No more mister nice guy

Star Trek: Away Team

Menneitä ovat ne ajat, jolloin Picardin suurin voimannäyttö oli lakiosaston apuun kutsuminen. Federaatio on kyllästynyt nenille hyppijöihin ja perustanut erikoisyksikön, jonka tehtävä on pyyhkiä vihollisella lattiaa enemmän tai vähemmän salaisesti.

Rauhanomaisen kanssakäymisen idealle rakentuva Star Trek ei tunnu ensi näkemältä erityisen järkevältä toimintapelin aiheelta. Jonkin aikaa sitten julkaistu Elite Forces kuitenkin osoitti, että myös diplomaattiset punapaidat osaavat tarpeen vaatiessa painaa vaiheisen liipaisinta.

Away Team esittää eliittijoukkojen toiminnan entistä taktisempana. Pelkän lahtaamisen lisäksi ryhmän pitää suorittaa myös vakoilua ja pysyä usein kokonaan piilossa.

Heppoisena taustajuonena Defiant-luokan avaruusalus USS Incursionin kapteeni on määrätty kokoamaan ja kouluttamaan salaisiin operaatioihin pystyvä miehistö, eräänlainen tulevaisuuden SEAL-ryhmä. Erikoisella hologrammilaitteella Incursion voi naamioitua miksi tahansa alukseksi, joten sankarijoukko pystyy soluttautumaan ympäristöön kuin ympäristöön.

Galaksin kommandot

Star Trek -pelien yleisen suunnittelufilosofian mukaan otetaan yksi menestynyt pelityyli ja siirretään se Roddenberryn luomaan universumiin. Niin on menetelty myös tällä kertaa ja ajanjaksoksi on valittu Dominion-sodan jälkeinen Next Generation -maailma.

Ensihetkistä lähtien on ilmiselvää, minne päin Away Team kumartaa. Sukulaisuussuhteet Eidoksen parin vuoden takaiseen Commandos-taktiikkapeliin ovat paikoitellen niin räikeitä, että pelien voisi luulla käyttävän pohjanaan samaa perusmoottoria. Suoraa verisidettä esikuvaan ei kuitenkaan ole olemassa.

Commandosin tapaan Away Team on erilaisten ammattihahmojen yhteistoimintaan keskittyvä taktinen toimintapeli, jota joku voisi kutsua yksikköpohjaiseksi. Jokaisella hahmolla on oma osaamisensa, jota varten heitä täytyy raahata mukana.

Erikoisuuksiakin löytyy. Toisin kuin Commandosissa, Away Teamin pelaaja saa valita kuhunkin tehtävään haluamansa henkilöt. Incursion miehistöön kuuluu 17 jäsentä, kukin tyypilliseen Star Trek -tyyliin oman alansa huippuosaajia. Miten niitä riittääkin joka sarjaan ja alukseen? Yleensä tehtävässä on mukana nelihenkinen joukko, mutta lukumäärä vaihtelee kolmen ja kuuden välillä.

Päänvaivaa säästämään ruudulle on valintavaiheessa listattu ne välineet ja taidot, joita ilman tehtävää ei voi päästä läpi. Siten pelaaja ei vahingossa astu siirtimeen vajaasti varustautuneena. Yleensä tehtävät voi läpäistä ilman sen kummempia lisälaitteita, mutta vaadittavat taidot on pakko muistaa pakata aliavaruuslaukkuun.

Star Trekia hyvässä ja pahassa

Ryhmän saamat tehtävät vaihtelevat erilaisista kursailemattomista hyökkäyksistä taktiikkaa ja hiljaista hiipimistä vaativiin soluttautumiskeikkoihin. Peli koostuu yhteensä 18 erilaisesta tehtävästä, joiden tapahtumaympäristö heittelehtii mahdollisimman paljon laidasta laitaan.

Away Teamin heikoin lenkki on sen väkisin väännetty kattotarina. Pelaaminen on aina paikoitellen kuin huonon Star Trek -kirjan lukemista. Mukaan on täytynyt erilaisten porsaanreikien kautta ängetä suurempi koko galaksia ja Federaation tulevaisuutta uhkaava juoni, eikä yhtään vähänkään mielenkiintoista rotua ole luonnollisesti voitu jättää pois. Sehän voisi laskea myyntiä.

Pelin aikana seikkaillaan niin maassa Federaation akatemiassa kuin romulaanien ja klingonien kotimaailmoissakin. Ja eihän Star Trek -toimintapeli olisi oma itsensä ilman borgeja, noita yhteiskunnan vihollisia numero yksi.

