Historia Fede-Radion mukaan

Star Trek: Birth of Federation

Maailmankaikkeus on vaarassa! Ilkeät olennot Para Mount ja Lis'Enssi ovat pyyhkineet Star Trek -maailmankaikkeudesta historian kokonaan ja sitten tehneet siitä pelin.

Lähdemateriaalina Star Trek on parasta A-luokkaa, oli pelilaji mikä hyvänsä. Luulisi, että kun yhdistetään Star Trek: The Next Generation arvostettuun Master of Orion II:n pelivarppimoottoriin, lopputulosta olisi yhtä vaikea tuhota kuin borgien kuutiota. MicroProsen olisi kannattanut olla mukana Wolf 359:n taistelussa, sillä pelin suunnittelu on mennyt metsään, toteutus sylkee ergonomiaa silmiin ja bugeja on päivityksenkin jälkeen liikaa.

Osui ja upposi

Birth of Federation on kertovinaan Star Trekin vakkarirotujen matkan yhdestä aurinkokunnasta koko galaksin valtiaaksi, pelityylinä tuttu, toimiva, vuoropohjainen tutki-tuota-tuhoa ja turise -formaatti.

Maailmankaikkeus, jota on tarjolla kolmessa kokoluokassa, on viivottimella jaettu ruutuihin. Karttaa voi katsella kahdelta etäisyydeltä, joko liian liki tai liian kaukaa. Pelattavina rotuina ovat ihmiset (se on ainoa pelattava Federaation rotu, ja vaikka Vulcanissa rakentaa siirtokunta-aluksen, sekin on täynnä ihmisiä), cardassit, romulaanit, klingonit ja ferengit. Tutkimusbonuksia antamassa maailmankaikkeutta kansoittaa Next Generationista tuttuja otsamuhkurarotuja.

Pahana ongelmana MicroProse omistaa oikeudet vain siivuun Star Trekiä, Picardin kaptenoimaan Next Generationiin. Yksi kova kaljupää ei riitä: jos minulla olisi oikeudet Suomen historiaan ajanjaksosta Kekkosen aika 1956_1982, niin en tosiaankaan tekisi tuollaisilla eväillä peliä, jonka nimi on Suomen tasavallan synty. Surullisinta on se, että itse sarjassa oli jo valmis asetelma hyvään kamppailuun Alfa-sektorin hallinnasta.

Ei Kirkin Kirkiä

Rajoittunut lisenssi rampauttaa myös avaruuslaivastot. Sattuneesta syystä alukset ovat suoraan Next Generationista, eli Zefram Cochraine ei kehitä varppimoottoria, pelissä ei ole Constitution-luokan risteilijöitä, eikä siis lainkaan Star Trekin historiaa.

Onneton pelinsuunnittelu heittää lisää löylyä. Alussa pelaaja voi rakentaa vain tiedustelualuksia, hävittäjiä (destroyer siis), siirtokunta-aluksia ja joukkojenkuljetusaluksia. Vasta kun tekniikka kehittyy, saa rakentaa vaikka kevyitä risteilijöitä ja myöhemmin raskaampia aluksia, mikä on käsittämätön, keinotekoinen ratkaisu. Pelaaja ei tietystikään saa itse suunnitella aluksiaan, eikä edes nimetä niitä.

Paljon haukutut taistelut ovat jokseenkin näyttäviä, kun 3D-kiihdytetyt alukset ammuskelevat toisiaan. Tietokoneen kamera tekee kyllä parhaansa pitääkseen ainakin toisen osapuolen poissa ruudusta. Taktista syvyyttä taisteluissa ei ole, koska aluksille tai pikemminkin alusryhmille voidaan antaa vain simppeleitä yleiskomentoja. Järjenvastaisena ratkaisuna vain komentoalukset osaavat kohdistaa tulensa yhteen alukseen, muut räiskivät miten sattuu jakaen tulensa tehottomasti.

Alusten kantomatkaa ja nopeutta säätelee teknologian taso, ja kantomatka kasvaa kun pykää etuvartioita ja avaruusasemia.

Omat systeemit

Aurinkokuntien asutus on suoraviivaista: jollei sopivaa planeettaa ole valmiina, maankaltaistetaan ainakin yksi planeetta ja perustetaan siirtokunta. Asukkaat onneksi leviävät itsestään elinkelpoisille planeetoille, mutta muuten ne istuvatkin peukalo avaruuspersiissä odottamassa, että pelaaja rakentaa pytingit ruokaa, tuotantoa, energiaa, tiedustelupalvelua ja tutkimusta varten. Selvä, se on perinne, mutta miksi surkeintakin tehtaanpuolikasta saa rakentaa vain yhden vuorossa?

