Japanilaisen pelijätti Capcomin Auto Modellista -autopelin piti olla vallankumouksellinen uutuus, kuvallisesti ennennäkemätön ja nettimoninpelaajan taivas. Kuinkas sitten kävikään?
Auto Modellistan muodikas cel shading -grafiikka vie ajatukset piirrettyihin, mutta myös vanhoihin kolikkopeleihin ja Amiga-ralleihin. Auto Modellista näyttää perinteiseltä videopeliltä, mikä on virkistävää realismiin epätoivoisesti kurkottavien kaahauksien aikakaudella.
Auto Modellistan piti viedä ajopelit uuteen ulottuvuuteen, konsolikaahaajien nettipeliorgioihin. Toisin kuitenkin kävi. Sonyn viivytellessä Euroopan verkkopelistrategioidensa kanssa Capcom päätti julkaista PAL-version ilman verkkopelimahdollisuutta. Päivitetty versio (josta todennäköisesti saa maksaa toiset 70 euroa) on luvassa myöhemmin. Köykäiset moninpeliominaisuudet kurjistavat kokonaisuutta, etenkin kun peli on suunniteltu kiperiä nettipelitaistoja silmällä pitäen.
Nyt Auto Modellista jää kevytmaitogranturismoksi, jossa menestys tuo autoon lisäosia ja kohentaa säätömahdollisuuksia. Kisattavaa on huomattavasti vähemmän kuin Gran Turismossa ja suurin osa radoista tulee tutuksi yhdessä illassa. Vaikeustaso on etenkin alkumatkasta äärimmäisen helppo, ja hyvin viritelty kosla kiitää vaivatta ylivoimaiseen voittoon kerta toisensa jälkeen. Loppumatkasta haastetta onneksi löytyy ja hienoinen addiktin aalto lehahtaa eetteriin.
Puunaa, beibi, puunaa
Sekä autoa että poikkeuksellisesti myös autotallia voi ehostaa ja somistaa. Autotallin voi sisustaa julisteilla, öljykannuilla, hyllyillä sun muulla sälällä. Muotitietoinen voi maalata auton osat eri väreillä, graafikonalku voi väsätä auton kylkeen liimattavia tarroja editorilla ja tulevat elokuvaohjaajat voivat leikata uusinnoista rokkivideoita. Me uusavuttomat turvaudumme valmiisiin koristeosiin ja vaihdamme enintään kilpeen oman rekisterinumeron. Eikä edes hävetä, sillä kenelle luomuksiasi näytät, kun nettiyhteyksiä ei ole.
Ajotuntuma on katu- ja kilparadoilla mukiinmenevä ja jopa nautittava. Vauhdin tuntu on erinomainen ja kiivaasta kiihdytyksestä kertovat sarjakuvamaiset vauhtiviirut ovat nekin efekti paikallaan. Talla pohjassa ajaminen ei vie voittoon, vaan jarruakin on muistettava painaa silloin tällöin. Mutkaiset vuoristoradat ovat aluksi silkkaa tuskaa, sillä kankeasti kääntyvällä kaaralla rallipelin rallattelun sujuvuus on kisoista kaukana. Lopulta auton saa viriteltyä kaarteisiin istuvaksi ja takarenkaiden suditus voi alkaa.
Tietokonetta vastaan kisatessa mäkiosioista katoaa juju, sillä raivostuttavinta mäkiradoilla ovat korkkiruuvimutkien sisäkaarteisiin asennetut viiden sentin reunakiveykset. Niihin osuessaan auto pysähtyy kuin rysähtäisi betoniseinään ja illuusio rätväkästä ajopelistä katoaa silmänräpäyksessä.
Kritiikistä huolimatta Auto Modellistaa tahkoaa alun jälkeen mielellään. Säädöt vaikuttavat korostetun selkeästi auton ajo-ominaisuuksiin, mikä panee etsimään niitä kaikkein parhaita virityksiä. Kullekin radalle mukamas oikeat säädöt hakeva säätöautomaatti jää hyllylle pölyttymään.
Sutjakkaasta menosta huolimatta Auto Modellistaa on vaikea suositella ostettavaksi täysihintaisena, sillä kaupan hyllylle on paketoitu vain puolet Japanissa julkaistusta pelistä. Itse jäisin odottamaan myöhemmin ilmestyvää verkkoversiota. Toisaalta, jos haluaa olla nettipelin kingi, harjoittelu kannattaa aloittaa jo nyt.
78
