Eksyksissä korpimailla

Star Trek: New Worlds (PC)

Star Trek -pelit warppaavat vihoviimeiselle käymättömälle korpimaalleen - tosiaikanaxutteluun. Vain huomatakseen, että ne salot on samonnut jo monen monta ehtoisampaa erämiestä.

Oli vain ajan kysymys, milloin Trekki tekee saman kuin Star Wars, ja liittyy tosiaikastrategioiden joukkoon omalla yrityksellään, joka jää ikävä kyllä jopa pahemmaksi räpellykseksi kuin LucasArtsin Force Commander. Siinä missä Force Commanderissa oli sentään ehta Star Wars -tunnelma tallella, New Worlds floppaa jo Trek-lisenssin hyödyntämisessä pahasti.

Jos pelistä ottaa rotujen ja härveleiden nimet pois, se on kuin mikä hyvänsä huono naxuttelu. Kun näyttävän CGI-intron on ihastellut läpi, seuraa tuntien puuduttava tuska ja kidutus toisen luokan tosiaikastrategiassa, jonka puutelista on pitkä kuin nälkävuosi.

Pelin "juoni" on tyypillisen trekkimäisen epäuskottava, joten pisteitä siitä. Romulaanien uuden superaseen koeammunnat aiheuttavat aika-avaruusvääristymän. Yllättäen kuin tyhjästä ilmestyy omaan universumiimme kokonainen rypäs uusia planeettoja tutkittavaksi ja riistettäväksi luonnonvaroistaan. Sekä romulaanit että klingonit ovat tietysti sutena valtaamassa tontteja itselleen. Federaatio ei ole asialla itsekkäistä syistä (no ei TIETENKÄÄN), mutta yhtäkaikki pyristelee siinä välissä muka rauhanturvaajana.

Pinnallisen syvällinen

Pelaajan tehtävä on perustaa siirtokuntia, rakentaa, hallita ja valloittaa yhtenä näistä kolmesta mahdista. Kaava on tuttu. Rakentamiseen kuluu dilithiumia ja tusinaa muuta luonnonvaraa, joita saadaan kaivostoiminnasta. Siirtokunta tarvitsee voimaloita, kämppiä miehistölle ja asetehtaita tykkitornien, tankkien ja muiden valmistukseen. Naapuri tekee samaa kartan toisessa kolkassa tarkoituksenaan kolkata pelaaja ennemmin tai myöhemmin.

Pikaisesti vilkaistuna syvälliseltä näyttävä resurssienhallinta on naurettavan simppeliä. Hyödyntääkseen kaivostoiminnasta saatavaa malmia, tarvitaan jalostamoja, mutta, kappas vaan, jalostamo ei alkuun pysty prosessoimaan dilithiumia, joka on Trekin yleispolttoaine lähes kaikelle. Ehei, se täytyy päivittää. Jotta sen voisi päivittää, täytyy päivittää pari muuta rakennusta. Ja sitten taas kun pitää päivittää jalostamoa, täytyy taas välillä päivittää sitä ja tätä.

Kuulostaa "mielenkiintoisen monimutkaiselta", mutta sitä se ei ole. Rakennelmien kehittäminen paremmiksi on yksinkertaisesti täysin turhaa edestakaista naxuttelua, jonka voi tehdä useimmiten heti tehtävän alkuun nopeassa mutta turhauttavassa putkessa.

Tämä keinotekoinen pelaajan taakan lisääminen turhuuksilla näkyy kaikessa muussakin. Pelkän vaiheistankin rakentamiseen tarvitaan ajoneuvotehdas, ja tiedekeskus peräti neljällä parannuksella ennen kuin tyypit taas muistavat, miten niitä phasereita oikein valmistettiin. Naurettavaa pompottelua, eikä tätä tyhjänpäiväistä naksuttelua avita lainkaan New Worldsin sekava käyttöliittymä. Kaikki olennainen on onnistuttu piilottamaan yleensä puolen tusinan epäolennaisen hiirenklikkauksen taakse.

Tankki vai traktori?

Ihan kivan näköistä 3D-maastoa voi zoomailla ja kieputella vapaasti, kuten nykyään muoti vaatii, mutta grafiikassa on perustavanlaatuisia pelattavuusongelmia: Eri yksiköt ovat niin samannäköisiä pieniä tihruja, ettei ota selvää, onko klikkaamassa tiedustelualusta vai tankkia - jos nyt sattuu siihen edes kursorilla osumaan. Näkymää voi toki zoomata lähemmäs, mutta silloin kärsivät kokonaiskuvan hahmottaminen ja suuntavaisto pahasti.

Tämä ei ole yksiköiden hallinnan ainoa moka. Ne liikkuvat tuskastuttavan hitaasti, eikä pelin nopeutta voi säätää. Koska reittipisteiden asettaminen puuttuu kokonaan, saa näitä etanoita olla paimentamassa tavan takaa, etteivät ne hortoile johonkin ihan muualle, kun pitäisi mennä paikasta A paikkaan B.

Muutenkaan yksiköt eivät tottele käskyjä, vaan jäävät rähinöimään jos sattuu huvittamaan, vaikka on erikseen määrätty "älä vastaa tuleen". Klingoneilta tämän nyt käsittäisi hyvänä vitsinä, mutta että fedit lahtaisivat piruuttaan alkuasukkaita? Sokerina pohjalla kaikkien rotujen yksiköt ovat lähes identtisiä. Vain nimet ja grafiikat vaihtelevat.

Ainoa mitä voi oikeastaan varauksetta kehua, on pelin mainio musiikki. Tehtävät ovat usein puuduttavan pitkiä, ja sitä pahempi onkin New Worldsin kuolemansynti: Peliä ei voi tallentaa kesken tehtävän lainkaan! Tämän "pikku" mokan ansiosta on turha odottaa peliarvostelijan syventyvän tekeleeseen sen enempää löytääkseen armosta jotain hyvää sanottavaa.

Jos vinkeät Trekki-nimet poistaa, New Worlds on keskinkertaista heikompi tosiaikastrategia, johon kukaan genren ystävä ei koskisi kepilläkään. Se ei tarjoa edes trekkieille mitään muuta aliavaruusvibaa kuin vinkeän intron. Tosiaikanaxuttelijalle on tarjolla ainakin tusina parempaa esitystä. Star Trek: New Worlds on parhaimmillaan lentäessään poimunopeudella kierrätysprosessoriin. Make it so.

45 Tavallista huonompi tosiaikanaxuttelu, johon on lätkäisty Star Trekin nimi. + Hyvää • Musiikki rox. Ihan kivan näköinen. - Huonoa • Pelikelvoton.

14 Degrees East/Interplay www.interplay.com/stnewworlds Versio: 1.0 Minimi: P2-300, 64 Mt, Direct3D 8 Mt Suositus: Älä osta Kiintolevytila: 400 Mt Moninpeli: 3 pelaajaa, TCP/IP, IPX Testattu: Celeron 575, 128 Mt, GeForce 2