Zak McKracken Between Time & Space - Fanpire Strikes Zak

Rannalle ei ole asiaa kauluspaidassa.

Sen tietää keihäänheittäjäkin, että Saksa on paska maa, mutta tulee sieltä joskus jotain hyvääkin.

LucasArtsin Zak McKracken julkaistiin 1988, vuotta myöhemmin kuin klassinen Maniac Mansion. Ahtaaseen kartanomaisemaan ahdetun lonkeroseikkailun jälkeen matkattiin janan toiseen ääripäähän, sillä Zak matkasi seikkailullaan aina toiselle planeetalle saakka.
Edellisessä seikkailussaan juorulehdessä työskennellyt Zak torppasi inhojen kaponialaisten suunnitelmat maapallon väestön orjuuttamiseksi. Puhelinlangat lauloivat muukalaissäveliä ja väestö uhkasi taantua tyhmäksi. Näin jo 80-luvun lopulla tavallaan ennustettiin mobiilin ja internetin yhdistäminen. 
Zak pelastaa päivän korjaamalla ja aktivoimalla muinaisten skolarialaisten rakentaman puolustusjärjestelmän, joka on tehty yksinomaan kaponialaisten häätämiseksi. Huumorimatkan varrella ruudulle tykitetään konekivääritahtiin erilaisia salaliittoteorioita aina Gizan pyramideista Elviksen todelliseen kohtaloon.
Zak McKrackenista ei tullut samanlaista megahittiä kuin Maniac Mansionista, ja se jäi vaille jälkikasvua. Virallisen jatko-osan tulevaisuudennäkymät ovat siis nihkeät. Onneksi Der Talkoohenki on internetissä voimissaan.
 Zakin ympärille kasvoi vuosien saatossa sitkeä fanilauma, jonka edustajat ovat jatkaneet pelin tarinaa omin päin. Lukuisten keskeneräisten kökköprojektien keskeltä nousee Between Time & Space. Se on varsin kunnianhimoinen projekti, joka haastaa kaupalliset seikkailupelit.
 

Fanifiktiota 

Seikkailunsa jälkeen Zak käytti kuuluisuutensa hyödyksi ja kirjoitti menestyskirjan. Toimittajana työskennellyt sankari pani opuksen tuotoilla pystyyn oman sanomalehden, mutta sittemmin pankkikirjan puolella onkin ollut hiljaisempaa.
 Kutsu seikkailuun käy omituisten yhteensattumien kautta, joiden keskipisteessä on jälleen inhojen kaponialaisten salaliitto. Viime pelin aikana muukalaiset yrittivät ottaa Telluksen haltuun maailmanlaajuisen tyhmyysepidemian avulla, mutta nyt käytössä on entistä järeämmät työkalut (SoMe?_nn). 
Koska LucasArts oli huumoriseikkailujen kiistaton keisari, Zakin jatko-osalla on isot käsikirjoitussaappaat täytettävänään.  
Tarina on mukaansatempaavasti kirjoitettu ja on mukana muutamia toimivia vitsejäkin. Huumori ammentaa väärästä lähteestä: ei LucasArtsin peleissä kuulu vitsailla kondomeista tai kakkahädästä. Pelissä myös kiroillaan, ja bannisana särähtää pahasti korvaan jokaisella kerralla. Tyylimuutos ei yksinkertaisesti sovi peliin.
 Vuoropuhelussakin Saksa pudottaa pallon. Sitä kaadetaan niskaan kuin saavista, jokainen digikansalainen nauttii jaarittelusta. Hyvä dialogi on napakkaa ja hauskaa, mutta tämä loputon lätinä nakertaa vitsien tehokkuuden ja tekee dialogista rasitteen.
 

Kiristääkö vanne päätäsi?

Minulla on ongelma

Seikkailupelikolikon klaava, toimiva pulmakattaus, ei sekään vakuuta täysillä. Hyvä pähkinä on osa tarinaa, mutta Zakissa harrastetaan ongelmanratkontaa pelkästään sen ilosta. Hyvä esimerkki on heti pelin alussa: sankari ei näe yöpöytänsä laatikostoon ilman valoa, joten hänen on lähdettävä etsimään toimivaa vaihtolamppua.
Räikein esimerkki turhasta pulmajumpasta mätkähtää silmille vain hetkeä myöhemmin. Kun Zak vaihtaa ensimmäistä kertaa maisemia, hän päättää antaa koppavalle lentoemännälle opetuksen tekeytymällä aaveeksi. Pähkinä ja logiikka sen takana ovat ennätyssumeita, sillä Zakin tavoite on saada itselleen kupillinen kahvia. Pimeä sumppi on tarinan kannalta vieläpä totaalisen merkityksetön.
Yleisellä tasolla ongelmat on hoidettu pakettiin kohtuullisen järkevästi, mitä nyt ylimääräistä ramppausta paikasta toiseen on annosteltu täysperävaunumitalla. Mukana on myös esikuvapelistä tuttu raha, sillä matkustelu paikasta toiseen maksaa. Tilillä on onneksi sen verran katetta, ettei harhailusta rankaista.
 

Luulenpa, että tämä sankari ei ainakaan nauranut itseään hengiltä.


Kolmetoistavuotissuunnitelma

Projektin lähtölaukaus ammuttiin jo 2002, joten peli on ollut tulilla varsin pitkään. Noin kolmen gigatavun asennuspaketti kertoo projektin kokoluokasta. Peliin on työstetty oikeat välinäytökset, ja mukana on ääninäyttely, joka muutamia ylilyöntejä lukuun ottamatta hoidetaan hyvin.
 Graafisesti peli näyttää varsin mainiolta. Aavistuksen kolhot hahmot hiihtävät käsin piirretyissä taustoissa 90-luvun seikkailupelihengessä. Ainoa isompi graafinen kolhu näkyy välinäytöksissä, joihin on renderoitu joku pallinaamainen toimittajasankari.
 Sydäntä särkee, sillä ilmaiseksi jaettavan faniprojektin kritisoiminen on aina hankala paikka. Varsinkin kun kyseessä on selkeästi sydänverellä työstetty tribuutti peliklassikolle. Projektiin on uhrattu vuosien vapaa-aika, ja ilmaispelinä Zakin naksuseikkailupaluu on kokeilemisen arvoinen jokaiselle LucasArtsin pelien ystävälle.
 Tämäkään lounas ei ole ilmainen, sillä peli on käyntikortti tekijöiden ensimmäiselle kaupalliselle projektille. Julkaisun kynnyksellä Kickstarteriin avautui Oak Island -pelin kampanja, joka toukokuun loppuun mennessä oli onnistunut haalimaan tavoitesummansa kasaan. Toivon, että Tammisaaressa perusasiat ovat paremmin hanskassa.

 

Zak McKracken Between Time & Space
 
Arvosteltu: PC 
Saatavilla: Mac, Linux
Artificial Hair Brothers/Visionaire Studio
Arvosteltu: Intel Core i7 3550K, 8 Gt RAM, GeForce GTX660 1,5 Gt RAM, Windows 8.
Laitteistovaatimukset: 1 GHz Pentium 4 tai vastaava AMD, 512 Mt RAM, DirectX 8.1 -yhteensopiva näytönohjain 128 Mt:n tekstuurimuistilla, 4 Gt kiintolevytilaa, Windows 98.
Muuta: Ilmainen
Ikäraja: Ei tiedossa.

72