Kansallislintumme matkaavat autoratojen jälkeen roolipelimaahan.
Kotimaisen mobiilipelihurmoksen aloittanut Angry Birds ei ole yhden tempun papukaija. Vuonna 2009 julkaistu alkuperäinen ritsalintuilu julisti ensin Tähtien sodan, viime vuonna kaakattajat hyppäsivät mikroautojen puikkoihin pelisarjan ensimmäisessä free to play -vesassa.
Nyt siipikarja siirtyy ”roolipeliin”, sillä Angry Birds Epic on japsiropelluksen vuoropohjaisesta rivitanssitaistelumekaniikasta inspiraationsa ammentava possumättö. Peli tuo hetkessä mieleen South Park: The Stick of Truth -ropehupailun, sillä pelien perusluonteissa on paljon samaa.
Rovio tietysti hylkää aina hauskan navanalushuumorin, mutta alapesuveden mukana on mennyt suurin osa tarinasta, hahmonkehityksestä, kykypuusta ja sivutehtävistä. Angry Birds Epic on äärimmäisen virtaviivaistettu ja yksinkertaistettu näkemys konsoliroolipelistä.
Satuvaltakunnassa kaikki on hyvin, kunnes tuttu kuningaspossu päättää lähteä munavarkaisiin. Poirot-viiksillä varustettu hovivelho lyöttäytyy mukaan ja pian tutun punatulkun pesä on putsattu. Munahaukka lähtee kulmat kurtussa kostoretkelle, mutta ilman ritsaa.
Muuttolinnut
Angry Birds Epic ei ole roolipeli, sillä hahmonkehitys on varsin minimaalista ja roolipelimittapuulla minkäänlaista tarinaa ei munavarkauden lisäksi ole seurattavaksi. Lintuparvi taittaa matkaa maailmankartalla taistelusta toiseen. Välillä vedetään pomovastustajia nekkuun, valmistetaan ja päivitetään varusteita sekä kohdataan uusia hahmoja.
Taistelun perusrunko on kunnossa, koska mekaniikka on vuoropohjainen. Sakinhivutus hoituu nappaamalla lintua sormella ja vetämällä se halutun vihollisen kimppuun. Jos nokkaeläintä tökkää, se suojautuu vihun iskuja vastaan. Suojan voi heittää myös tiimitoverin niskaan, kun hahmoon tarttuu ja vetää sen kiinni kaveriin.
Taistelu muistuttaa kivi, paperi, sakset -leikkiä, sillä etenkin isompia mörssäreitä vastaan osan porukasta pitää suojata, kun kovimmat iskijät hyökkäävät. Linnut kattavat roolipelien hahmoluokkien arkkityypit sotureista velhoihin. Mukana on myös parantajia, jotka pitävät taistelukukot kisakunnossa. Omassa joukkueessa voi kerrallaan otella kolme taistelijaa, muut odottelevat reservissä.
Mättöön on apinoitu myös tehokkaat erikoisniitit, jotka latautuvat ruudun alalaidassa näkyvään chilimittariin perusiskuja mättämällä. Kun vihannes alkaa välkkyä, possut muuttuvat kassleriksi alta aikayksikön. Megaiskujen tärkeys korostuu aaltotaisteluissa, joissa voitettavana on yksittäisen sikalauman sijaan kokonainen röhköjen sukukokous. Chili kannattaa suosiolla säästää viimeiseen viholliseen.
Jokaisen voitetun matsin jälkeen saa pyöräyttää onnenpyörää, joka arpoo ottelusta kertyvän sotasaaliin. Matsit pisteytetään tähdillä ja mitä enemmän taivaankappaleita kertyy, sen enemmän voittosektoreita kamaruletissa on käytössä. Kolmella sektorilla irtoaa aika tavalla enemmän loottia kuin yhdellä.
Varpunen pienoinen syö kesäeinehen
Angry Birds Epicin ensivaikutelma on kunnossa, sillä Go-mikroautopelin ärsyttävää mikromaksulogiikka on hienosäädetty paremmaksi. Ensimmäisen parituntisen ajan turpakeikat sujuvat keskeytyksettä, jopa lintujen energiamittari palautuu täyteen jokaisen matsin jälkeen. Kyllä, katson juuri sinua, Marvel Puzzle Quest.
Sen parin tunnin jälkeen rahastuksen ylijumalat nostavat päätään. Pelin taistelut muuttuvat entistä vaikeammiksi, jonka vuoksi energiajuomia tulee juotettua linnuille tämän tästä.
Vitsi on siinä, että parannuslitkuja varten tarvittavia ainesosia kertyy kyllä taisteluista, mutta niin tuskallisen hitaasti, että kilkkeet kannattaa hankkia ostamalla. Vaikka kärhämästä saisi kolmekin tähteä, onnenpyörä pyörähtää epäsuotuisasti epäilyttävän usein. Uusintapyöräytyksiä voi harrastaa kuluttamalla ystävyysuutetta, joka sekin on riihikuivalla rahalla hankittava hyödyke. Virtuaalihyödykkeitä voi kerryttää myös katsomalla aika ajoin pelin ehdottamia mainosvideoita.
Vaikka Rovio on hionut mikromaksulogiikkaansa, minua kismittää ihan periaatteesta pelin näennäinen maksuttomuus, sillä olisin ilomielin heittänyt Rovion laareihin vaikka vitosen, jotta rahaa ei tarvitse koko ajan kerjätä naamioimalla linturopellus näennäisilmaiseen kuosiin. Cornfox julkaisi vain muutamaa kuukautta aikaisemmin makromaksullisen Oceanhorn-täppäriropensa, joka todisti, että kansa osaa ostaa viihteensä myös kerralla. Joku nokkela pelifirma saattaisi jopa kokeilla, mitä tapahtuu jos myynnissä on samaan aikaan paitsi mikromaksullinen peli, myös paljon kalliimpi peli ilman lasten ja ykisnkertaisten höynäytystä. Ehkä se on mobiilipelien seuraava vallankumouksellinen keksintö.
Jos salakavala rahankuppaus unohdetaan, pelinä Angry Birds Epic on tervetullut piristysruiske lintupelisarjaan ja tarjoaa varsin hauskaa, semitaktista pelattavaa, joka toimii hyvänä porttihuumeena hieman kovempiin rope-aineisiin.
Jos lintujen rivitanssi iskee piltteihin, siedätyshoidon jälkeen eteen kannattaa lykätä vaikkapa Chrono Trigger, tuo kautta aikojen paras japsiroolipeli.
Ipad Air, saatavilla Android
http://epic.angrybirds.com/
Rovio Entertainment
Ikäsuositus: Ei tiedossa
86
