www.worldoftanks.com
Ilmainen nettiräiskintä World of Tanks on jo betamuodossa parempi kuin suurin osa valmiista tai maksullisista nettipeleistä, mutta vielä parempaa on tulossa.
Vapaaehtoisilla mikromaksuilla kustannettavan Free2Play-mullistuksen kirkkaimpia helmiä on World of Tanks, pirun hyvä tankkipeli, joka uhmaa luokituksia. Tämän vuoden alkupuoliskolla virallisesti julkaistava peli on edelleen suljetussa betatestissä, johon on aika helppo päästä sisään.
World of Tanks on nettimoninpeli, taktinen räiskintä, jossa kirskuu raskas metalli. Ketjut kalisten Saksan, Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain tankit kisaavat keskenään. Tankit on jaettu kymmeneen tieriin eli tasoon, alussa ovat kevyet peltipöntöt, lopussa mahtiputkiset panssaripedot.
Tankkien maailma ei ole harkkoremiesten maailma: lapsikin osaa kiidättää teräshirviötä WASDilla, tähdätä Isänmaan (tai Äiti Venäjän) vihollista hiirellä ja hiiren korvaa hipaisemalla lähettää teräsmurikan kyljestä sisään. Mutta World of Tanks ei myöskään ole tyhmennettyä peliviihdettä, vaan ottaa tankit tosissaan. Kun tankkien suoritusarvot, panssarointi ja tykkien teho poimitaan oikeista esikuvista, World of Tanks saa ihan oman, tuoreen maun.
Kuole kunnialla
Demokraattisissa mörpeissä pelaajat jaetaan tasonsa mukaan samanlaisiin ryhmiin. Demokraattisissa räiskinnöissä, kuten Call of Dutyssa, tuore n00b voi pienellä tuurilla niitata pistoolilla prestiisipelaajan. World of Tanksista on demokratia kaukana.
Tuurista ja matsiin arvotuista tankeista riippuen tankkisi voi olla vastustajien tankkeihin verrattuna (karkeasti ottaen) täysin turpaanottaja, jokseenkin samaa tasoa tai kentän kuningas. Siihen pitää sopeutua eikä kitistä, sillä idea ei edes ole olla mahtitappaja vaan ratas koneistossa, joka vie oman puolen voittoon. Joka tankkiluokalla (kevyt, medium, raskas, tankintuhoja ja telatykki) on oma roolinsa kokonaisuudessa.
Koukkuna pelissä on parempien tankkien hankkiminen ja niiden kustomointi historiallisesti oikeilla lisäosilla, kuten järeämmällä moottorilla, paremmalla tykillä, uusilla torneilla ja sellaisella. Myös tankkimiehistö kehittyy, ja hyöty on silminnähtävää.
Systeemi on pirun toimiva. Olen wotannut jo kuukausia, ja vaikka olen parantunut kaikennielevästä alkuinnostuksesta, tilalle on tullut vakaa, pysyvä suhde, jota vaalin melkein joka ilta.
Pattonista patonkiin
Yhä venyvässä betassa uutuuksia ovat uudet kentät sekä koko tallillinen uutta ajettavaa. Toisen maailmansodan loistotankkeja valmistaneet Saksa ja Neuvostoliitto saavat rinnalleen sarjatuotannon voimaan nojanneen Yhdysvallat. Shermaneita sanottiin Ronsoneiksi, koska osuman saadessaan ne syttyivät aina. Jenkkitankeista suuri osa on prototyyppejä, koska M3 Leellä ja parilla Shermanilla olisi ikävä pelata. Tank Destroyerit ovat vielä vaiheessa, edes M10 Wolverine ei ole mukana.
Jenkkitankit ovat vielä jonkin verran ylitehokkaita, koska tasapainotus on kesken. Niinpä Shermanit eivät olleetkaan sellaisia turpaanottajia kuin odotin. Tykistöpuolella M7 Priest tuntui hyvältä: se jakaa melko tehokasta siunausta vaikuttavalla 60+ ammuksen voimalla, ja latauskin tuntuu sujuvan vauhdilla. Hyppäys ylöspäin, ja M41 taas takoo 18 jättimurkulan voimalla.