Kyborgirotu on ängetty mukaan niin teennäisesti, että siitä pitäisi varmaan antaa käsikirjoittajille jonkinlainen palkinto. Aasinsiltojen kautta pelaaja pääsee pariinkin otteeseen seikkailemaan borgien kuution uumenissa. Turhan helpot satunnaiskohtaamiset laskevat pelotteen arvoa, joten ne olisi kannattanut mieluummin jättää kokonaan pois.

Toisaalta Star Trekin maailmassa seikkailulla on oma vastustamaton mielenkiintonsa. Episodimaisuutensa takia peli tuntuu paikoitellen lähes televisiosarjamaiselta.

Hiljaa ja varovasti

Siirtimen koottua hahmot takaisin kasaan he seisoskelevat hyvin paljon Commandosia muistuttavassa isometrisessä maastossa. Kaikkia toimintoja ohjataan joko hiireltä tai näppäimistöltä, yleensä pikakomentojen opettelu helpottaa elämää kummasti. Onneksi lähes kaikki myös löytyy näppäimistöltä, sillä pienten kuvakkeiden sohiminen hiirellä kesken kiireen ei aina ole paras mahdollinen vaihtoehto.

Hiiren vasemmasta painikkeesta liikutaan ja oikeasta toimitaan. Tuplaklikkaus kummalla tahansa napilla saa hahmon juoksemaan kohteeseen parhainta mahdollista vauhtia.

Juoksemisen lisäksi sankarit osaavat kävellä ja hiipiä hitaasti kyykyssä. Ryömimistä tai muunlaista maastoutumista ei valitettavasti Akatemiassa opeteta, sillä itseään kunnioittava Federaation sotilas ei ilmeisesti möngi mudassa.

Liikkumistyylillä on muutakin merkitystä kuin piilossa pysyminen tai nopeampi eteneminen. Commandosin tapaan Away Teamin vastustajien näköalueen voi merkitä esiin, jolloin valvovan katseen välttely on helpompaa. Away Teamissa tähän on lisätty myös hahmojen pitämä ääni, mikä vaihtelee liikkumisnopeudesta riippuen.

Juostessa sankareiden raskaat askeleet kaikuvat kauas, kun taas varpailla hiivittäessä pieni tapsutus kuuluu vain vajaan metrin päähän. Ääni esitetään hahmoista lähtevinä havainnollisina kaarina, jotka voi halutessaan kytkeä pois päältä kuvaa sotkemasta. Myös aseet ja räjähteet pitävät meteliä, joten seinään osuva vaiheislaukaus saattaa hyvinkin houkutella lähistöllä liikkuvan vartijan tutkimaan asiaa.

Peli etenee reaaliajassa, mutta tapahtumat voi pysäyttää aina tarvittaessa. Näin strategian miettiminen ja käskyjen antaminen sujuu rauhassa ja ympäristöön voi tutustua ilman kiirettä.

Commandosin tapaan näkyvää pelimaailmaa on jonkin verran mahdollista suurentaa ja pienentää näkyvyyden parantamiseksi. Mukana on myös muita tuttuja kikkoja, kuten vartijoiden huijaaminen äänigeneraattorilla.

Osa ideoista on vain päivitetty sopimaan Star Trekin universumiin, ja joukkojen mukana onkin esimerkiksi hologrammilaite sekä yhdelle henkilölle sopiva verhouslaite. Ruumiita ei kanneta mihinkään, vaan ne teleportataan modernisti siirtimellä piiloon. Hiljaista tappamista varten muutamalla hahmolla on hermostolamautin, jota käyttääkseen täytyy hiipiä varovasti vihollisen nahkaan kiinni.

Aseet vaihtelevat tutuista vaiheisista kiikarikivääriin ja erilaisiin miinoihin. Jokaisella on oma käyttönsä, mutta yllättävän usein perusvaiheiset riittävät kaikkeen mahdolliseen. Pelin edetessä tekniikka kehittyy ja aseiden tuhovoima sekä kantama paranee.

Ei liian vaikeaa

Star Trek -pelien helmasynti on yleensä liika helppous, sillä tuotteiden täytyy sopia mahdollisimman suurelle yleisölle. Sama vika vaivaa jonkin verran myös Away Teamia, vaikka loppua kohti haastekerroin kohoaa selvästi. Mihinkään Commandosin kaltaisiin liki mahdottomiin tehtäviin ei silti missään vaiheessa mennä.

18 tehtävästä kymmenen ensimmäistä tulee käveltyä läpi ilman sen suurempia ongelmia. Vasta kolmastoista tehtävä pysäyttää etenemisen ja pakottaa miettimään tarkkoja strategioita. Vaikeustason hyppäys on sen verran äkillinen, että Commandosia pelaamattomalle se saattaa tuntua epäreilulta. Toisen maailmansodan veteraanit sen sijaan ovat kuin kotonaan.

