Assassin's Creed : Rogue

Assassin's Creed: Rogue

PC, PS3 ,Xbox 360

Julkaistaan: Konsolit 13.11, PC 2015

 

Kaidalta polulta karannut

Ah, millaista olisikaan pelata Assassin's Creediä pahojen temppeliherrojen puolella?

Unity antaa uuden konsolisukupolven omistajien meuhkata eksklusiivisessa Ranskan vallankumouksessaan. Vanhan konsolin plebeijit saavat vuosiannoksensa Assassin's Creediä Roguena. Pc-janttereilla on taas kerran parhaat pullat uunissa, sillä sille julkaistaan sekä Unity että Rogue.

Rogue sijoittuu ajallisesti Assassin's Creedien kolme ja neljä väliin, 1700-luvun puolivälissä käydyn seitsenvuotisen sodan aikaan. Vetinen ja verinen näyttämö vaihtuu nelosen sinisenä hohtavasta Karibiasta Pohjois-Atlantin hyytäviin vesiin.

 

New Yorkin nurjat puolet

Päähahmo on entinen assassiini, nykyinen temppeliherra Shay Cormac. Irkkumies loikkii talojen katoilla ja käyttää assassiinien aseita luontevasti, mutta loikattuaan temppeliherrojen puolelle saa myös vastaansa assassiineja.

Sivuhahmoina esiintyy niin Benjamin Franklinia kuin James Cookiakin, mutta nyt historiallisia nimiä kiinnostavampia ovat Assassin's Creed -sarjasta tutut hahmot. Mukana on nelosesta ja Freedom Call -delsusta tuttu Adéwalé kovasti harmaantuneena, ja Edwardin poika ja Connorin isä, charmikas Haytham Kenway.

Pelimaailma on valitettavan pirstaleinen. Ennakkoversion suurin asutuskeskus on vanha kunnon New York. Muut alueet olivat joko sisämaan jokimaastoa tai pohjois-Atlantin jäätiköiden reunustama avomerta, joista löytyi pienempiä asutuskeskuksia. Ja niin miljoonaa erilaista sivutehtävää, linnoitusten valloittamisesta valastukseen. Jäin kaipaamaan nelosen eheää, yhtenäistä pelimaailmaa, Roguessa alueelta toiselle siirrytään latausruudun kautta.

Ennakkoversiossa sai pelata paria pelin alkupuolen sekvenssiä, joissa esiteltiin uusia aseita ja Shayn laiva  The Morrigan. Puhallusputken hylännyt Shay ampuu nukutus- ja berserkkinuolensa ilmakiväärillä, mikä on lähinnä visuaalinen uudistus. Kokonaan uusi ase on, enkä yhtään valehtele, kranaatinheitin. Nyt loppuu hiljaisen salamurhaajan leikkiminen!

Onneksi sirpalekranaatteja (tai uni- ja berserkkikranaatteja) mahtuu mukaan vain muutama. En ennakkoversiossa päässyt sinuiksi aseen kanssa. Ihan kiva sitä oli käyttää, mutta kuuluuko kranaatinheitin peliin nimeltä Assassin's Creed?

Uudet viholliset, siis assassiinit, sopivat sarjaan kuin nenä poskelle. New Yorkissa alueiden valtaamisesta sataa rahaa temppeliherrojen kirstuun, mutta assassiinien alueiden valtaaminen vaatii tukikohdan valtaamista ja sen johtajan tappamista. Kun johtajat huomaavat minut, ne pyrkivät piiloutumaan ja yllättämään minut vaikka hyppäämällä talon katolta. Deja vu!

Toinen assassiinierikoisuus ovat vaanijat, joihin törmää missä tahansa. Piilosta iskevät assassiinit voi keksiä ennalta vain kotkakatseella .Tai jos kaupungilla äänet päässäsi alkavat taas supattaa, ei se ole merkki murenevasta mielenterveydestä, vaan lähipusikossa on kontallaan assassiinien vaanija!

Laivataistelut toimivat aivan yhtä loistavasti kuin ennenkin. Muutama Morriganin aseista eroaa nelosen Jackdawista, esimerkiksi taakse tiputettavien räjähdetynnyreiden sijaan Morriganilta valutetaan veteen palamaan syttyvä öljyläikkä. Ja vaikkei Shay merirosvo olekaan, onnistuu laivojen ryöstäminen kuin vanhasta muistista. Se onkin edelleen paras keino kerätä Morriganin kehittämiseen vaadittavia raaka-aineita.

Koska Shay on temppeliherra eli Pahis isolla peellä, saa hän tietenkin pahistella enemmän kuin hyveelliset assassiinit. Sivullisten tappaminen ei enää päätä peliä, mutta turhan moni siviili uhri saa palkkionmetsästäjät Shayn kannoille.

 

Sarjan äpärälapsi?

Ennakkoversion perusteella Assassin's Creed Rogue on perusvarma lisäys jo pitkään sarjaan. Toivoin temppeliherralla pelaamisen eroavan enemmän normaalista assassiinimenosta, mutta ihmeen mukavaa oli taas kerran kipittää talojen katoilla ja miettiä vähä-äänisintä reittiä salamurhakohteen luokse.

Tarina on se, minkä varassa Rogue elää ja kuolee. Tapahtumapaikaltaan se ei millään vedä vertoja Assassin's Creed IV: Black Flagille tai isojen konsolien Assassin's Creed Unitylle. Nykypäiväosiosta ei näkynyt ennakkoversiossa merkkiäkään, vaikka Animus Fragmentteja ja muita tuttuja juttuja oli maastot pullollaan. Oi jospa se olisi jätetty kokonaan pois!

Pelkään, että Roguen kohtalona on jäädä sarjan muiden, kiinnostavampien osien jalkoihin. Kiinnostavasta premissistään huolimatta se ei ole tarpeeksi omaleimainen pelityyliltään tai tapahtumapaikoiltaan, viedäkseen valokeilaa Unitylta.

Pianhan se totuus selviää. Tätä lukiessasi Roguen konsolijulkaisu on jo ovellasi. Avaa jos uskallat.

 

Juho Penttilä