Kuka jaksaa heilutella raajojaan edestakaisin kameran edessä tai nylkyttää marakasseja hikisissä kourissaan? Musiikkipelit eivät sovi kaikille, joten Amplitude-musiikkipeli on meille liikuntakammoisille. Pelkkä sormien oikeatahtinen koukistelu vie voittoon.
Amplitude on Harmonixin kehutun Frequencyn rehellinen ja oikea jatko-osa. Pelkkään musiikin muuttamiseen ei ole sorruttu vaan pelintekijät ovat panneet pelimoottorin kokonaan uusiksi. Frequencyssa pelaajan avaruusmopo kynsi pitkin putkea, nyt maisemat ovat avarammat. Tämä tekee moninpelin sujuvammaksi, koska alukset sopivat ruudulle samanaikaisesti eikä jaetun ruudun sukkulointia tarvita.
Perusidea on toki sama. Pelaajan on tulitettava nuottirivillinen osumia, jolloin työn alla oleva biisinpätkä herää hetkeksi henkiin. Nuottien posauttaminen on tarkkaa puuhaa, ja kolme tulitusnappia ovat melkoisessa höykytyksessä. Parhaiten tulitukseen soveltuvat ohjaimen hartianapit, koska peukalo ei taivu millään tarpeeksi nopeaan nytkeeseen.
Tahdinpätkät ovat erivärisiä: punainen tuo eetteriin rumpua, vihreä laulua, sininen bassokuvioita ja niin edelleen. Päämääränä on saada laulu raikumaan ja soitto soimaan, ja hyvässä lykyssä orkesteri joraa lopulta kaikessa komeudessaan. Eteneminen loppuu, mikäli energiavarannot hupenevat. Lisäenergiaa saa täyteen nakutetuista tahdeista.
Tahti tahdilta taivaaseen
Amplitude on addiktiivinen elämys. Biisien rakentuminen tahti tahdilta on rentouttavaa ja tyydyttävää, ja hetkittäin tuntuu aivan kuin soittaisi kaikkia instrumenttejä itse samanaikaisesti. Rytmitajua tarvitaan, mutta neljän vaikeustason ansiosta peliä on helppo lähestyä. Pakollinen oppitunti ennen nakuttelun alkua opastaa perusteet.
Liuta bonuskykyjä piristää sopivasti. Tuplabonus auttaa huippupisteisiin, hidastus helpottaa hankalan kuvion hallintaa ja saapa yhden tahdin pasautettua ilmojen teille pelkästään X-nappia painamalla.
Villein erikoiskyky on freestyle, jolloin tahtiradalta siirrytään hetkeksi taivaan tähtiradalle ja vedetään tatilla oikein olan takaa. Improvisoinnin hurmaa # ja onnistuessaan oiva bonuspistetörähdys. Kyvyt aktivoidaan aivan samalla tavalla kuin itse musiikkikin: tarkasti ja oikeaan tahtiin nakuttamalla. Kykytahdin tunnistaa kauempaa taivaalle heijastuvista valokeiloista.
Kun kaikki laulut on laulettu ja bonuspiisit soitettu, rytminero voi ruveta miksaamaan niistä omia versioitaan. Miksaaminen on häkellyttävän helppoa puuhaa, mutta lopputulokset herkästi kiduttavaa kuunneltavaa. Parhaat saavutukset voi lähettää Harmonixin palvelimelle arvioitaviksi ja # jos lykky suo # ne ovat muiden pelaajien imuroitavissa.
Remixejä voi tietenkin pelata, jolloin uudet tahtikuviot tekevät tutustakin laulusta jälleen tuoreen. Itse olisin toivonut uudelleen miksausten sijasta kokonaan uusien biisien imurointimahdollisuutta, vaikka maksua vastaan. Päivän hitit suoraan koneeseen, ja vot! Ehkäpä PS2-kiintolevyn myötä tuonkin voi tehdä sarjan seuraavassa osassa.
Netissä riittää haastetta
Yksinpeli on jo sinänsä koukuttava kokemus, mutta moninpeli sujuu niin kotiruudun ääressä kuin internetin kautta. Kimppapelinä Amplitude ei ole parhaimmillaan, sillä ideana on bonusten kerääminen, eikä se onnistu ilman asianmukaista harjoittelua. Amplituden taitajalle löytyy netistä onneksi haastetta. Hilpeä duel-kaksintaistelu kannattaa kokea. Tasaväkisten pelaajien kesken homma on hupaa, mutta kokeneempien nakkisormien kyydissä hehku katoaa helposti.
Musiikkia on joka makuun. On rokkia, poppia ja hiphoppia, on suoraa tykitystä ja remiksattua tutinaa. Jokainen biisi istuu peliin hyvin. Tunnetuimpia tähtiä ovat Pink ja David Bowie, orkestereista jyräävät Weezer, P.O.D, blink-182 ja Slipknot. Tukevat surround-äänet kuuluvat taatusti naapuriin.
Amplitudea pelaa mielellään niin pitkään, että kaikki laulut on laulettu ja soitot soitettu. Kaikki areenat viimeistä lukuun ottamatta sujahtivat toisaalta läpi heti ensimmäisessä istunnossa, jolloin pelin ikä rupeaa arveluttamaan. Bonusbiisit jäivät vielä avaamatta ja vaikeustason voi hivuttaa järjettömyyksiin, mutta silti. Ennätysjahtia voi jatkaa loputtomiin ja moninpelipurtavaa löytyy netin tuolta puolen.
Amplitude on värikäs, vauhdikas ja persoonallinen rytmipeli, joka kannattaa hankkia etenkin, jos Frequency jäi jostakin syystä väliin. Amplitude on yksinkertaista, selkeää, mutta silti erinomaista viihdettä.
89
