Ennen kuin Hitleristä tuli nettimeemi, hän oli diktaattori, kansanmurhaaja ja suuruudenhullu sotapäällikkö. Strategiapeli Battle of Bulge on hänen tarinansa.
Amerikkalaisen historiankirjoituksen mukaan toinen maailmansota ratkesi Ardennien taisteluun joulukuussa 1944. Hitler esikuntineen suunnitteli iskevänsä brittiläisten ja amerikkalaisten joukkojen väliin panssarikiilan. Iskun Maas-joelle oli määrä motittaa amerikkalaiset, jotta länsimaat suostuisivat rauhaan ja sota idässä voitaisiin voittaa.
Höyrypäistä suunnitelmaa pidettiin jo sodan aikana suuruudenhulluna, mutta silti saksalaiset aliarvioivat liittoutuneiden tappionsietokyvyn, voimat ja oman huoltokykynsä. Ardennien taistelu päättyi noin 200 000 sotilaan kuolemaan ja kulutti loppuun Saksan viimeisetkin reservit.
Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Taistelusta syntyi mainio Battle of Bulge -strategiapeli iPadille.
Steiner, Steiner...
Strategiapeli Battle of Bulge lainaa ideansa ja mekaniikkansa lautapelimaailmasta, systeemi on simppelin sujuva. Vaikka teemana on sota, kyse on aluehallintapelistä. Tarkoituksena ei ole vastustajan tuhoaminen, vaan huoltoyhteyksien katkominen.
Joukot jaetaan kolmeen ryhmään: tankkeihin, jalkaväkeen ja mekanisoituun jalkaväkeen. Jalkaväki liikkuu vain viereiseen ruutuun, mutta miehistönkuljetusvaunun kyydissä pääsee pidemmälle. Taistelukentän valtiaita ovat panssarivaunut. Tankit liikkuvat useamman ruudun ja saavat vielä murskavoiton jälkeen ylimääräisen liikkumisen, joka kuvaa läpimurtoa.
Liike on kaikki kaikessa, sillä saksalaisten tavoitteena on ehtiä Maas-joelle ennen liittoutuneiden vastahyökkäystä. Mottiin jäänyt yksikkö menettää välittömästi liikekykynsä, joten jalkaväen tehtävänä on varmistaa, että huoltoyhteydet pysyvät auki panssarikiilan takana.
Taisteluissa huomioidaan maasto, sillat, jopa tykistö- ja ilmatuki, mutta Battle of Bulge ei ole mikään simulaatio. Joukkojen voima esitetään osumapisteinä, kestävyys kuvaa myös iskukykyä. Taistelussa yksinkertaisesti heitetään kolikkoa jokaista osumapistettä kohden.
Jos osumien määrä on sama kuin osumapisteiden, yksikkö vetäytyy, suuremmalla tuloksella tuhoutuu. Henkiin jäänyt yksikkökin menettää osumapisteitä ja on taas seuraavassa taistelussa vähän heikompi. Systeemi tekee taistelun lopputuloksesta ennakoitavan, mutta jättää varaa yllätyksille.
Saksalaisilla on pelissä aina aktiivinen rooli. Amerikkalaisten tehtäväksi jää heittää joukkoja hidasteeksi oikeissa kohdissa ja toivoa hyvää noppaa, kunnes vahvistukset saapuvat kartalle ja höyryjuna alkaa rullata kohti Berliiniä.
Epäsymmetrinen sodankäynti ei kuulosta kaksiselta kaksinpelin lähtökohdalta, mutta Battle of Bulge toimii yllättävän hyvin. Kartalla on useita luonnollisia puolustuspaikkoja, kuten kapeita solia ja jokien ylityksiä siltoineen. Niistä pääsee hyökkäämään vain yksi yksikkö kerrallaan, joten svendufvamaisella asenteella pääsee pitkälle.
Tekoäly pelaa ihan ok, mutta ihmisvastustaja hahmottaa paremmin huoltolinjat, joiden katkominen on koko pelin pointti. Joukkojen määrä ja alkuasetelma noudattavat historiallisia tapahtumia, joten taistelun lähtökohta on aina sama. Se tuntuu rajaavan myös nettipelaajien ideoita, sillä saksalaisten hyökkäys pohjoisesta on yleisin taktiikka. Ei ihme, sillä se on myös toimivin.
Ostaisiko Sulo Vilén?
Pelin mukana tulee yllättävän laaja historiallinen taustoitus, joka käy läpi taistelun kulun, taustat ja kaluston. Tosin erikoisesti Hitleriä ei mainita teksteissä lainkaan, Aatu on vain hän-mies tai Saksan johtaja.
Todennäköisesti opetusosuus on mukana kympin järeän hinnan takia, sillä pelattavana on vain yksi ainoa kartta kahdella eri kampanjapituudella. Valittaisin iPad-peliksi tyyriistä hinnasta, mutta Battle of Bulge sai alkunsa Kickstarter-projektista ja peliä yhteisörahoituksella tukeneet maksoivat pelistään ainakin euron enemmän.
Rahat eivät onneksi menneet hukkaan. Battle of Bulge on vasta alku sarjalle kampanjoita, jotka suunnittelee useampi eri pelintekijä. John Butterfieldin Battle of Bulgea seuraa samalla pelimoottorilla tehty Mark Hermanin El Alamein: Crisis in Command. Valistuneen arvaukseni mukaan siinäkin taistellaan epäsymmetristä sotaa, koska Rommel taisteli Afrikassa jatkuvasti alivoimalla. Hyökätä oli pakko, koska brittiläisten huolto oli usein saksalaista lähempänä.
Luulen, että Battle of Bulge on kauniin ystävyyden alku.
Tuukka Grönholm
Sillat rajoittavat liikkumista, sillä kapeikosta mahtuu vain yksi yksikkö kierroksessa yli.
Yhdellä siirrolla saa siirtää kaikki saman ruudun yksiköt, joten taktiikkana on koota joukoista kolmen yksikön pinoja, jotta kallisarvoiset siirrot eivät kuluisi turhaan.
81