Seuraavaksi tulevat Ranskan tankit, ja sen tankkipuu yllätti minut, sillä en tunnistanut kuin osan. Alkusodan mahtihirviöt ovat toki mukana, mutta kun sammakkojen tankinkehityksessä on sattuneesta syytä toisen maailmansodan kokoinen aukko, kokeilumallia ja sodan jälkeistä kalustoa näyttää olevan eri paljon.
Brittitankeistakin on perusdata kerätty, ja kun niiden tech tree julkaistaan, tankkeihin on enää kuukausi aikaa. Tulikärpänen lentää Churchillin ja Matildan yllä suurin piirtein kesällä 2011.
Kansa kysyy, Wargaming.net vastaa
World of Tanksin tehneellä Wargaming.netillä on paljonkin suunnitelmia tulevaisuuden varalta. Wargaming.netin PR-upseeri Arthur Pratapopau raotti tulevaisuuden verhoa vastaamalla Pelit.fi -yhteisön keräämiin kysymyksiin. Ensin raotamme tulevaisuuden suunnitelmia, ensi kuussa raotamme peliä itseään.
Toistaiseksi WoTin ainoa pelimuoto on ollut vastustajan eliminoinnin tai tukikohdan kaappaamisen ympärillä pyörinyt Random Battles. Julkaisussa mukaan tulee ainakin kaksi uutta pelimuotoa, Clan Wars ja historialliset kampanjat. Edellisissä klaanit taistelevat ison Euroopan kartan provinsseista, jotka tuottavat klaaneille rahaa ja resursseja. Jälkimmäiset ovat muutaman tunnin kampanjoita historiallisesti oikeilla tankeilla.
Näissä pelimuodoissa johtajille on luvassa komentotankkeja, joilla he voivat koordinoida hyökkäyksiä ja komentaa alaisiaan, tilata kartan ulkopuolista tykistötulta, ilmatiedustelua ja vastaavaa. Pratapopaun mukaan Randomeissa näitä tuskin nähdään, ”koska niissä kukaan tuskin kuuntelisi komentajaa”.
Lähikuukausina peliin ilmestyvät myös eri naamiomaalauskaaviot. Ne valitaan tietysti valmisvaihtoehdoista, koska matsit eivät alkaisi ikinä kun isoja camoja jaeltaisiin joka pelaajalle. Pratapopau vahvisti, että omaa tankkia voi kustomoida enemmänkin, mutta edelleen valitaan valmiista tunnuskuvista ja teksteistä. ”Omat tunnuskuvat ja tekstit vaatisivat moderointia loukkaavan sisällön karsimiseksi, mikä vaatisi paljon lisää henkilökuntaa ja rahaa. Ehkä sitten joskus myöhemmin.” Että siinä meni suunniteltu Hummelini, pelätty Rautanyrkkikyllikki.
World of Tanksissa sotaa käydään vain kauniina päivänä. Näemmekö pimeyden laskeutuvan ja sateen huuhtovan verta taistelukentältä?
”Kyllä. Vaihtuva valaistus ja sääolosuhteet ovat jo koekäytössä omissa koneissamme. Ongelma on toistaiseksi siinä, että ne ovat clientille tosi raskaita, mikä leikkaisi pelaajakunnasta melkoisen osan. Mutta kun saamme optimoitua pelimoottorin, näemme valoa ja säätä.”
Huwitzer jyrähtää
Pratapopau täsmentää, että Wargamingin perusideologia on tasapainoilla hardcoren ja kaikille avautuvan pelin välillä. World of Tanksilla on realistinen perusvire, mutta yhtä tärkeää on pitää pelaaminen hauskana.
Mutta silti, miksi vihollistankit taistelevat sulassa sovussa samalla puolella? Onko siihen tulossa muutosta? Suunnitelmissa on: Sitten aikanaan historiallisissa kampanjoissa ja yksittäistaisteluissa oikeat osapuolet taistelevat keskenään omalla kalustollaan. Virallisen mielipiteen mukaan Saksa–Venäjä, Saksa–jenkit ja Korean sodan hengessä jopa jenkit–Venäjä ovat järkeenkäyviä, mutta jenkit–Ranska tai jenkit–britit ei enää ole sotahistoriallisesti hyväksyttävää.
