3D-toimintaseikkailujen saralla kilpailu on kovaa Tomb Raiderien ja Resident Evilien viitoittaessa tietä. Crystal Dynamicsin voodoopapilla onkin aika loihtiminen saavuttaakseen pelikansan suosion.
Akuji the Heartlessin nimisankarina on voodoopappi Akuji, mahtavan Muratin toinen poika, joka murhataan julmasti hääyönään. Teloituskäskyn takana on Orad, Akujin läpeensä paatunut veli, joka Akujilta sydämen revittyään manaa tämän kulkemaan ikuisesti läpi tuonelan tunneleiden. Jotta voodoopappimme ei pääsisi liian helpolla, Orad aikoo uhrata Akujin kauniin morsiamen Keshon vahvistaakseen valtaansa.
Akujin on kuljettava läpi manalan mantujen tuhoten örkkejä ja keräten esi-isien sieluja hattupäiselle portinvartijalle Baron Samedille. Jos Akuji onnistuu tehtävässään, Baron Samedi lupaa aukaista portin maankamaralle. Näin hän pääsee kostamaan veljelleen ja pelastamaan kauniin morsiamensa kauhealta kohtalolta.
Hokkus pokkus
Akujin koston instrumenttina toimivat käsien jatkoksi sidotut metalliset silpomismiekat, joilla demonien paloittelu sujuu turhankin helposti. Toivottuun tulokseen pääsee julmimpiakin mörköjä vastaan muutamalla tehokkaalla viiltoliikkeellä. Silmittömän silpomisen vaihtoehtona voit välillä keräillä tasoilta löytyviä taikoja, joilla petojen kellistäminen käy kätevästi. Lisäksi mukaan kannattaa kopata matkan varrelta löytyviä voodoonukkeja, joista Akuji saa piristysruiskeen terveysmittariinsa. Pelin juonta pyöritetään sujuvasti eteenpäin lyhyehköillä animaatiopätkillä tasojen välillä.
Eldoksen suunnittelijat ovat luoneet Akujiin Tomb Raider -tyyppisen 3D-maailman, mutta synkemmällä vivahteella. Tomb Raiderin tapaan, myös Akujista löytyy tusinoittain monimutkaisia arvoituksia, ansoja ja palapelejä pelaajan pähkäiltäväksi.
Kamerakauhua
Kolmannesta persoonasta Akujia seuraavaa kameraa on paikoin hieman hankala hallita. Sankaripappimme kääntyessä kamera ei välittömästi seuraa, vaan se on käännettävä Akujin katseen suuntaisesti selvittääksesi minne olet menossa. Pelissä on myös Akujin katsetta kuvaava kamerakulma, joka mahdollistaa ympäristön tarkkailun. Kamerakulma sisältää myös tähtäimen, jolla monstereita vastaa manatut loitsut on helpompi suunnata kohteeseensa. Akujia itseään on hyvän näppäinratkaisujen ansiosta kuitenkin helpompi kontrolloida, kuin esimerkiksi Laraa Tomb Raiderissa.
Tuonela on julma paikka täynnä hirviöitä, happoa, kiehuvaa verta ja tulta, joten Akujin grafiikalta vaaditaan paljon. Pelissä onkin käytetty hyvin valonheijastuksia ja erilaisia pintakuvioita vaihtelevien näkymien aikaansaamiseksi.
Mörinää manalasta
Akujin äänimaailma toimii hyvin. Musiikissa on peliin erinomaisesti sopiva demoninen ja mystiikka luova tunnelma, mikä täydentää sopivasti pelinautintoa. Rumpujen kumina tiivistyy aina taistelujen tuoksinassa, mikä lisää muutenkin jo piinaavaa jännitystä. Akujille äänensä lainannut Richard Roundtee tuo jyhkeällä bassollaan peliin tuonpuoleista tunnelmaa. ääniefektit toimivat Akujissa kaikin puolin. Muumioiden ja lentävien luurankolepakkojen silpomiset jäävät kutkuttavasti kaikumaan tärykalvoissa.
Akuji on hyvin tehty peli, jota on kohtuullisen mukava pelata. Mutta kaikki tämä on jo nähty. Pelin juonesta ei sittenkään ole saatu niin mukaansatempaavaa kuin ensisilmäyksellä saattaisi odottaa. Onkin sydäntäsärkevää hetken pelaamisen jälkeen todeta Akujin noudattavan 3D-toimintaseikkailujen loppuunkulutettua keräiletavaraa-pelastaprinsessa-kaavaa.
81
