Olet aikeissa astua uuteen ulottuvuuteen, paikkaan, joka ei vaikuta ainoastaan näkö- ja kuuloaistiisi, vaan myös mieleesi. Matkusta mielikuvituksen ihmemaahan, Pandoran rajamaille!
Luiseva palkkionmetsästäjä hypistelee kiiltelevää tarkkuuskivääriään New Havenin ainoassa baarissa ja tuskailee päiviensä tylsyyttä. ”Olen tappanut joka ikisen Pandoran elukan, maantierosvon ja Crimson Lancen juipin, olen kolunnut zombisaaren läpikotaisin ja teilannut tuhansia vastustajia areenalla. Kokemukseni ei tästä enää kartu ja aseeni ovat valtakunnan parhaat. Eikä tästä baarista saa edes kunnon viskiä.”
Kuin kohtalon oikusta samaan aikaan ECHO-verkosta kuuluu naisen hätäilmoitus: ”Jos joku palkkionmetsästäjistä kuulee tämän, tarvitsen apuanne. Minut ja teidät on etsintäkuulutettu – Crimson Lance on perässäni ja seuraavaksi he tulevat teidän peräänne. Tavatkaa minut T-risteyksessä!”
Mordecai nousee, tarkistaa aseensa ja käy taksitolppaa kohti. ”Perhana, tämä poika lähtee nyt muille maille.”
Maantie on kuuma
Borderlandsin edelliset lisäsisällöt, juonivetoinen Nedin zombisaari ja moninpeliin keskittynyt Moxxin areenataistelu, tyydyttivät hetkeksi Borderlands-nälän, mutta ne oli nopeasti hotkittu. The Secret Armory of General Knoxx yhdistää Zombie Islandin ja Underdome Riotin parhaat puolet: peli pursuaa uutta makoisaa sisältöä, on häpeilemättömän räävitön, mutta ennen kaikkea se on tarpeeksi haastava ja laaja. Nouseepa tasokattokin lukuun 61.
Knoxxissa nähdään lähes koko Borderlandsin omaperäinen ja hulvaton henkilökaarti. Uusista hahmoista mieleenpainuvimpia ovat komennuksestaan Pandoralle katkera kenraali Knoxx ja täydellisen hetero herra Shank. Borderlandsin tavaramerkiksi muodostunut parodinen huumori on erityisen vahvasti läsnä: radion Engorge-mainokset, Atlaksen ilosanomaa levittävät tappajarobotit ja sieltä täältä löytyvät merkilliset ääninauhat eivät voi olla huvittamatta.
Pelin keskuspaikkana toimi T-risteys, josta palkkikset voivat päräyttää eri puolille Pandoraa maantieverkostoa pitkin. Ikävä kyllä pikamatkustus on poissuljettu vaihtoehto kaikkialle muualle paitsi aloituspaikkaan, joten pitkien etäisyyksien taittaminen tapahtuu pääosin pyörien päällä. Aina yhtä avulias ja suulas Scooter tarjoaa palkkiksille onneksi kolme uutta ajoneuvoa, joista käytännöllisimmäksi osoittautuu raketinheittimin varustettu maasturi. Sillä ottaa helposti yhteen vaikka pitkäjalkaisten driftereiden kanssa.
Jotain uutta, jotain vanhaa, paljon haastetta
Keräilyvimma yltyy Knoxxissa äärimmilleen. Uudet herkulliset asekätköt vain odottavat löytäjäänsä, kunhan selviää pelin vihollisista. Salamurhayritysten torjuminen, mechien räjäyttely ja kaappikääpiöiden nitistäminen on tehtävänsä rutiinilla suorittaville palkkiksille arkipäivää.
Varoituksen sana on paikallaan: The Secret Armory of General Knoxx ei sovi kaikille. Ensimmäinen ja suurin syy tähän on vaikeustason joustamattomuus. Zombisaarella ja areenalla vihollisten tasot määräytyivät oman pelihahmon mukaan, mutta Knoxxin vastustajista selvitäkseen palkkiksen on syytä olla ensimmäisellä pelikerralla noin tasolla 35 ja toisella kerralla tasolla 50. Muussa tapauksessa peli on liian helppo tai liian vaikea.
Toisekseen Knoxx on armoton. Pelinsä helppoina haluavat tuskastuvat viimeistään toisen läpäisykerran vaikeuteen. Pehmeästä laskusta ei ole tietoakaan, kun hampaisiin asti aseistettu tason 50 hahmo joutuu pinnistelemään jokaisen vastustajan kanssa. Kunnolliset polttavat ja syövyttävät aseet helpottavat palkkionmetsästäjän elämää, mutta kuolo korjaa silti usein. Viimeistään pomot, tai ainakin pelin vihoviimeinen superpomo, panevat pelaajalle luun kurkkuun. Näin sen kuuluukin mennä!
Kenraali Knoxxin asevarastosta paljastuu kerrassaan erinomainen paketti, joka näyttää kuinka lisäsisällöt pitää tehdä. Hersyvä huumori absurdeine henkilöhahmoineen, mukavan haastava taistelu ja uusien tykkien etsiminen pitävät huolen siitä, että Knoxx on vastustamatonta viihdettä. Kahdeksan euron hintainen seikkailu pitää otteessaan pikkutunneille asti ja herättää uuden innon Borderlandsiin.
88