Sama juttu eri akselilta on se, kun 50-luvun alun tankit pätkivät sodan aikaisia esimuotojaan. Myös selitys on sama: Wargamingin keskeisen idean mukaan World of Tanks on peli yhden aikakauden tankeista, ei vain toisen maailmansodan tankeista. Wot-tankit syntyvät 30-luvun alussa ja kuolevat 50-luvun alussa, jolloin tehtiin viimeiset perinteiset teräshirviöt tyyliin T-54 tai Pershing. Sitten elektroniikka astui kuvaan ja kaikki muuttui.
T-54:stä ja Pershingistä puheen ollen, onko suunnitelmissa ihan oma kylmän sodan tankkivalikoima? Ei. Ne uudemmat mallit vaatisivat uuden tekniikkansa takia ihan toisenlaisen kehitysnäkökulman, mikä tarkoittaa ihan uutta projektia.
Tykistö yhyy byhyy
Mediumiin ja Heavyyn keskittyneet w...tankkerit eivät kitise mistään niin paljon kuin tykistöstä (ja tankintuhoajista). Tykistö on juuri nyt lievästi normaalia käyttökelpoisempaa, koska scoutit eivät enää varppaile, vaan ovat helpompia kohteita, joten tykistö on paremmassa turvassa.
”Asia on niin, että ilman tykistöä ja tankintuhoajia raskaat tankit dominoisivat joka taistelua. Tiedämme, että raskastankkerit pitävät niitä ylitehoisina, mutta anteeksi vaan, se on tarkoituksellista tyytymättömyyttä. Tykistö ja tankintuhoajat ovat raskaiden tankkien vastapaino, joten pelitasapainon kannalta kaikki toimii kuten pitääkin.”
Ilman tykistöä pelit muuttuvat usein leirijuhliksi, varsinkin sellaisissa kentissä, joissa voi töräyttää kauempaa. Miten olisi tykistön asemasta tai lisäksi aktiivisuudesta palkitseminen, jakamalla vaikka expaa etenemisestä?
”Kämppäys on tasapainojuttu. Nykyiset ongelmat alkoivat kun saimme poistettua varppailun. Vaikeustaso oli säädetty sen mukaan, että kauas ampuminen oli melkein mahdotonta. Kun se korjattiin, kevyiden ja mediumtankkien oli entistä vaikeampi pysyä hengissä varsinkin avoimilla kartoilla. Siksi pelaajat alkoivat kämppiä ja odottaa vihollisen hyökkäävän. Muutamme tilanteen lisäämällä nopeita medium-tankkeja, mutta emme lisää ’keinotekoisia’ tapoja. Ysitason mediumtankkien lisäksi vahvistamme olemassa olevia nopeita mediumeita.”
Miehiä mutta ei petoja
Koskaan ei saa olla tyytyväinen siihen mitä saa, pitää haluta vain lisää. Vaikka kevytversiota Steel Beasts Prosta. Yksi tämän tankkisimun moninpelivahvuuksista on mahdollisuus miehittää tankki monella pelaajalla, jokaisella oma tehtävänsä. Miten olisi?
Ei, sillä World of Tanksin idea on tukea myös satunnaispelaajia, joten kontrollit ja pelimekaniikka on nimenomaan suunniteltu niin, että yksi henkilö komentaa koko tankkia. Pratapopau ei edes usko, että kukaan haluaisi nököttää ampujana tai varsinkaan lataajana.
Mielenkiintoisesti monelle sotahistoriansa vakavasti ottavalle suurin järkytys on se, että pelissä on vain tankkeja. Tosimaailmassahan tankit nimenomaan taistelevat jalkaväen tuella, ja päinvastoin.
Wargaming jättää yllättäen pelaamatta huvikorttinsa ja on samaa mieltä. Mutta puskista ei pilkistä Panzerfausteja vielä pitkään aikaan, sillä jalkaväen lisääminen peliin ei ole mikään yksinkertainen asia. Se vaatii rutkasti lisää serveritehoa ja ihan uuden tyyppisiä tekoälyalgoritmeja. Jalkaväki on kyllä suunnitelmissa, mutta ei minään Call of Duty -ratkaisuna. Ainoa fakta, jonka Wargaming.net varmistaa, on että jalkaväki tulee olemaan tietokoneen ohjaamaa.
