PC, saatavilla Xbox360, PS3

Nuke Aliens Forever

Aliens: Colonial Marines on kaikkien aikojen paras Alien-peli!

Siinä aloitus, jonka todella olisin halunnut kirjoittaa arvosteluni ensimmäiseksi virkkeeksi. Mutta niin ei ole tarkoitettu.

Olin varma, että Colonial Marinesin on pahimmillaankin pakko olla vähintään yhtä hyvä kuin toissavuotinen Rebellionin Aliens vs Predator, mutta Gearbox heittikin peruutusvaihteen silmään.

 

Minäkö fani?

En ole varsinaisesti Alien-fani, mutta iPadini aloituskuva on Weyland-Yutanin yhtiölogo, omistan Alienit (ja Predatorit) blu-rayna plus kaupan päälle ihan kaikki sarjikset, jotka Dark Horse on näistä aiheista tehnyt. Mukaan lukien Aliens vs Robocop vs Terminator ja tietysti Aliens: Colonial Marines.

Johon tämä peli ei perustu, sillä se jatkaa virallisesti James Cameronin Aliensin tarinaa. Hätäviestillä houkuteltu USS Sephora saapuu LV-426:lle tutkimaan, mitä tapahtui USS Sulacolle. Seuraa faneille suunnattu, kaikki tutut paikat sisältävä kiertoajelu, jonka keskeisenä teemana on Weyland-Yutanin loputon himo melonipäisiin bioaseisiin.

Juoni täyttää minimivaatimukset ja aseissa lisävarusteineen on hyvää realistista särmää, mutta siihen positiivinen asenteeni loppuukin.

Duke Nuk’em from orbit

Gearbox teki hyvännäköisen, nykyaikaisen pelattavan esittelydemon Colonial Marinesista. Alieninkakka lensi ilmalukkoon, koska peli itse näyttää ihan joltain muulta.

Tätä Isacin-kirkkoa on vuodesta 2006 pystytellyt jo neljä tiimiä. Nyt ne heittelevät syyllispalloa toisilleen, mutta Gearbox on vähintään vetovastuussa. Nettihysteria on tehnyt Colonial Marinesista kaiken pahuuden lähteen raivolla, jota Duke Nukemkin voi vahingoniloisena naureskella.

Peli on kehitetty myyttisellä 3D Shooter Construction Kitillä. Sillä luodaan simppeleitä käytäviä ja yksinkertaisesti animoituja vihollisia. Peliin voi liittää myös skriptattuja kohtauksia ja tietenkin pitkiä välivideoita. Sellaisella kannattaa aina aloittaa peli, kyllä pelaaja jaksaa odottaa.

Ainakin tällaista peliä, täynnä täysin puhdasta ränniravia, tylsänpulleaa ammuskelua, teleporttailevia ja kuolemattomia asetovereita, välillä sekoilevaa tekoälyä, eikä oikeastaan mitään muuta motivaatiota pelata kuin se, että tämä on kuitenkin Alien-peli.

Edes alieninlahtauksen estetiikkaan ei ole panostettu, melonipäät kuolevat tylsän monotonisesti. Välillä luotien ja happosateen välissä on selvä tauko.

 

Kuningatar ilmalukkoon, shakki ja matti

Toki mariinit ovat täynnä testosteronia, naisetkin, mutta machopullistelun voi tehdä tyylillä. Nyt dialogissa lipsutaan niin tylsään kliseeäijäilyyn, että taisteluparinani on itse Jone Nikula. Hynynen ei ilmeisesti täytä mariinien ulkonäköstandardeja.

Vaan eipä täytä pelikään. Ei se varsinaisesti ruma ole, mutta on selvästi vuosiluokkaa 2008. Päinvastoin kuin se hieno messudemo.

Aliens-elokuvassa mariinit muuttuivat supersotilaista Käpälämäen kansalliskaartiksi, kun alienit vähän sihisivät takaisin. Pelissä en sitä ymmärrä, koska näytän olevan ainoa mariini, joka myöhästyi kuolemattomuuspillerien jakelusta. Jos myllytys on hirmuinen, kaverit voivat tuupertua, mutta ne saa äkkiä jaloilleen.

Vastaavasti biologisten tappokoneiden kierroslukua on laskettu. Edes niiden suonissa ei virtaa esi-isien veri, joka syövyttää reikiä aluksen runkoon. Naamalle hyppäävän alienin mossauttaminen haulikolla pitäisi päättyä todella tuskalliseen happomatkaan, mutta nyt se lähinnä kirkastaa ihoa ja estää finnien syntymistä.

