Muutkin kuin japanilaiset uskaltavat erota massasta. EA:n uutuusflipperi ei oikeastaan edes ole flipperi, vaan pikemminkin rento-otteinen flipperintapainen.
Forgotten Islandin kaltaista flipperiä ei edes voisi valmistaa, ei ainakaan ilman holodeckin apuja. Mitä älyttöminkin idea on kursailematta viskattu mukaan, ja tuloksena on hauskin pallottelu pitkiin aikoihin.
Forgotten Island on pitkulainen, esihistoriallinen saari, jonka pintaa täplittää yhdeksän erilaista pelialuetta: luolia, kyliä, tulivuoria, esihistoriallisia otuksia ja niin edelleen. Jostain kumman syystä joka paikkaan on lisätty myös jättimäisiä flipperinlapoja, joilla voi pompottaa metallikuulia ympäriinsä.
Ideana ei ole pelkästään sytytellä valoja tai kerätä pisteitä, vaan kenttiin liittyy aina jonkinlainen tehtävä, oli se sitten kyläläisten pelastamista vaanivalta tulivuorelta tai nälkäisten haiden karkoittamista Ooga-nimisen naikkosen kimpusta. Palloa työvälineenä käyttäen pitää yleensä rikkoa jotain, kulkea rampeista, kerätä jonkinlaisia bonuksia, tappaa hirviöitä tai mitä milloinkin. Älytöntä pallonpomputusta älyttömässä ympäristössä.
Ympäristöt vain ovat niin hyvin suunnitellut ja vaikeustaso niin hyvin kohdallaan, että Forgotten Islandin seurassa tulee vietettyä aikaa enemmän kuin oli tarkoitus. Kaikki on kolmiulotteista ja sarjakuvamaista, ei piirrettyä ja realistista kuten suurimmassa osassa kilpailijoista. Kentätkään eivät ole yksittäisiä alueita, vaan koostuvat suuresta määrästä pienempiä alueita, joiden välillä pallo sitten lentää, siirtyy tai pomppii joko kohti seuraavan alueen aukaisevaa porttia tai punaisena väijyvää, pallon syövää pääkalloa.
Kuvakulma heiluu, liikkuu ja kiertää jatkuvasti, mutta silti kontrolli pysyy hyvin hyppysissä, sillä grafiikka on pelkistettyä ja selkeää, ehkäpä vähän liiankin kanssa. Takkuamista ei tarvitse sietää, vaan peli toimii hitaammallakin 3D-kortilla täysin ongelmitta. Vaikka Forgotten Island näyttääkin kuvissa kököltä, se on liikkeessä erittäin toimiva kokonaisuus.
Lisäpisteitä Forgotten Island saa vielä netistä ladattavissa olevasta ilmaisesta lisäkentästä, piilotetuista bonuskentistä ja karttaeditorista, joka tosin vaatisi kurssin käymistä, jotta edes alkeisiin pääsisi sisälle.
Tietenkin kolmiulotteisuus tuo mukanaan myös ongelmia. Pallo kimpoilee joskus omituisesti esteistä ja lavoista, ja lapojen kärjet tuntuvat olevan liimalla sivellyt, sillä pallon saa tarrattua tärisemään niiden päihin. Joihinkin kulmiin tuntuu olevan mahdotonta ampua, ja pienet grafiikkabugit hämäävät välillä. Nämä ovat kuitenkin sivuseikkoja, joihin tottuu nopeasti.
Ääniefektit eivät erityisesti loista, mutta eivät myöskään ärsytä. Musiikkia CD:llä kyllä on, mutta se ei jäänyt mitenkään päähän. Yhdentekevää siis.
Forgotten Island on raikas tuulahdus flipperipeleissä. Tämmöistä, epärealistista mutta vauhdikasta ja vaikeustasoltaan sopivaa pallottelua pelaa vaihteeksi paljon mieluummin kuin jälleen uutta, todenmukaista mutta hengetöntä tusinatuotosta.
Oikeastaan Forgotten Island vastaan muut flipperit on kuin Revolt vastaan vakavammat autopelit: kummallekin on paikkansa. Kun laiskottaa liikaa, jotta jaksaisi vääntää jotain Battle of Britainia tai Flashpointin demoa, menee aika leppoisasti paukuttaen palloa oudoissa kentissä.
88
