Assetto Corsa PC

www.assettocorsa.net

Arvostelu PC

Kunos Simulazioni

Versio: 1.0.1

Minimi: Windows Vista Sp2/7/8/8.1, Intel Core 2 Duo 2.4Ghz, 2Gb muistia, DirectX 10.1-kortti (Nvidia GeForce GT 460 tai ATI Radeon HD 6450), DirectX 11, 15Gb kovalevytilaa, internet-yhteys.

Testattu: Intel i7 2600k (3,4 GHz), 8 Gt, GeForce GTX780, Windows 7 64bit, G27-ratti

Moninpeli: 2-(varikkoboxien määrä)

Testattu: Intel i7 2600k (3,4 GHz), 8 Gt, GeForce GTX780, Windows 7 64bit, G27-ratti

Ikäraja: 3

 

Game of Throttles

On vaikea uskoa, että Ferrari on halvempi kuin jenkkiautot, mutta niin se vain on. Se onkin niitä harvoja juttuja, joissa Assetto Corsa poikkeaa todellisuudesta.

iRacing on autosimujen kuningas, mutta siinä vinkuu renkaiden lisäksi myös nettiyhteys ja luottokortti, mikä ei kaikkia miellytä.

Onneksi italialaisetkin uskovat autosimulaation voimaan, ja radalle jyrisee Assetto Corsa. Sen laserskannatut radat ja autot ohjaamoineen ovat millintarkkoja kopioita esikuvistaan. Corsa on äärirealismiin pyrkivä autosimulaattori joka virittää ajomallinnuksen huippuun, luvaten iRacing-tason realismia, mutta edullisemmin.

Ja Assetto Corsassa on Ferrari.

 

Ferrarities

Assetto Corsa simuloi autoilusta muutakin kuin fysiikan. Ajotehosteena on hieno äänimaailma ja suorastaan fotorealistinen DX11-grafiikka, joka vangitsee hienosti heijastukset autoissa, liikkuvat osat ja korin likaantumisen. NKPro-simulaation luojat karistavat indieleimansa kerralla pois.

Corsan vahvuutena on paitsi Ferrari-lisenssi, myös kasa muita harvemmin pc-simuissa nähtyjä klassikkoautoja. Ferrarit alkavat vuoden 1975 F1-formulasta ja päätyvät F40-superautoon ja LaFerrariin. Autovalmistajista mukana ovat Ferrarin lisäksi Lotus, BMW, McLaren, Mercedes, Pagani, P4/5 Competizione, Tattus, Alfa Romeo, Abarth ja KTM. Joululahjaksi valikoimaan lisättiin erinomainen RUF CTR, myöhemmin tänä vuonna kokoelmaan lisätään kasa Lamborgini- ja Chevrolet-kaaroja.

Takapotkuinen teinibemari

Kuten iRacingissä, myös Assetto Corsassa tieltä pyörähtäessään tietää mitä teki väärin. Niin simulaatiossa pitääkin. Ja kun simulaatiosta puhutaan, Corsassa mallinnetaan melkein kaikki: säädettävät ABS-jarrut, luistonesto, mahdolliset liikkuvat takasiivet, eri tyyppiset renkaat, diffuusorit, turbo, karvanopat ja ilmanraikastin. Vaikka renkaat kuluvat ajettaessa, lämmön kertymistä renkaisiin ei mallinneta juuri ollenkaan. Lukkojarrutuksilla sentään voi polttaa nakit rakoille.

Autot on selvästi mallinnettu oikean datan pohjalta, ja erittäin todentuntuinen ajotuntuma vaihtelee autotyypin mukaan. Sarjatuotantokärryissä ei downforcea juuri ole, auton runko on pehmeä ja renkaat kapeat. Massansa takia ne aliohjautuvat, mutta kun siitä pääsee pois, autoa saa viedä komeassa sladissa.

Sladittaminen vaatii harjoittelua, mutta on aidosti hallittavissa. BMW M3-sarja on kuin luotu siihen. Porsche 911:n kopio RUF CTR soveltuu jopa kisaamiseen. Sen heikot jarrut, herkkä yliohjattavuus ja epävakaa balanssi tarjoavat jännitystä kierros kierrokselta. RUF CTR on yksi suosikeistani, sen ajamisessa on simulaatiotuntumaa parhaimmillaan.

Kun hypätään GT- ja GTR-luokan autoihin, ne pysyvät huomattavan downforcensa ja slicks-renkaiden pidon ansiosta helpommin käsissä. Pomppujakaan ei tarvitse liikaa pelätä kunhan on kaasun kanssa varovainen. Näiden autojen äärirajoja vain on vaikeampi löytää, sillä renkaat sallivat sladittamisen paljon herkemmin. Kun iRacingin GT-autoilla hillitsen vauhtiani pysyäkseni radalla, Assetto Corsassa ajan mutkiin yhä kovempaa ja kovempaa.