Ennätystylsät Weyland-Yutanin ihmispalkkasoturit ovat puhdasta tykinruokaa, ja ksenomorfeistakin suurin osa on Aliensin kuhmurapäisiä sotilaita, jotka hajoavat herkästi. Sileäpäiset vaanijat ovat tuttuja Alienista, ne kestävät enemmän osumaa ja välillä yrittävät paeta varjoihin. ”Yllätyslopussa” taistellaan kuningattaren kanssa sukkulahangaarissa, ja jos tämä on sinusta spoileri, pelaat väärää peliä.

Koska tutut alienit on alennettu pulssikiväärin einesruoaksi, niiden tueksi pitänyt keksiä ihan uusia. Kuten jättialienit tai Left 4 Deadin sylkijät. Tai Natural Selectionista nyysitty onos, sarvikuonoalien. Tai Walking Dead -alienit, hitaat, huojuvat, kosketuksesta hapoksi räjähtävät sokeat alienit, jotka suunnistavat äänen perusteella. Voi Ripleyn mummunpöksyt sentään, kaikki tietävät, että alienit ovat sokeita ja suunnistavat feromonien mukaan!

Ripleyn usko tai älä

Jopa näinä tasapaksujen ränniräiskintöjen kulta-aikoina Colonial Marines on todellinen taidonnäyte. Valmiiksi tehdystä erinomaisesta aiheesta on pystytty imemään pois kaikki kekseliäisyys, jännitys, ominaisuudet ja mielenkiinto. Pönttöön on puserrettu tylsä jööti, jossa lanataan liikkumattomia ja liikkuvia maalitauluja. Onneksi tällainen peli unohtuu saman tien herättämättä sen kummempaa raivoa.

Paitsi jos aihe on Aliens, jolloin ei tarvitse olla Nostromo ennustaakseen, että kansa kimmastuu. No rahvaan raivo kyllä ruokkii itseään, ei Aliens: Colonial Marines yksinpelinä oikeasti ole pahinta kuraa koskaan. Siinä on jopa pari hyvää kohtausta. Sääli että ne jäävät surrealististen kohtauksien varjoon, sillä pelin outouksia esittelevistä YouTube-videoista päätellen bughunt ei ole mariinien ykkösosaamista. Itse en ikävä kyllä nähnyt pc-versiossa ensimmäistäkään leijuvaa tai selkeän oudosti käyttäytyvää alienia.

Kuuden vuoden odotus ja tämä jäi käteen. Mitä enemmän asiaa vatvon, sen enemmän tunnen kipua rintakehässäni. Siellä on selvästi jotain hehkuvaa ja sykkivää, joka haluaa murtautua luuhäkistään ja kirkuen purskahtaa maailmaan.

Täytyykin ottaa nitro.

 

Nnirvi

 

Liian hapokasta

Alkuperäisen Alienin iskulauseen vastaisesti kaikki naapurit kuulivat huutoni, kun selvisi, kuinka onnettoman pelin setä Itella minulle toi. Kampanja itsessään keskittyy jenkkiarmeijaonanointiin ja ihmisvihollisten rytkyttämiseen Aliens-tunnelmoinnin ja pelottelun asemasta. Colonial Marinesissa itse alienit ovat sivuosassa ihmisten kärhämöidessä keskenään suosikkileffan kulisseissa.

On huvittavaa, että marraskuussa pelaamani demo oli viimeistellympi kuin lopullinen tuote. Valmis Colonial Marines on paitsi huonosti rytmitetty, myös turhauttavan buginen. Kerran tiimikaverini leijaili katosta läpi ja suvaitsi saapua mukaan toimintaan vasta seuraavassa kentässä. Toisaalla vastaani juoksi ksenomorfi poikineen ylösalaisin.

Moninpeli pelastaa vähän, mutta siinäkään ei Allujen liikkumista ole saatu viilattua kuntoon. Päivityksillä iso osa yksin- ja moninpelin ongelmista saataisiin korjattua, mutta julkaisupäivän kunnossa Aliens: Colonial Marines on masentavaa pelattavaa.