World of Tanksin virallinen julkaisu on vuoden 2011 alkupuoliskolla. Pelaaminen on ilmaista, mutta oikealla rahalla ostettava kulta on ainoa tapa rahoittaa useita pelin sisäisiä tavaroita ja toimenpiteitä.
Pelit ilmestyy tänä vuonna vasta joka kuukauden 10. päivän tienoilla alkukuun asemasta. Tähän on syynsä.
Pelitaloilla on taipumus yrittää vaikuttaa siihen, milloin peliarvostelun saa julkaista. Yleensä saamme peleistä arvostelukappaleet jo ennakkoon, mutta se, milloin arvostelun saa tehdä, on tarkoin määritelty ja päätoimittajan allekirjoituksella vahvistettava. Nämä niin sanotut embargot määräävät viime kädessä sen, mitä arvosteluja lehdessä on.
Viime vuonna osa pelitaloista keksi määritellä embargon kuun alkuun, esimerkiksi 5. päivään, jolloin suuri osa alkukuusta ilmestyvistä lehdistä ei voi arvostelua julkaista. Pelien julkaisupäivät taas alkoivat painottua kuun loppuun. Tällä ilmeisesti pyritään siihen, että mahdolliset negatiiviset arvostelut eivät pääse vaikuttamaan pelin myyntiin. Lehden ilmestymisaikataulut ovat yleensä jo ajoissa lukkoon lyötyjä, ja harva lehti pystyy siirtelemään ilmestymispäiväänsä lyhyellä varoitusajalla.
Niinpä me siirsimme Pelit-lehden ilmestymispäivää koko vuoden osalta myöhäisemmäksi, jotta peliarvostelut ilmestyvät silloin kun pelikin. Taka-ajatuksena ei suinkaan ole kiusata pelitaloja, vaan palvella lukijoita.
Embargot ovat kiveen kirjoitettuja, ja joka pelillä on omansa. Kun laskee, kuinka paljon käsiemme läpi kulkee vuosittain pelejä, on oikeastaan aika ihme, että olemme lipsuneet vain pari kertaa. Toinen oli tietoinen riski, koska peli oli täysin valmis ja embargo meidän kannaltamme parin päivän päässä, toinen oli puhdas vahinko. Pelejä tai pelitaloja en viitsi mainita.
Vahingon seurauksena olemme erään pelitalon mustalla listalla, emmekä enää saa pelejä ennakkoon. Syy oli kyllä pelitalon itsensä: pelilevyn päällä ei lukenut mitään. Ei sitä, oliko kyseessä ennakko- vai valmis versio, eikä minkäänlaisia päivämääriä. Embargo tuli emaililla päiviä myöhemmin kuin itse peli.
Miksi sitten suostumme aikataulupelleilyyn? Emme me oikeastaan muutakaan voi. Pelit-lehden tekeminen on yhteistyötä kansainvälisten toimijoiden kanssa, joilla on eri intressit kuin meillä. Pelitalo tietysti haluaa mahdollisimman hyvän arvostelun, koska se vaikuttaa myyntiin. Me taas haluamme kertoa lukijoille, kannattaako peli ostaa. Joskus intressit kohtaavat, joskus eivät.
Toiset pelitalot viis veisaavat embargoista ja toimittavat arvostelukappaleet ajoissa. Toisilla taas embargo saattaa olla pitkällä pelin oman ilmestymispäivän jälkeen, joka on jo naurettavaa. Jos peli on kerran ilmestynyt, siitä täytyy saada kertoa, koska se on silloin julkista tavaraa.
Pelitin siirtämisellä myöhempään ilmestymisajankohtaan voittaa ainakin sen, että saamme tarpeeksi aikaa Pelit-lehden standardien mukaisen arvostelun kirjoittamiseen. Esimerkiksi Gran Turismo 5 olisi joulukuun lehdessä jäänyt huitaisuksi, ilman moninpelin arviointia ja 1.03-päivityksen merkittäviä parannuksia, paitsi jos aikaa olisi ollut viikko lisää. Niinpä julkaisemme arvostelun nyt tammikuun lehdessä.
Koskaan aikataulut eivät voi täysin kohdata. Voihan sitä kuitenkin yrittää.
