Vertahyytävän kirkaisun leikatessa ilmaa Nick Vrenna vaistomaisesti kääntyy ympäri ja painaa liipasinta. Hulvaton liekkimeri peittää kohti rynnivät muurahaiset, mutta niitä tulee lisää ja lisää ja lisää....
Hyvistä toimintapeleistä ei PC:ssä ole runsaudenpulaa, ja vielä vähemmän sellaisista, jotka on käännetty Linux-versiosta. Vaan nytpä sellainen on, ja nimi on Abuse, vaikka Predator vs. Aliens olisi huomattavasti osuvampi. Varsinkin kun Abuse on muutenkin aika Dark Horse.
Maksimoitua kaupallisuutta
Abuse on läpeensä kaupallisesti suunniteltu, Doomin opetuksia soveltaen. Siitä levitetään shareware-versiota, se näyttää upealta, kuulostaa järeältä, pelattavuus on huippuluokkaa ja laajennettavuudessa se päihittää itse Doomin. Tuttua on myös monen pelaajan tuen tuleminen seuraavassa päivityksessä... Vain väkivalta-asteikolla Abuse ei yllä Doomin tasolle.
Kaksiulotteisen tasohyppelyammuskelun mahdollisuudet ovat vähän rajatut, mutta Abusen voi häpeilemättä sijoittaa samaan lauseeseen Doomin kanssa, sen verran rankka pläjäys se on. Jatkuvaan Doomin hokemiseen on hyvä syy: toinen Crack Dot Comin perustajista on Dave Taylor, töissä id Softwarella, ja Abuse-ääniefektit tehnyt Bobby Prince teki äänet myös Doomiin. Sitäpaitsi muut idiläiset ovat taustatiedoista päätellen olleet ainakin pelitestaajina.
Murkut matalaksi
Juoni on niin yllätyksellinen kuin kuvitella voi: muurahaiset ovat vallanneet maailman. Nämä muurahaiset eivät kuitenkaan ole monijalkaisia havunneulasen raahaajia, vaan näyttävät Gigerin luomalta Alienilta enemmän kuin se itse. Ainoa ero on se, että nämä alienit on varustettu pyssyllä.
Yhdistynyt Vastarintaliike keksii muurahaisten ainoan heikon kohdan: ne eivät ole tietystikään varautuneet yhden miehen hyökkäykseen.
Ja tämä mies on Nick Vrenna. Häneltä pyyhitään identiteetti, muutetaan Predatorin ja Robocopin välimuodoksi, lyödään pyssykkä käteen ja päästetään irti.
Abuse on vähän kuin Doomin tasohyppelyversio: sankari juoksee ahtaissa ja pimeissä käytävissä, ja osapuilleen koko ajan kimppuun syöksyy hirviöitä. Lisäksi painellaan nappeja, käytetään hissejä, yritetään olla kuolematta ansoissa ja etsitään salahuoneita. Normaalista tasohyppelyammuskelusta Abusen erottaa paitsi se, että sankarin ylä- ja alavartaloa ohjataan erikseen, myös se, että ampuminen eli siis tähtääminen sujuu hiiren kursorilla. Psygnosiksen Amiga-peliä Walker pelanneet tietävät mistä on kysymys.
Abusen shareware-version aseet kuuluvat sarjaan not bad. Laserkivääri on perusase, jolla voi ampua vaikka panokset ovat loppu. Ballistisesti ampuva kranaattikivääri on painonsa arvoinen kultaa, kun muurahaisia on vähänkin enemmän, ja suurempien laumojen putsaamiseen sopii liekinheitin kuin nappi otsaan. Pinon viimeisenä on maaliin hakeutuvia ohjuksia ampuva sinko.
Rekisteröidyssä versiossa tulee vielä Kuoleman frisbee (suoraan Pretador II:sta, Nickin ulkonäkö ei siis liene sattuma), lasermiekka ja plasmakivääri. Kaiken kaikkiaan on suorastaan outoa, kuinka Abusessa ovat ne aseet, joita Doomiin on aina toivottu...
Oli synkkä ja myrskyinen peli...
Grafiikka on varsin tehokasta. Synkänupeiden taustojen hienot valoefektit jäävät toiseksi, kun todella, todella pehmeästi animoitu Nick liikkuu ja sihtailee aseellaan. Eikä kissamaisten muurahaistenkaan tarvitse hävetä, kyllä niiden loikkimista kelpaa katsella. Loputkin graafiset efektit ovat näyttäviä.