Juho Penttilä

65

 

Moninpelissä kaikki kuulevat huutosi

Minun on mahdoton olla rahvaan mielipidettä vastaan yksinpelissä, mutta moninpelissä se onnistuu, se kun olikin mukava yllätys. Paitsi tekniikaltaan. P2P-matchmaking on kivikautta ja pelin tulevaisuuden kannalta vaarallista. Colosta tulee väistämättä niche-moninpeli, jolloin hengissä säilyminen vaatii dedikoitut serverit sekä serverihaun. Jo nyt pelin löytymistä saa odottaa.

 

Parempi kattoa kuin katua

Alienit osaavat teoriassa kiipeillä seinillä ja katoissa, mutta peli ei missään nimessä ole samanlaista väijymistä kuin vuoden 1999 alienklassikko. Epäsymmetrinen moninpeli keskittyy rivakkaan toimintaan.

Sankarimariineille voi määritellä viisi omaa varusteprofiilia. Yksinpelissä löydetyt legendaariset leffa-aseet saa moninpelissä käyttöön. Altavastaaja-alieneita edustavat sotilaat, sylkijät ja vaanijat. Moninpelissä alieneiden verihaposta tulee (ainakin sylkijän räkimänä) taas vaarallista. Samalla selviää, että se on lysergihappoa, koska maailma alienin silmien, anteeksi, feromonisensoreiden, kautta on aika trippailua.

Pelihahmojen levelöinti ja lisävarustelu on hyvä idea, joka motivoi pelaamiseen. Varsinkin alieneita, joille lisäkestävyys ja tappavuus tulee todella tarpeeseen. Jopa suljetut tilat soveltuvat huonosti vaanimiseen. Tämä ei ole se peli, jossa alienit vaanivat varjoissa ja tiputtautuvat korkealta, tämä on se, jossa melko aukeilla kentillä mariinit panevat sarjatuliaseilla menemään. Alienit vaativat taitoa ja edes alkeellista ryhmätyötä.

 

Kourallinen mariineja

Moninpelimoodeissa pelataan enimmäkseen neljä vastaan neljä, exterminationissa viisi vastaan viisi. Se on oikeastaan conquestia, jossa mariinit tuhoavat alienmunia pitämällä munapaikkaa jonkin aikaa hallussaan. Alieneilla ei ole mahdollisuutta takaisinvaltaukseen.

Perus-team deathmatch on suosittu mutta tarpeeton. Escapesta minulla oli korkeat odotukset, koska se kuulosti Left 4 Deadilta, mutta alieneilla. Sitä se onkin, yhdellä merkittävällä erolla: tietokoneen ohjaamat hordehyökkäykset puuttuvat, joten neljä mariinia kohtaa neljä alienia. Turhan aukeissa kentissä. Hyvästä pelimuodosta tippuu siis puolet pois.

Suosikkini on survival, jossa neljä mariinia yrittää pysyä hengissä. Mariineilla on yksi elämä, alienit spawnaavat ja koko ajan nopeammin. Ongelma on kenttäsuunnittelu, toisessa survival-kentässä alieneilla on todella heikot senssit. Varsinkin kun friendly fireä en ole nähnyt kertaakaan. Jo sen käyttäminen tekisi survivorista (ja muista pelimoodeista) kertaluokkaa paremman, kun alieneiden luoma paniikki todella toimisi ylivoimaisia mariineita vastaan.

Tasa-arvoa muukalaisille!

Ei Colonial Marinesia puhtaasti moninpeliin kannata ostaa, niin hyvä se ei todellakaan ole, ja ilman serverihakua tulevaisuuskin näyttää huonolta. Sääli, sillä moninpelistä saisi todella hyvän, koska sen kipukohdat on helppo korjata.

Uusissa kentissä pitää huomioida alienien tarpeet: lisää varjoja, korkeita kattoja ja tuuletuskanavia. Ja sitten korjataan alienit. Nyt niillä on ikävä taipumus takertua kulmiin ja kamoihin, ja hyökkäily menee herkästi ohihuitomiseksi. Esimerkiksi vaanijan hypyn jälkeen se on käytännössä sekunnin pari vain mehevä maali.

Eli takertelu kokonaan pois, sen verran autoaimia ja tietokoneavustusta peliin, että alien pystyy hyppimään ikkunoiden läpi ja hyökkäyksetkin osuvat aina, kun mariini on vieressä. Oikea alien on niin huippuunsa viritetty tappokone, että sen pitää näkyä pelissäkin. Niin, ja vähintään escapeen kunnon hordehyökkäykset.

Voisiko Alien-lisenssin myydä EA:lle? Battlefield: Aliens toimisi satavarmasti.

 

Nnirvi

 

79