Superautot ovat kuin GTR-autoja, mutta sarjatuotantokärryjen ajo-ominaisuuksilla. Vauhtia kyllä riittää, mutta mutkiin on vaikea kääntyä. Yksi poikkeuksista on Pagani Zonda R, sen luokan hirviö,  ettei sitä oikeassa elämässä päästetä kisaamaan eikä edes yleisille teille. Vääntöä, nopeutta ja pitoa riittää kärryssä loputtomasti.

Paganilla onkin rataennätys legendaarisella 23 kilometrin Nordscheleifessä. Ennätyksen rikkomista pääsee kokeilemaan myöhemmin tänä vuonna, kun rata lisätään Assettoon. Hauska kyllä, myös iRacingiin rata on tulossa ja vauhdilla, vaikka aikaisemmin he pitivät sitä ihan liian isona mallinnettavaksi. Kilpailu tekee hyvää muuallakin kuin radalla!

Mitä nopeampi auto, sitä vähemmän tuntumaa siihen saa, ja sen vaikeampaa hiuksen ohuiden äärirajojen hakeminen on. Siksi tunteeni Assetto Corsan formuloista vaihtelevat. Lotus 48 on epäilyttävän vakaa, eikä reagoi töyssyihin juuri ollenkaan, vaikka downforcea ei pitäisi olla. Toisaalta sladissa ajaminen toimii hyvin.

Laahaava ja alitehoinen Ferrari 312T pysyy radalla vaikka unessa, kun iRacingissa saman aikakauden Lotus 67 on yksi pelin haastavimmista ja elävimmistä autoista. Lotus 98T sentään tarjoaa hauskoja hetkiä turbomallinnuksellaan. Nykypäivän Lotus Exos T125 ja Tatuus FA-01 ovat vielä lähempänä iRacingin tuntumaa. Säädöillä lienee osansa,  mutta Assetto Corsan vahvuudet löytyvät selvästi niistä ei-formula-autoista.

 

Pelti kiinni

Aina välillä puskuri painaa hellän suudelman peltiin. Yllättäen vauriomallinnus on Corsassa jopa luvattoman heikko, autojen peltikontaktit toisiinsa tai radan reunavalleihin eivät muistuta todellisuutta. Se häiritsee, varsinkin yksinpelissä, jossa tekoälykuskit ovat välillä vain liikkuvia betoniporsaita.

Assetto Corsan tekoälykuskeja vastaan ei ole kiva kilpailla. Ne hidastelevat yllättäen oudoissa paikoissa, eivät osaa blokkailla ja välillä ajavat sokeasti päin. Ongelmat tuntuvat korostuvan mitä enemmän tekoälykuskeja radalle ottaa (noin 25 on maksimi), ja samalla peli hidastuu selvästi.  Meno on usein toivotonta, joskin career-pelimuodon pienemmät kisalähdöt toimivat pääosin hyvin. Vaikka koneen ajotaitoja on parannettu sitten Early Accessin, olen radalla mieluiten yksin tai sitten muiden ihmispelaajien kanssa.

Olisin valmis maksamaan jo pelkästä kisasta kelloa vastaan. Ajonautinto on kohdillaan, telemetria ja kierrosaikojen seuraaminen toimivat kattavasti. Telemetriadatan voi jopa siirtää pelin ulkopuolelle aitoihin ammattiohjelmiin.

Moninpelissä on paljon iRacingista tuttua. Esimerkiksi moninpelisession voi ajastaa tietylle kellonajalle, ja halukkaat satunnaiskuskit jonottavat kisaan mukaan. Systeemi on mukava lisä, mutta ongelmana on tietysti se tuttu: yleisillä servereillä herrasmiessäännöt ovat ilmeisen tuntemattomia, joten mielekkään kisakokemuksen saaminen on arpapeliä.

Eniten moninpelistä saa irti suljetuissa liigoissa tai järjestämällä kisatapahtumia oman kaveriporukan kesken. Silloin menon parhautta ei voi rahassa mitata. Vaarana on että nettikisailusta muodostuu vuosikymmenten harrastus. Näin kävi minulle. Olen ajellut netissä vuodesta 2003 lähtien, niin Ruutulipun, trellet.net-yhteisön, Ultimate Racing Leaguen ja iRacingin järjestämissä liigoissa. Mitä enemmän taidot kehittyvät, sen enemmän pidot paranevat. Eikä se ole vain renkaiden ansiota.

 

”Aijai, siinä meni ja kansa nousee jo hurraamaan... MIKA MIKA MIKA!”

Ratoja Corsassa on toistaiseksi harmittavan vähän, mutta kiitos huipputarkan laserskannauksen, laatu on kohdillaan. F1-radoista löytyy paras eli Spa-Francorchamps, jonka nopeisiin mutkiin ja korkeuseroihin on vaikea kyllästyä. Le Raidillon de l'Eau Rouge ja muut mutkayhdistelmät koukuttavat minut jo harjoittelussa. Nykyinen Silverstone taas on vanhana lentokenttänä häiritsevän lättänä ja Tilken on pilattu terävillä mutkilla. Kiemuroivassa Maggotts/Becketts-yhdistelmässä ajotuntumaa saa etsiä kohdilleen joka kerta. Mukana myös pari lyhyempää varianttia, International ja National.

