Samaan aikaan kun Segan lakimiehet rimpuilevat Yhdysvaltain senaattorien kynsissä lähes väkivallattoman Night Trapin takia, Millennium julkaisee Amigalle salakavalasti melkoisen väkivaltapläjäyksen pallopeliksi naamioituna. Kuka vielä tarvitsee Mortal Kombatia? (Minä, minä!)
Brutal Footballin perusidea on suurin piirtein sama kuin vanhojen Speedball-klassikoiden, eli jalkapalloa ilman sääntöjä ja väkivallan sallien. Brutalissa kenttä vain on käännetty sivuttain. Joukkueet ovat tylyä porukkaa, pallon kimmottelu seinien kautta sujuu ja maalit tehdään useimmiten heittämällä vaikka potkiminenkin (myös pallon) on mahdollista.
Pelin hillitön sarjakuvamainen väkivaltaisuus riemastuttaa. Palloa kuljettavan kimppuun voi syöksyä ja aloittaa hurjan pomppimisen vastustajaparan kallonluiden päällä. Kentältä voi kouraista mukaansa moottorisahaa muistuttavan vempaimen ja jälkeä syntyy. Tantereelle epähuomiossa pudonneen vihollisen kuontalonkannattimen voi poimia ja viskata hoipertelevan hyökkääjän kuonoon. Ja kesken hyökkäyksen voi pallon paiskata hetkeksi yläilmoihin ja pätkiä puolustajasta ylimääräiset otsonit pellolle.
Eikä tässä vielä kaikki. Pelin päättyessä tasan seuraa vuosikymmenen jatkoaika. Pallo on nimittäin jätetty turhana kapistuksena pukuhuoneen puolelle ja voittajajoukkue on yksinkertaisesti se, joka on ensimmäisenä saa nuijittua vihollisjoukkueen viimeistä körilästä myöten maanrakoon. Voi pyhä tutina!
Kentältä kerättävät kilvet, pommit, nyrkit sun muut piristävät peliä entisestään. Jänön keräämällä pelaajan vauhti kiihtyy hysteeriseksi, etanan ylijuokseminen tietysti hyydyttää menon. Pelin lopputulos ilmoitetaan maalien lisäksi myös päinä.
Yksinpelinä Brutal Football tarjoaa peruspelin lisäksi knockout-turnauksen ja liigan. Divisioonia on neljä ja kausi kaudelta edetään kohti huippua. Sekä yksittäisiä pelaajia että koko joukkuetta voi virvoitella pelien välillä. Aivan Speedballin tasolle pukuhuonekähmintä ei valitettavasti yllä. Kaksinpelinä peli on tietysti parhaimmillaan, mutta yksin pelattunakin BF tekee hyvää.
Kontrollitapoja on valittavissa useita, joista yksinkertaisin "sitä ukkoa ohjataan, jonka lähellä/jolla pallo on" tuntuu luontevimmalta. Kahden napin ohjainta voi myös käyttää.
Pelaajien animaatio on hilpeää eikä sitä punaista maagista nestettä ole säästelty. Peli on riittävän vauhdikas, vaikkakin taustan vieritys jonkin verran nykii. Ajoittain maalinedustatilanteet näyttävät sekavalta massalta ja pallo hukkuu jonnekin pelaajien alle. Silti peli on kokonaisuutena riittävän selkeä.
Hyvä pelattavuus on kuitenkin se mikä Brutal Footballissa innostaa eniten. Pallo liikkuu mieheltä miehelle, taklaukset onnistuvat sujuvasti ja hurjat loikat korkeuksista tulevan pallon kimppuun ovat pikkujuttu. (Oman) puolustuksen toiminta on joskus kyseenalaisen ponnetonta, mutta kaksinpelissä sekään ei haittaa.
Brutal Football on todellinen yllättäjä. Hillitön pelattavuus on kerrankin ollut tärkeämpää kuin silkinpehmeä vieritys, parallaksitaustat ja turhat lisävärit. H-u-r-r-r-j-a-a-!
88
