Historian havinaa ja kristallin uusi tarina: Loppukaneetti

Joskus ikuisuus sitten minulta kysyttiin, onko Final Fantasy -sarja mielestäni mennyt parempaa tai huonompaan suuntaan. Asiaa pohdittuani päädyin kirjoittamaan aiheesta kokonaisen postaussarjan, joka on nyt vihdoin aika saattaa päätökseensä. Tämä on siis viimeinen postaus tästä aiheesta (tosin sitä en lupaa, ettenkö puhuisi vielä myöhemmin Finaleista ja paljon).


Aiemmat postaukset pääset lukemaan alla olevista linkeistä:

Esipuhe
Tarinat pelien takana
Hahmoista
Monia ihmeellisiä maailmoja
Suloiset sävelet (video)
Spritejä, palikkaukkoja ja parransänkiä
Pelattavuudesta

Noissa postauksissa olen käsitellyt eri osa-alueita peleissä melko laajasti, joten säästän teidät uusinnoilta. Tässä kuitenkin vielä lyhyet tiivistelmät päätelmistä, jotka tein:

Tarinat: Final Fantasyjen tarinat alkoivat melko simppelistä (joskin aikakausi huomioon ottaen laajasta ja monimutkaisesta) juonesta ja jatkuivat nousujohteisina pitkän aikaa. Erilaiset pääsarjan pelien jatko-osat alkoivat kuitenkin aiheuttaa tason laskua, kunnes kolmetoistasarja romahdutti sen lähes täydellisesti. Toisaalta A Realm Reborn on tarinaltaan parempi ja kiinnostavampi kuin kolmetoista, joten toivoa siintää ilmassa.

Hahmot: Hahmojen osalta löysin kaavan, jota Finaleissa on toteutettu nelosesta asti. Totesin myös, että sarjan alkupään peleissä hahmojen persoonat olivat varsin olemattomia, mutta sarjan edetessä Super Nintendon kautta PlayStationille ovat hahmot saaneet lisää persoonaa. Toisaalta varsinkin sarjan uudempia osia (erityisesti XII ja XIII-sarja) on kritisoitu juuri hahmojen paperinohuudesta ja irrationaalisuudesta. Itse olen eri mieltä moisista väitteistä, mutta intohimoisena hahmoanalysoijana ja fan fictionin kirjoittajana saatan olla jäävi tekemään arviota. Kysyinkin, voiko pelaajan olettaa tarkastelevan hahmoja pintaa syvemmältä? Tässä mielessä siis hyvien ja syvien hahmojen aikakausi olisi saattanut päättyä kympin jälkeen.

Maailmat: Maailmojen osalta arviointi oli vaikeaa ja totesinkin tykkääväni tavallaan kaikista maailmoista, paitsi kympin ja kolmentoista putkijuoksuista. Maailmojen graafinen / visuaalinen ilme on luonnollisesti konsolien tehojen myötä parantunut ja yksityiskohdat lisääntyneet, mutta se ei yksin riitä tekemään hyvää maailmaa. Sanoisin, että pohjakosketus saatiin XIII:n ja XIII-2:n kohdalla. Sen sijaan Lightning Returns ja A Realm Reborn ovat nostaneet maailmojen kiinnostavuutta taas, joten ehkä suunta voisi olla parempaan?

Musiikit: Final Fantasyissa on aina ollut hyvää musiikkia, mutta sen objektiivista paremmuutta tai huonommuutta pelien välillä on vaikea arvioida. Henkilökohtaisesti minulle huippuhetki oli sarjan yhdeksännen ja kahdennentoista osien kohdalla, sen sijaan kolmetoistasarjan ja A Realm Rebornin musiikeille en niinkään lämmennyt. Musiikkien osalta on siis sanottava, että suunta on ollut huonompi viime aikoina.

Grafiikka / visuaalinen ilme: Periaatteessa grafiikat ovat menneet koko ajan hienompaan suuntaan laitteiston kehittyessä. Toisaalta pelien visuaalinen ilme on samalla muuttunut entistä realistisemmaksi, mikä on toisten mieleen ja toisten ei.

Pelattavuus: Tästä aiheesta kirjoitin pitkän ja polveilevan postauksen, jonka lopputulemana totesin pitäneeni eniten PlayStation 2:n aikakaudesta eli lähinnä kympin ja kahdentoista pelattavuudesta. En tunne suoranaista inhoa kolmeatoista ja A Realm Rebornia kohtaan pelattavuuden suhteen, mutta en toisaalta aivan samalla tavalla niistä ole nauttinutkaan. Varhaisemmat pelit taas tuntuvat nykyisin hieman hitailta ja raskailta pelata, vaikka niissäkin on puolensa.


Mihin suuntaan Final Fantasy -sarja on siis mennyt?

Olen nyt käyttänyt monta kuukautta vastauksen pohdiskeluun, mutta olen epävarma, tiedänkö sitä vieläkään. Näyttää siltä, että minulle paras FF-aika ajoittui ysin ja kahdentoista väliin. Sitä ennen kuljettiin nousujohteisesti ja sen jälkeen suunta on ollut vähintäänkin lievästi alaspäin. Näin ollen voisi sanoa, että suunta on ollut huonompi.

Haluan kuitenkin jo suunnata katseeni tulevaan. Takana on jo Final Fantasy Type-0, joka tosin ei ollut pääsarjan peli, mutta antoi uskoa sarjaan. Tykkäsin siitä nimittäin valtavan paljon. Myöskään Final Fantasy XV:n Episode Duscae -demo ei vaikuta toivottomalta tapaukselta, joskin toivon joitain muutoksia lopulliseen peliin. Ja sanottava on, että A Realm Reborn on ollut todella korjaava kokemus Final Fantasy XIII -sarjan jälkeen.

Eli vaikka viimeiset vuodet eivät ole olleet Final Fantasylle ne parhaat, elän edelleen toivossa, että sarja kokee uuden kukoistuksen. Salaa silti toivon, että jossain osassa voitaisiin tehdä aikamatka menneisyyteen ja tuoda markkinoille esimerkiksi visuaaliselta ilmeeltään lähempänä Final Fantasy IX:ää oleva peli. Ivaliceen tai sen tapaiseen maailmaan matkustaisin myös mieluusti.

Toivottavasti tämä massiiviseksi paisunut postaussarja vastasi kysymykseen edes jotenkin. Minulle saa jatkossakin heitellä kysymyksiä, mutta kannattaa pitää mielessä, etteivät vastaukset aina ole lyhyitä ja ytimekkäitä.

Ei kommentteja