Aegis – Laiva on lastattu Harpooneilla

Modernit Ticonderoga-luokan ohjusristeilijät ovat tärkeässä asemassa Yhdysvaltojen merivoimissa. Mittavan havainnointi-, häirintä- ja iskukykynsä johdosta Ticonderogat ovat laivasaattueiden puolustamisessa ja myös hyökkäystehtävissä monipuolisinta käytössä olevaa laivakalustoa. Varustuksena risteilijällä on muun muassa Harpooneja, torpedoja, it-ohjuksia ja ASROCeja. Tomahawk-risteilyohjusten ansiosta Ticonderogan käsi ulottuu kauas ja isku myös tuntuu. Aegis simuloi tätä huippuluokan alusta.

Falklandin saarilta Jugoslavian palapeliin

Tyypillisessä Aegiksen skenaariossa Ticonderoga suojaa saattuetta: ilmatorjunta ja sukellusveneiden etsintä ovat päätehtäviä. Tehtäviä on kiitettävän paljon, satakunta on Aegiksen parissa enemmän kuin tarpeeksi. Hyvänä lisäyksenä tehtäviä yhdistävät kampanjat, jotka vaihtelevat Falklandin sodasta Persianlahden sotaan ja kuvitteelliseen Jugoslavian rauhoittamiseen.

Kampanja koostuu useasta tehtävästä, jotka fiksusti vaikuttavat toinen toisiinsa, niiden välillä ei esimerkiksi saa täydennystä asearsenaaliin. Tämän vaikutus kapteenin päätöksentekoon on merkittävä: kannattaako esimerkiksi ampua suojeltavasta saattueesta poispäin pakenevaa vihollisen konetta vai säästääkö ohjukset tositarpeeseen? Kampanjoiden lisäksi on mukana superkampanja, jossa käydään läpi kaikki kampanjat aikajärjestyksessä.

Hyvältä kuulostavan asetelman jälkeen on ikävä kertoa, että homma ei toimi. Pahin moka on tapa, millä taktinen kartta on toteutettu, niinkin hyvältä kun se näyttää laatikon takakannessa. Tilannekartta yrittää esittää kolmiulotteisen näkymän taistelutilanteesta, mutta sen sijaan, että laivat olisivat vapaasti skaalattavia aitoja kolmiulotteisia objekteja, ne ovat pelkkiä kuvia aluksista tietyissä kulmissa.

Alukset säilyvät siten saman kokoisina riippumattta zoomauksen tasosta, joten pienimmällä zoomauksella nähdään iso kasa aluksia toistensa päällä pitkin ja poikin. Esteettisten haittojen lisäksi skaalautuvuuden puute hankaloittaa etäisyyksien hahmottamista ja operaatioiden suunnittelua.

Ei homma pelaa

Aegis toistaa Jutlandin virheitä: huomiota on kiinnitetty epäoleellisiin asioihin, näyttävyyttä on hierottu pelattavuuden ja kätevyyden kustannuksella. Esimerkiksi realismi navigoinnissa on unohdettu tyystin: Ticonderoga kääntyy kymmenpennisen päällä samassa tahdissa kun vain viitsii kurssin suuntaa muuttaa. Taistelulogiikkakin arveluttaa, vihollisen sukellusveneet jättävät ampumatta vaikka voisivat ja omat lentokoneet eivät aina edes yritä tiputtaa viholliskoneita.

Harvoin näkee niin sekaista käyttöliittymää kun Aegiksessa. Lähes joka ruudulta voi siirtyä mille tahansa ruudulle, mutta klikattava ikoni on aina erilainen ja eri paikassa ruutua, joskus puuttuu kokonaan tai on korvattu kirjaimella. Sekaannusta lisää kun samalle ruudulle pääsee tietyltä ruudulta kahdella tavalla. Näppäimistötoiminnot ovat sentään samat kaikkialla, joten niitä kannattaa käyttää hiirellä arvailun sijasta.

Käyttöliittymän lisäksi on tekninen toteutus kehnoa. Kone ymmärrettävästi hidastuu kun aikakiihdytyksen laittaa päälle, mutta miten ihmeessä on saatu hiiren kursorikin tahmaantumaan samassa tahdissa. Samoin hämmästyttää ahnas kiintolevyn käyttö ja tautisen hidas asennus, kysehän on sentään CD-ROM-pelistä.

Software Sorcery ei vakuuta Aegiksellaan, Aegiksesta ei irtoa edes sitä ammuskelun riemua, mikä osittain pelasti sitä edeltäneen Jutlandin. Omassa arvosteluasteikossani CD-ROMilla toimitettava peli on entistä vahvemmin enemmänkin kiskurihinnan, tunaroinnin ja hölmöilyn tunnus kuin merkittävän uuden tekniikan läpimurto. Sitten kun itse CD-pelit saadaan kuntoon, saavat kyllä myös hinnat rapista alaspäin _ mediakustannukset ovat pienemmät eikä piratismi pure.

72