Blood & Magic – Raakaa magiaa

Advanced Dungeons & Dragons -lisenssin itselleen ostanut Interplay sai juuri ennen joulua ulos ensi tuotoksensa, joskin se Suomessa tipahti maahantuojavaihdoksen jättämään rakoon.

Blood & Magic on Forgotten Realms (tm, eipäs unohdeta) -jatkumoon sijoittuva reaaliaikainen strategiapeli. Ennen Ongelmien Aikaa mahtavat maagit kamppailivat luomalla taika-armeijoita, apunaan Bloodforge, joka muodostaa golemeita raa'asta magiasta. Tai Forgotten Realms -pelejä varastoon jääneistä peleistä. Veri & Taikuus tuntuu lähinnä joltain geneeriseltä strategiapeliltä, joka on lisenssihuumassa potkittu ylös sängystä ja puettu AD&D-vaatteisiin. Dungeons & Dragonia pelissä ei ole kuin hirviöiden ja paikkojen nimet.

Pelissä on viisi skenaariota, jokaisessa noin kolme kenttää, jotka voi pelata kummalla puolella vain (tosin skenaario ovat tällöin eri). Skenaarioissa on kätkettynä tarina, esimerkiksi yhteen voivat ottaa emansipoitunut prinsessa, joka ei halua naimisiin, ja hänen kosijansa.

Blood & Magicin perusidea ja ruudulla näkyvä maailma ovat pahasti ristiriidassa. Vaikka skenaariot viittaavat ilmiselvästi ihmispohjaisiin konflikteihin, ei ensimmäistäkään ihmistä Blood Forgessa ole, vaan kaikki liikkuva on golem-pohjaista. Mutta viis siitä, jos peli on hyvä.

Blood & Magicin pohja on on Blood Forge ja Basal Golemit. Blood Forge on hehkuva ruutu, joka kerää manaa, ja sen avulla voi manasta luoda lisää Basal Golemeita. Golemit taas ovat yleismiehiä: paasimuodossaan ne keräävät manaa ja lähettävät sitä verialasimeen. Teoriassa golemit lähettävät manaa saatuaan sitä kokoon 10 yksikköä, mutta voisin vannoa, että ne jäävät pihtaamaan sitä pitkäksi ylimääräiseksi ajaksi. Ja niin niitä täytyy käydä käsin lypsämässä. Humanoidimuodossaan ne voivat liikkua ja taistella, ja niitä voi muuntaa paremmiksi yksiköiksi erilaisten rakennusten vierellä.

Jopa nämä rakennuksetkin tehdään golemeista. Maastosta löytyvien rakennusperustuksien päälle mätetään neljä golemia ja perustuksista tulee uusien yksiköiden tekoa mahdollistava parakki. Mallin voi valita viidestä eri tyypistä, joista jokainen tuottaa erilaisia joukkoja. Myös muutos maksaa rahaa. Vaikka tähän heittää lisäksi taikaesineiden keräilyn maastosta, ei näistä aineksista kovin monipuolista peliä synny.

Teknisesti Blood & Magic ei ole kovin vakuuttava. Räikeänpuoleinen 320x400-grafiikka ja niukat efektit tuntuvat tuovan viestin lähimenneisyydestä, eikä pelin yksinkertaisuus iske. Lisäksi pelin yksiköt ovat tylsiä. Toiset lentävät, toiset eivät, toiset ampuvat, toiset eivät, toiset ovat vahvempia, toiset eivät, hohhoijakkaa. Warcraft 2 alkaa tuntua ehtymättömän vaihtelun aitalta.

Pelin hitaasti pyllertäviä ja myllertäviä otuksia tekisi mieli käydä potkimassa persiille, eikä minkäännäköistä nopeuden säätöä optioista löydy. (Tosin minulla ei ollut sellaista ylellisyyttä kuin ohjekirja.) Jopa lentävät oliot letkuttavat kuin siirapissa. No, jos ötöt ovat hitaita, ovat ne myös tyhmiä. Jollei niitä käsin paapo, taistelu sujuu kuin kaupungin rakennusviraston työnteko: yksi mättää ja muut katselevat. Käsin käskettynä ne tuntuvat joko lähtevän kaukaa kiertämään, tai sitten lyövät hanskat naulaan jollei heti onnistu.

Jottei peli loppuisi liian äkkiä, se saa päähänsä jo puolivälissä kakkosskenaariota vääntää vaikeushanikkaa kunnolla. Jollei kolmin-nelikertainen ylivoima heti alussa riitä, niin parannusloitsuja massiivisten kivigolemien päälle heittelevät clericit jo riittävät, ja surkea laumani tallottiin jatkuvasti ja tehokkaasti. Sinne sitten kuoli vihdoin motivaationi pelaamiseen jatkamiseenkin.

Mielenkiintoista on krediiteistä löytyvä Junior Lead Programmer (Game Logic): Vangelis. Mitä ihmettä Papathanassioksen ämmän poika tekee pelejä duunaamassa?

Blood & Magic on yksin- ja keskinkertainen, rajoittunut reaaliaikainen strategiapeli, joka toistaa itseään aivan liikaa ollakseen kauan kiinnostava. Raakaa magiaa olisi voinut vähän kypsentää.

60