Pelit.fi
 
 
Kirjaudu sisään
 
Tutustu lehteen Tilaa lehti
Osta digilehti
 
Hae digilehdestä
 
 
 
 
 
Peliarvostelut
Haku

 

Avencast: Rise of the Mage (PC)

Sauvalla ja valopalloilla


Hahmoaan ja varustustaan voi ihailla maagien hallissa.

www.avencast.com

Muistaako joku Diablon? Sen hassun luolastomätkinnän, joka sai pc-pelikansan jostain syystä ihan sekaisin? Muistatteko sen Diablo-kloonien armeijan, joka vyöryi pelimarkkinoille menestyksen vanavedessä? Avencast on päättänyt päivittää genren.

Avencast kehuu itseään toimintaroolipeliseikkailuna. Hah! Jos toimintaroolipelillä tarkoitetaan sitä, että 95 prosenttia ajasta käytetään vastustajien pilkkomiseen hakkaamalla ja taikojen avulla, ja että noin puolentoista tunnin pelaamisen jälkeen kohdataan yksinkertainen ongelma, jota ei ratkaista tappamalla, siinä tapauksessa Avencastia voi kaiketi kutsua roolipeliksi. Seikkailu…no ei hemmetti ole.

Omaperäisyys kunniaan…

Avencastin "tarina" sai minut epäilemään, olenko raskaana – niin pahasti se vatsasta kouraisi. Fantasia-aiheisiin mieltyneet voisivat pikkuhiljaa pistää ne Robert Jordanin – rauha hänen sielulleen – R.A. Salvatoren ja Eddingsien teokset sivuun, ja lukea jotain ihan uudenlaista. Vaikka China Mievilleä.

Ai niin, se tarina: Kiltin velhon luona kasvanut orpopoika lähetetään velhokouluun, jossa hänen (toden totta) salaperäinen menneisyytensä alkaa paljastua. Pian nuori maagimme on ainoa, joka voi estää valtakunnan tuholta, itkulta ja ikiaikaiselta pahuudelta. Ja niin edelleen.

Jos itse tarinan lukitsee kaappiin ja jättää sinne, näkyy peli paljon paremmassa valossa. Kirjaimellisesti. Etenkin alun velhokoulu ympäristöineen on kauniin näköinen. Tosin velhokoulun jälkeen luvassa on melkoisia pettymyksiä, sillä ulkotiloja ei juuri ole, vaan aikaa vietetään suurimmaksi osaksi geneerisissä kryptissa ja luolissa. Kameran voi tuoda aivan hahmon selän taakse, jolloin pelaaminen on melko hankalaa, tai sitä voi ohjata tavanomaisesti Diablo-tyyliin kauempaa.

Heilu sauva, jyrise taivas


Tapettava ei koskaan lopu kesken…

Taistelu on yksinkertaisen toimivaa. Hyvä niin, sillä juuri muuta ei olekaan. Lyömäaseet ovat vain erilaisia sauvoja, joilla lyödään oikealla napilla. Vasemmalla ammutaan manapalloja, jotka vastaavat Avencastissa nuolia – jousia kun ei ole. F1-F4-näppäimet toimivat loitsujen pikanäppäiminä.

Loitsut jakautuvat veri- ja sielumagiaan eli lähitaistelu- ja kaukotaistelumagiaan. Näitä tukee joukko suhteellisen hyödyttömiä manausloitsuja. Pelin alkuvaiheessa valitaan kumpaa magiaa harrastetaan, mutta todellisuudessa sillä ei ole väliä, sillä molempia magian lajeja voi käyttää valinnan jälkeenkin. Taikaefektit ovat erittäin näyttäviä, varsinkin läheltä katsottuna, eikä ääniefekteissä ole moittimista.

Kaikki loitsut voi aktivoida funktionäppäimien sijaan myös erilaisilla lyöntikomboilla, mutta ainakaan minulla ei ollut tarvetta opetella niitä. Pikanäppäimet riittivät mainiosti. Vaikka loitsuja on hillitön kasa, käytin kahta.

Hahmo nousee tasoja muutaman taistelun välein. Niiden yhteydessä jaetaan avokätisesti taitopisteitä, joita saa jakaa haluamallaan tavalla loitsuihin, lisämanaan, terveyteen ja kahteen eri magianlajiin. Välillä puhutaan muiden hahmojen kanssa. Joskus saa jopa valita, vastaako ilkeästi vai kiltisti. Etenemisen kannalta vastauksilla ei ole mitään merkitystä. Ääninäyttely on siedettävää, musiikki hajutonta ja mautonta.

Vihollisia on useita kymmeniä eli juuri sen verran, että mielenkiinto pysyy yllä kymmentuntisen session puoliväliin asti. Paketin takakannen mukaan kaikki viholliset käyttäytyvät yksilöllisesti ja oppivat pelaajan taistelutyylistä. Katin kontit, kaikki viholliset noudattavat paria poikkeusta lukuun ottamatta äärimmäisen aggressiivista turpiin niin, että tukka lähtee -taktiikkaa.

Avencast on alusta loppuun järjettömän suoraviivaista mättöä, jota on ihan kiva hakata parin tunnin erissä. Pitempinä sessioina se aiheuttaa tunteen, että on flopanneen massiiviverkkopelin ainoa osallistuja. Jos Diablo, Throne of Chaos, Nox, Sacred ja ties mitkä iskivät aikoinaan tosi lujaa, ehkä kannattaa kokeilla demoa.

Avencast, loitsin sinut keskinkertaisuuden suohon!

Aleksi Kuutio
 
Arvostelu on julkaistu vain internetissä (Pelit-lehden 1/2008 yhteydessä).

 
 

70
Keskinkertainen huido ja hakkaa -luolastoseikkailu Diablon hengessä.

+ Hyvää
Toimiva taistelusysteemi.
Näyttävä grafiikka.
Paljon taikoja…
- Huonoa
…joilla ei tee mitään.
Toistaa itseään pahasti.
Karmea juoni.
www.avencast.com
PC
Clockstone/Lighthouse Interactive
Versio: Myynti
Minimi: 2.2 GHz, 512 Mt, Geforce FX 5700 / ATI Radeon 9700, 4,4 Gt kovalevytilaa
Testattu: Intel Core Duo 2,13 GHz, 2046 Mt, ATI Radeon X1950T
Moninpeli: Ei
Ikäsuositus: 12


Inventaario täyttyy jo alkumetreillä. Positiivisena puolena kaikki kymmenet panssarit ja suojat näkyvät pelatessa erilaisina.


Taikaefektit ja viholliset ovat näyttäviä.


Välianimaatioiden sijaan tarina etenee kivoina piirroksina.


Taiat valitaan taikojen "teknologiapuusta".


Välillä ratkotaan yksinkertaisia ongelmia.


Dialogia…