Tehokas taloudenpito vaatii hirveää mikronysväystä, mitä vaikeuttaa miljoonaan ruutuun sirpaloitu käyttöliittymä. Yhden aurinkokunnan tiedot pitäisi mahduttaa yhteen ruutuun, ei viiteen. Ja ovatko napit NEXT SYSTEM ja PREVIOUS SYSTEM niin vaikeita ohjelmoida?

Tietokoneen pelistrategia vaihtelee armottomasta kaikki minua vastaan -verilöylystä pelokkaaseen nuoleskeluun, ihan suoraan kuinka hyvin on pärjännyt. Todella hienoihin ominaisuuksiin kuuluvat galaktiset tapahtumat, jotka kannattaa ottaa heti pois. Ne näyttävät olevan järjestään luokkaa "jos menestyt liikaa, superolento käy kimppuun/ kotiplaneetta tuhoutuu". Paranoidi voisi kuvitella, että ne luovat "haastetta" peliin. Kun olin romulaanina ihan omaa luokkaani, kimppuuni kävi kerralla laivasto tuhoavia superaluksia ja -olioita niin, että viimeiset joutuivat ottamaan jo jonotusnumeron. Sattumaako?

Laajentumisen lisäksi pitäisi ylläpitää tiedustelupalvelua, joka estää vakoilua ja sabotointia, ja vice versa. Tutkimusosastot puurtavat tuottaakseen samat keksinnöt pelistä toiseen, pelaaja voi sentään väännellä namiskoita, jos haluaa että hypervipstaaki kehitetään ennen suberpyssykkää.

Anna rahaa, ferenki

Myös diplomatia on suoraviivaisen yksinkertaistettua. Erilaiset liitot mahdollistavat kaupan, alusten lentelyn toisen alueiden läpi, oikean liiton tai jopa yhteisen sodanjulistuksen. B-rodut voi pyytää jäseneksi omaan jengiin, jolloin niitä saa itse mikronysvätä ja ihmetellä tietokoneen aikaisempia tuotantoratkaisuja.

Todella ärsyttävästi tietokone voi esmes valittaa minulle, että pois minun rajani vierestä, mutta minä en voi tehdä samaa. Diplomaattisia vaikutuskeinoja on ruhtinaalliset kaksi: voin tarjota rahaa ja luopua kiistanalaisista alueista. En vaihtaa teknologiaa, en luovuttaa/vaatia järjestelmiä, en pakottaa vapauttamaan systeemejä, en käskeä häipymään hevon kuuseen rajaltani, en esittää huolestumistani klingoneiden varustelukierteestä. Jos haluan kiristää ferengeiltä rahaa, peli päättääkin, että haluan kiristää kaalikorvat sotaan klingoneita vastaan.

Satunnaisia mielenkiintokäyrän värähdyksiä lukuunottamatta Birth of Federation on pitkästyttävä, rajoittunut ja rajoittava mikronysväyspeli. Tuotanto-, tutkimus-, tiplomatia- & tuhoamispeliä haikailevalle löytyy mielekkäämpiä vaihtoehtoja, vaikka Master of Orion II halpishyllystä. Pahinkaan trekkeri ei saa pelistä paheelleen tyydytystä, koska pelin trekkiys jää lähinnä ulkoasun tasolle.

Päivityksistä ei pelastajaa löydy, sillä ensimmäisen yrityksen vastaanotosta kimpaantunut MicroProse ilmoitti, ettei pelillisiä päivityksiä enää tule, mahdolliset tappajabugit korkeintaan korjataan.

69 Todella keskinkertainen avaruusstrategia. + Hyvää • Musiikki - Huonoa • Huonosti suunniteltu • Rajoittunut • Rajoittava • Teknisesti heikko

MicroProse www.microprose.com/gamesdesign/bof/ Versio: 1.02 päivitetty Minimi: P133, 16 Mt Suositus: P200, 32 Mt Kiintolevytila: 160 Mt Moninpeli: modeemi, 2 pelaajaa, IPX, TCP/IP 3D-tuki: ei ole Testattu: P2-400, 128 Mt, Riva TNT, SB Live!