun nyt tammikuun lehdessä.  Koskaan aikataulut eivät voi täysin kohdata. Voihan sitä kuitenkin yrittää.