Lähinnä shikaaneja sisältävä Monza on sopiva aloittelijoille. Se on huippunopeuksiin keskittyvä rata, joka tarjoaa parhaimmillaan näyttävää liukastelua ja yliyrittämistä. Radasta löytyy lisäksi vuoden 1966 variantti, jossa kaasua pidetään vielä enemmän pohjassa.

Kunnon kisaamiselle liian ahdasta Imolaa kierrän harjoitusmoodissa GT-autoilla. Mutkarytmitys on liki täydellinen, kuten nähtiin jo Häkkisen F1-aika-ajokierroksessa vuonna 2000. Nurburgring on täynnä hitaampia mutkia, mutta sopii joka autolle. Varianttina siitä on lyhyt Sprint.

Testiratana tuttu Mugello on vauhdikas ja mäkinen. Vähemmän tunnetut Magione ja Vallelunga ovat astetta persoonattomampia, mutta silti toimivia ratoja. Rallikuskien iloksi on vuoristoinen asfalttipätkä, Trento Bonbone, jonka laatu ei tosin vastaa simun muita ratoja. Ja kaupan päälle on vielä kuvitteellinen driftaus- ja kiihtytysrata.

Ratojen vähäisyyttä kompensoi se, että peli on ilahduttavan avoin modaamiselle. Yhteisön luomia vaihtelevan laatuisia ratoja ja autoja on suhteellisen helppo asentaa, vaikkei suoraa Steam Workshop -tukea vielä ole. Yhteisön tekeleistä löytyy jopa maksullisia laajennuksia. En tiedä onko se hyvä tai huono suuntaus.

 

Kaikki tekniikka kelpaa

Julkaisusta huolimatta Assetto Corsa ei ole vielä valmis. Puuttuvia ominaisuuksia ovat ajaminen yöllä tai sadekelillä, renkaiden termodynaamisuuskin olisi kiva saada. Suurin ongelma on toivoton tekoäly sekä vauriomallinnus, jotka tarvitsevat isoa remonttia. Muuten simu on, kiitos modituen, hyvällä mallilla ja varmasti päivittyy aktiivisesti jatkossakin. Luvassa on uusien autojen ja ratojen lisäksi ainakin enemmän pelimuotoja.

Kuskilta pitää löytyä rattiohjain tai simulaatioelämys jää vajaaksi. Mutta siihen ei tarvitse pysähtyä: peli tukee Nvidia 3D Visionia, Track 1R:ää, Oculus Rift -laseja ja tietysti kolmen monitorin näkymää.

Yksinäiselle ratsajalle Assetto ei vielä ole voittaja. Yksinpelissä ei (vielä) voi ajaa kokonaista kisakautta pisteineen, joskin career-muodossa voi ketjuttaa kilpailuja ja aikahaasteita vähän samaan tapaan. Jopa kunnollisen kisaviikonlopun ajaminen aika-ajoineen ja harjoitussessioineen onnistuu vain erillisessä pelimuodossa.

Moninpeliä ja yksinharjoittelua varten Assetto Corsaa onkin jo helppo suositella, sillä parempaan pystyy vain iRacing.

 

Santeri Oksanen

 

90 pistettä + Pelit Suosittelee

Autosimulaatioiden kruununprinssi hioo jo tikariaan

 

 

Sarjatuotanto-autot

- Abarth 500 EsseEsse

- Alfa Romeo Giulietta QV

- Alfa Romeo Giulietta QV Launch edition

- BMW 1M

- Lotus Elise SC

- Shelby Cobra

- RUF CTR Yellowbird

GT-autot

- BMW M3 E30 Evo

- BMW M3 E30 Group A

- BMW M3 E30 DTM

- BMW M3 E92

- BMW Z4 E89

- Lotus Evora GTC

- Lotus Evora GX

GTR-autot

- McLaren MP4-12c GT3

- BMW Z4 GT3

- BMW M3 GT2

- Ferrari 458 GT2

- P4/5 Competizione

- Mercedes SLS GT3

Klassikko F1-autot

- Classic Team Lotus Type 49 (1967)

- Classic Team Lotus 98T (1985)

- Ferrari 312T (1975)

Superautot

- Ferrari LaFerrari

- Ferrari 458 Italia

- Ferrari F40

- Ferrari 599xx

- McLaren MP4 12C

- Mercedes SLS AMG

- Pagani Zonda R

- Pagani Huayra

- Lotus Evora S

- Lotus Exige S Roadster

- Lotus Exige Scura

Trackday

- KTM X-Bow R

- Lotus 2 Eleven

- Lotus Evora GTE

- Lotus Evora GTE Carbon

- Lotus Exige 240R

- Lotus Exige V6 Cup

- Lotus 2 Eleven GT4

Muut formulat autot

- Tatuus FA-01

- Lotus Exos T125