Musiikki ei taustalla raikaa, mutta erinomaiset ääniefektit onnistuvat lähes korvaamaan puutteen. Äänet ovat kautta linjan rotevat, ja esimerkiksi kimppuun loikkaavien muurahaisten kirkaisu sävähdyttää ihan oikeasti, ja omalta osaltaan luo peliin lisää doomahtavaa tunnelmaa (mikä on tasohyppelyltä aika hemmetin hyvä saavutus).
Hetken harjoittelun jälkeen sankarin ohjaaminen kursorinäppäimillä ja ammuskelu hiirellä sujuu kuin toinen luonto, ja plussaa rapisee siitäkin, että pelin saa tallennettua tarpeeksi usein. Mitään en vihaa niin paljon kuin samojen paikkojen toistuvaa sahaamista.
Peli uusiksi
Abuse on siis erinomainen toimintapeli, mutta siinä on vasta puolet totuutta: Abuse ei ole itse asiassa peli, Abuse on pelinteko-engine, jossa kaiken saa tehtyä uusiksi, jos haluaa.
Äänet on helppo korvata, koska ne ovat täysin normaaleja *.WAV-tiedostoja, ja vaihto sujuu vähän SOUNDS.LSP-tiedostoa editoimalla. Grafiikan muuttaminen onnistuu Abusen pääohjelmoijan Jonathan Clarkin tekemällä Satan Paintilla, joka on kyllä hieman vaikeakäyttöinen. Rekisteröidyn version mukana tulee Satan Paint ilmaiseksi, muuten sen joutuu metsästämään Netistä. Tai Pelit-BBS:stä.
Tasoeditori on rakennettu peliin valmiiksi. Editorista peliin ja takaisin hypitään salamannopeasti TAB-näppäimellä, joten tason virittely on varsin helpoa ja nopeaa. Editori tosin aika outo ja sillä on tosi helppo tehdä koko illan työn tuhoavia virheitä, mutta pelikin on vasta betaversio. 0.33-versiossa on muuten bugi, jonka ansiosta et voi tallentaa tasojasi. Sen saa korjattua poistamalla STARTUP.LSP:stä rivin (setq keep_backup T).
Ja nyt lysti vasta alkaa. Abuse sisältää sisäänrakennetun Lisp-tulkin, ja peliin voi lisätä koodia, määritellä kaiken uusiksi ja saman tien sitten luoda uuden pelin uusine grafiikkoineen ja äänineen. Peli on luonnollisesti samantien yhteensopiva esimeriksi Linux- ja X-Windows-Abusejen kanssa. Ja päinvastoin.
Mikäli hidas järkeni on oikein käsittänyt, Abuse on tehty näin: jokaiselle esineelle on kirjoitettu oma koodinpätkänsä, joka sisältää sen animointitiedot, käyttäytymisen Abuse-ympäristössä ja tekoälyn. Varsinainen pääohjelma ei sitten tee muuta kuin lataa nämä irtomoduulit (ABUSE.LSP ei ole kuin muutama kymmenen riviä koodia) ja voila! Peli pyörii.
Lisp on tunnettu tekoälysovelluksiin tarkoitettu kieli. Jos on koulussa nukkunut niillä tunneilla kun Common Lispiä opetettiin, hyvä esitys aiheesta löytyy osoitteesta www.superlec.fr/docs/cltl/clt12.html
Väärinkäyttöä verkoissa
Hyvin pian varsinaisen julkaisun jälkeen Abuse tulee tukemaan IPX- ja TCPIP-protokollaisia verkkopeliä, eli suomeksi sanottuna sitä pelataan toimistoissa ja Internetissä. Suunnitelmissa on myös servereitä, joihin ihmiset voivat poksahdella pelaamaan Abusea. Hmm... Mitenkähän tämä liittyy Sandy Petersenin kertomiin Quake-servereihin...?
Eräs verkkopelin ominaisuus tuntui aika jännältä: päätät pelata verkossa Abusea, jonka teemana on vaikka taistelu Tenavatähtiä vastaan. Kun liityt peliin, tarvittava grafiikka, äänet ja koodi ladataan automaattisesti, käännetään ja peli alkaa. Ei näitä osannut pieni ihmislapsi silloin ennustaa kun Donkey Kong edusti huippupeliä.
Tsukin Abusesta uutta Doomia tulee, mutta kyllä se yksi vuoden mielenkiintoisimmista julkaisuista on. Että siitä vain Lispiä opettelemaan.
92