Jokaisessa tehtävässä on annettu pääkohteet ja mahdolliset toissijaiset tavoitteet. Usein kakkostavoitteiden joukkoon kuuluu kuolleiden vihollisten määrän pitäminen mahdollisimman pienenä, sillä esimerkiksi huumattujen omien miesten lahtaaminen ei välttämättä ole kovin hyvä idea. Tähän liittyy ehkäpä koko pelin ärsyttävin yksityiskohta, vihollisten tainnuttaminen vaiheisilla.

Kaikki federaation vakiovaiheiset voi säätää tappamaan tai tainnuttamaan. Kaikki sarjaa tai elokuvia nähneet tietävät, että vaiheisella tainnutettu kohde pysyy tajuttomana parhaimmillaan tunteja. Pelissä tämä aika on kuitenkin lyhennetty naurettavasti alle minuuttiin, ja klingonit heräävät kertatujauksesta helposti 15 sekunnissa. Jos sankarit seisovat heränneen hahmon vieressä, tämä alkaa heti ampua heitä.

Lopputuloksena tiukassa paikassa on pakko jättää yksi mies vahtimaan tainnutettua kohdetta ja ampua tämä aina uudelleen tajuttomaksi. Yleisempi ratkaisu on yksinkertaisesti tappaa kaikki vastaantulijat kakkoskäskyistä välittämättä. Toivottavasti tajuttomuusaikaa lisätään mahdollisessa päivityksessä reilusti.

Taktiikkahampaan kolotukseen

Graafisesti Away Team on kaunista katseltavaa ja muistuttaa tälläkin saralla enemmän kuin vähän Commandosia. Äänet on suurimmalta osin lainattu suoraan esikuvastaan, joten ne kuulostavat juuri oikeilta. Musiikki on klassishenkisen mahtipontista ja sopii peliin erinomaisesti.

Fanikoukuiksi mukaan on palkattu pari Next Generationin näyttelijää. Dataa kuunnellaan enemmänkin ja Worf esiintyy muutamassa tehtävässä klingonien suurlähettiläänä.

Kaiken kaikkiaan Away Team kuuluu Star Trek -pelien parempaan puoliskoon. Vaikka juoni on väkisin väännetty ja alun tehtävät liian helppoja, jää kokonaisuus silti reilusti plussan puolelle. Kokeilemisen arvoinen taktisen toiminnan ystäville, mutta liikaa ei kannata odottaa. Luonnollisesti Trek-tietous ei ainakaan ole pahasta.

MONINPELI

TCP/IP, IPX, 6 pelaajaa

Away Teamin moninpeli noudattaa täysin Commandosin esimerkkiä. Peli rajoittuu lähiverkkoon, jossa jokainen osanottaja ohjaa itsenäisesti yhtä hahmoa. Away Teamin luonteeseen kuuluu hahmojen saumaton yhteistyö, mikä verkkopelissä toimii todella harvoin. Jos haluaa puusta pitkään, on periaatteessa pakko käyttää jotain Roger Wilcon kaltaista kommunikointiohjelmaa ajoituksen säätämiseksi kohdalleen. Sama vika vaivasi jo Commandosia, joka on parhaimmillaan yksinpelinä.

Ainoa pelityyli on yhteistyö valmiiden tehtävien ratkaisemiseksi. Mukana ei ole erikoisia moninpelitehtäviä, joten yksinpelin läpäisyn jälkeen moninpelikään ei enää tarjoa mitään erikoista lisäarvoa. Lisäksi verkossa pystyi ainakin testiversiossa pelaamaan vain niitä kenttiä, jotka oli jo läpäisty yksin.

80 Commandos-henkistä taktista toimintaa Star Trek -maailmassa. + Hyvää •  • Toimiva käyttöliittymä. Hahmot valittavissa erikseen joka tehtävään. Kaunis katsella ja kuunnella. Paranee loppua kohti. - Huonoa •  • Alun tehtävät liian helppoja. Typerä taustajuoni. Hahmot eivät osaa ryömiä. Vaiheisten liian lyhyt tainnutusaika.

Reflexive Entertainment/Activision www.stawayteam.com Versio: 1.0 Minimi: P2-266, 64 Mt RAM Kiintolevytila: 400 Mt 3D-tuki: Ei Moninpeli: TCP/IP, IPX, 6 pelaajaa Ikäsuositus: ??? Testattu: P3-820, 384 Mt, Matrox Millennium G400 MAX, SB Live!