Toinen toistaan kloonaavia mättöpelejä tulee Pleikkarille lähes viikottain, eikä kukaan tunnu keksivän lajiin mitään uutta. Bombermaneista parhaiten tuttu Hudson on lisännyt koluttuun aiheeseen kuitenkin uutta petomaista piristystä.
Mättöpelit ovat jakautuneet kahteen koulukuntaan. Toisaalla on Virtua Fightereiden hienostunut, mutta puritaaninen askeettisuus ja toisaalla helppoon pelattavuuteen ja näyttäviin liikkeisiin panostaneet Tekkenin perilliset. Bloody Roar kuuluu jälkimmäiseen koulukuntaan eli se on näyttävä ja sen liikkeet ovat kohtalaisen helppoja.
Metamorfooseja
Bloody Roarin koukku on tehdä taistelijoista kunnon skitsofreenikkoja. Ne ovat ihmisiä, jotka tarpeen tullen muuttuvat verenhimoisiksi ihmispedoiksi. Valikoimassa on yllätyksettömästi ne tavalliset petoeläimet, eli leijona, susi, tiikeri, gorilla ja kettu. Huumoriosastoa edustavat pahkasika ja pakollinen isosilmäinen koulutyttö, joka muuttuu söpöksi kaniiniksi. Mausteena sopassa on yksi ulkoavaruuden hörhöilijä.
Ihmispedoissa ei sinänsä olisi mitään kovin omaperäistä, mutta tapa, jolla pedoksi muuttumisella voi taktikoida, nostaa Bloody Roarin tusinamössön yläpuolelle. Ihmisen muodossa taistelu onnistuu aivan täysipainoisesti, mutta muuttuessaan pedoksi taistelija saa roimasti uusia liikkeitä, lisää elämää ja rajusti lisävoimia, ja tietysti veri roiskuu kun kynnet ja torahampaat pääsevät repimään.
Pedoksi ei voi muuttua ihan milloin lystää. Tavallisen energiamittarin alla on ns. petomittari, jossa on matsin alussa vain vähän energiaa, mutta onnistuneiden iskujen ja potkujen myötä mittari täyttyy. Pedoksi voi muuttua silloin kun petomittarissa on energiaa, mutta pedon muodossa vastaanotetut iskun vähentävät sitä ja taistelija muuttuu takaisin ihmiseksi, kun mittari tyhjenee. Senpä takia kärsivällinen pelaaja muuttuu pedoksi vasta kun mittari on täynnä, jolloin petona voi tapella pidempään. Pahasti alakynnessä ollessaan tosin pedoksi muuttuminen kannattaa vajaallakin mittarilla, sillä muodonmuutoksesta saa lisää energiaa ja peto tappelee tehokkaammin.
Kärsivällisesti petomittarin pohjaan asti odotteleva petofiili palkitaan ns. rave-moodilla, jolloin liikkeiden välillä ei ole mitään viiveitä ja combot yltyvät hillittömän pitkiksi ja tuhoisiksi iskusarjoiksi. Vastapainona rave-moodissa taistelija ei myöskään kestä iskuja yhtä hyvin kuin normaalisti.
Bloody Roar on muutenkin hulppean nopeatempoista mättämistä, jossa ei turhia hienostella, vaan paiskotaan silmittömästi. Helppous ja suoraviivaisuus sopivat kaksinpeliin, varsinkin jos vastustaja ei ole mikään mättöpelien ekspertti, mutta toisaalta yksinpelinä se alkaa tylsistyttää tavallista nopeammin, sillä opeteltavaa ei ole kovin pitkäksi aikaa. Onneksi menestyksen myötä peli avaa monia salaisuuksia, joten aivan turhan päiten ei tarvitse konettakaan vastaan mäiskiä.
Hulvatonta räimettä
Teknisesti Bloody Roar on mallikasta jälkeä. Jostain syystä taistelijat näyttävät aluksi tökeröiltä, mutta kun pelaa pidempään, ne alkavat näyttää jopa hienoilta. Pääasia on kuitenkin kohdallaan, eli animaatio on riittävän sulavaa ja liikkeet lähtevät nopeasti sekä täsmällisesti.
Visuaalisesti Bloody Roar nousee tusinamäiskintöjen yläpuolelle, eikä vähiten todella mahtavien efektien takia. Osumia ryyditetään täysin överiksi vedetyillä valoefekteillä ja veren roiskeella. Taisteluareenat on ympäröity muureilla tai aidoilla, joilta voi hyppiä tai pomppia ja jotka voi rikkoa, jolloin matsin saa lopetettua nopeasti tuuppaamalla vastustajan ulos areenalta. Onneksi rikottavat seinät voi ottaa pois päältä, sillä areenalta ulos lentäminen tuppaa ärsyttämään tavattomasti.
Bloody Roar ei ole missään nimessä mikään mättöpelien huipentuma. Se titteli kuuluu edelleen Virtua Fightereille ja Tekkeneille, vähän riippuen keneltä kysyy. Bloody Roar onnistuu kuitenkin yhdistelemään muiden mättöpelien hyviä puolia ja lisääpä sekaan vielä pari omaperäistä ideaa. Lopputulos on sujuva, komea ja humoristinen mätkintä, joka suoraviivaisuutensa takia sopii erinomaisesti kaksinpeliksi. Ehdottomasti tsekkaamisen arvoinen, jos haluaa vähän erilaisen mäiskintäpelin.
85
