Wargame: Red Dragon – Tango merellä, laukaiskaa ohjukset!

Kun Combat Mission aikoinaan uudisti itsensä umpikujaan, sen rintamavastuun peri ranskalainen Wargame.

Ison mittakaavan ja massiivisen sisällön tosiaikastrategia Wargame maalaa kylmän sodan vaihtoehtohistoriaa, ja hyvin maalaakin. Se ei ole Starcraft, vaan toimintastrategiaa hitaampaa tempoa ja realismia kaipaaville kotikenraaleille.

Punaisessa lohikäärmeessä kylmän sodan kuuma meno laajenee Aasiaan, jossa mukaan liittyvät Kiina, Koreat E ja P, Japani, Australia ja Uusi-Seelanti. Nyt koossa onkin melkoinen paketti militariaa, 17 maata ja niille 1450 sotilasyksikköä.

Lisäri lisäriltä kehittyvä peli saa Punalohharissa laivaston ja osuvasti myös uutta syvyyttä kampanjoihinsa. Niitä on uudistettu Airland Battlen jälkeen kentältä tulleen palautteen mukaan.

In the Navy

Pelillisenä uutuustäkynä ovat siis meritaistelut, mutta ne eivät taktiikoita järisytä viime osan, Airland Battlen, lentokoneiden tavoin. Laivat pysyvät omissa kahinoissaan, paitsi jos niitä saa käyttää pysäyttämään  maajoukkojen etenemistä avorannikolla.  Ei tämä mikä Harpoon ole, esimerkiksi sukellusveneitä ei tarjota, mutta muuten valinnanvaraa on. Joka alustyypillä on eri aseistus sekä omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Isoimmat vaativat syvempää merta, toisilla taas pääsee matalikolle ja jokiin. Soppaa sekoittavat lentokoneet: laivasto kannattaa koota huolella tai menettää aluksensa yksitellen.

Merivoimat ovat aika pitkälle lisäys vain lisäyksen vuoksi.  Meritaisteluissa on oma viehätyksensä, mutta maataistelut ovat monipuolisuudessaan edelleen ihan toista maata.

Kuljetuksia mereltä

Yksinpelaajalle tarjolla on entistäkin parempia kampanjoita. Niissä taistellaan esimerkiksi Korean kohtalosta, niissä Rautarouva johtaa brittitaisteluun Hongkongista ja Japaniakin vallataan. Strategiakartoissa on muutama kymmenen vallattavaa sektoria merireitteineen, satamineen, telakoineen ja lentokenttineen, kaikilla omat roolinsa. Rykmenttejä, pataljoonia ja komppanioita liikutetaan ruutuun vuorossa, lentokoneita jopa kauempaa. Kalustoa kuskataan myös meri- ja ilmateitse. Uutta roinaa saa ostaa vuorojen edetessä kertyneillä resursseilla.

Valinnanvaraa on. Joukkotyypit sisältävät sektoreita valtaavien taisteluyksiköiden lisäksi huoltoa sekä ilmatorjunnan ja tykistön kaltaisia tukijoukkoja.  Jalkaväkeä riittää IT-joukoista panssarintorjunta-tiimeihin, perusjalkaväkeen ja erikoisjoukkoihin. Jalkaväkeä siirrellään ajoneuvoilla ja koptereilla. Elintärkeä tiedustelu hoidetaan erikoisjoukoilla, tiedusteluajoneuvoilla ja koptereilla. Taisteluvaunuja on raskaista kevyisiin, osassa bonuksena PST-ohjuksia. Kevyillä kärryillä kiusataan jalkaväkeä, koptereita ja hyvin sijoiteltuna myös tankkeja. Koptereista löytyy lelut kaikkea vastaan, lentokonekattaus sisältää pommittajia, ilmatukikoneita, ilmatorjunnan tuhoajia ja ilmaherruushävittäjiä.

Sotimisen lopputulokseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa joukkojen moraali, aikaisempien yhteenottojen tapahtumat, joukkojen koheesio ja tietysti huolto. Tavoitteet ovat yksinkertaisia, tarinankerronta luo tunnelmaa ja naamioi itse taistelujen geneerisyyttä.  Harmittavasti moninpeliä ei kampanjoissa tueta.

Tekoäly on aiempaa parempaa. Ennen jalkaväen sijoittaminen kyliin ja metsiin oli varma taktiikka, nyt päälle lentää napalmia ja pommeja. Tekoäly osaa hyödyntää jopa savukranaatti-iskuja, ja inhimillisesti joskus se jopa perääntyy, jos polku osoittautuu vaaralliseksi. Osin tekoälyn ongelmat kampanjoissa johtuvatkin siitä, ettei se ole ottanut oikeantyyppistä kalustoa mukaan. Kallis rykmentti saatetaan heittää ilman ilmapuolustusta taisteluun, ja lentokoneeni ruokailevat vapaasti. Paitsi jos tekoälyllä myös on lentokoneita varastossa, niitä se käyttää melko hyvin.  Loppupuolella järki tuntuisi vähenevän niin että vaunut jätetään helpommin avoimille paikoille. Toimintastrategiaksi tekoäly on vikoineenkin sieltä paremmasta päästä.

Lippulaiva

Pelin suola on moninpeli, jossa tuetaan jopa 10 vastaan 10 -matseja.  Moninpelissä armeijat suunnitellaan nerokkaalla Wargame the Gathering -pakkasysteemillä, johon valitaan rajoitettu määrä saatavilla olevaa kalustoa. Näitä kutsutaan matseissa taisteluun. Jos keskittyy jonkun tietyn maan, aikakauden ja/tai armeijatyypin joukkoihin, saa heikkouksien vastapainoksi kalustoa halvemmalla,  ja näin enemmän joukkoja komennettavaksi. Luovuttajat eivät ole ongelma, sillä hidas tempo ei vaadi tasapainossa olevaa pelaajamäärää, ja luovuttajan tai linjalta tippuneen resurssit ja kalusto siirtyvät muille.

Matseissa keskitytään sektorien valtaamisen sijaan monipuoliseen joukkojen ja ympäristön oikeanlaiseen käyttöön. Resurssit eivät riitä kaikkeen, joten taisteluvaunuissa investoidaan pariin huippuvaunuun ja loppurahoilla otetaan halvempaa kalustoa tulivoimaa kasvattamaan. Ilmaherruutta ei saa unohtaa, joko metsän täyteen ilmatorjuntaa tai sitten komennetaan lentokoneita ilman niin taitavasti ettei menetyksiä tule. Eri taktiikoita on lukemattomia, mutta yhtä ei saa unohtaa: tiedustelua.

Vaikka Red Dragonissa on vain paremmat yksinpelikampanjat ja toistaiseksi vähän turhat laivat, se on Wargame-sarjalle aimo harppaus eteenpäin, sen uusi lippulaiva.

 

PC

Eugen Systems / Focus Home Interactive

Versio: v217

Minimi: Windows XP SP3/Vista SP2/7/8 (PC), AMD/Intel 2.5 Ghz Dual Core, 2GB RAM, 256MB DirectX9 ja Shader 3.0 yhteensopiva AMD X18000/NVidia Geforce 7600GT/Intel HD3000, 20Gb kovalevy tilaa, nettiyhteys, steam

Moninpeli: 2 - 20

Testattu: Intel i7 2600k (3,4 GHz), 8 Gt, GeForce GTX670, Windows 7 64bit, SSD-asema

Ikäraja: 16

90 pistettä + Pelit Suosittelee

 

90