Kuka oli viisun alkuperäinen esittäjä? Mistä maasta kaiuttimista kaikuva laulu on peräisin? Mitä tapahtui laulun ollessa hitti? Konsepti on Triviaaleista Pursuiteista tuttu, mutta pöytäpelinä musavisaa ei voi tehdä eläväksi. Onneksi meillä on pelikonsolit.

Oli jotenkin loogista, että puolivillaiset televisiovisailut iskevät konsoleille. Buzz-musiikkivisa ei ole lajinsa ensimmäinen, mutta se vie idean asteen pidemmälle: mukana tulee neljä Buzz-ohjainta, joten vastaukset voi painella ilolaatan sijasta "oikealla" vilkkuvalla visailuohjaimella.

Sinänsä konsolin USB-porttiin kiinnitettävä ohjainnippu on turha, koska tarvittavat kontrollit olisi voitu hyvin sijoittaa tavalliseen peukalo-ohjaimeen. Toisaalta uusi ohjain asettaa kaikki pelaajat samalle viivalle, koska iso punainen lamppu ja neljä värikoodattua nappia on kaikkien yhtä helppo hahmottaa.

Musiikin tuntemus auttaa

Parhaimmillaan Buzz on neljän pelaajan kesken, mutta tiukat taistot onnistuvat kaksinpelinäkin. Yksinpeli on sen sijaan tylsähkö, lyhyt kahden erilaisen alapelin kooste. Hauskimmillaan peli on, jos ruudun ääressä on neljä suht samantasoista pop-musiikin tietäjää.

Kysymyksiä on reiluntuntuisesti, eivätkä ne toistu liian usein. Lisäksi samaankin laulunpätkään liittyvää kysymystä muunnellaan kiitettävästi. Joskus kysytään laulun esittäjää, joskus säveltäjää ja joskus laulajan serkuntyttöä. Niinpä yksikin pelin tuhannesta biisinpätkästä avaa melkoisen kysymysarmadan. Pelin alussa voi lisäksi valita joko uuden tai vanhan musiikin tai keskittyä molempiin.

Kysymykset ovat selkeitä. Ensin soi ääninäyte jostakin kappaleesta, ja joko sen soidessa tai heti näytteen jälkeen on vastattava kysymykseen. Vastausvaihtoehtoja on neljä ja ne on värikoodattu ohjaimen nappien kanssa. Yksinkertaista. Joskus täytyy painaa ohjaimessa olevaa punaista lamppua esimerkiksi nopeimman arvaajan/vastaajan merkkinä.

Kisa etenee tv-visailuista totuttuun tapaan kierros kierrokselta. Jollakin kierroksella nopein vastaa, jollakin vastataan vuoronperään. Kierrosten nimet ovat kuvaavia: nopein sormi, syöttö, pikatuli, hälytinpysäytys ja liipaisinsormi. Siirrä pommi -kierroksella oikea vastaus heittää pommin vieressä istuvalle, ja väärällä vastauksella pommi jää pyörimään omiin hyppysiin ja lopulta räjähtää. Joskus väärästä vastauksesta sakotetaan ja joskus ei. Homma toimii mutkattomasti ja maukkaasti, vaikka toki alapelejä ja variaatiota olisi voinut olla enemmän. Tuhnua pomminpoksahdusta lukuun ottamatta videopelin mahdollisuuksia ei juuri käytetä hyväksi.

Valkaistun hymyn kosto

Kulissit vievät tv-show-maailmaan, jossa kiillotettuhampainen hymypatteri hoitaa juontopuolen ja solakka naisihminen keikistelyn. Suomessa myytävä versio on käännetty suomeksi (ja sen lisäksi norjaksi, ruotsiksi ja tanskaksi). Suomipoppia tämä ei valitettavasti tuo kuuluviin, vaan kammottavan suomenkielisen selostuksen. Makupaloja siitä on pelin suomenkielisillä kotisivuilla. Alkuperäinen brittiääniraita olisi kyllä saanut olla mukana, Englannissahan juontajan ääneksi on palkattu ihan oikea televisiokuuluttaja.

Suurin osa ääninäytteistä on helposti tunnistettavia, eli ne kuulostavat alkuperäisesityksiltä, joskus osa biisinpätkistä on karuksi kuohittuja versioita originaalista. U2 ei kuulosta esimerkiksi lainkaan U2:lta. Toisaalta nämäkin kummallisuudet toimivat hyvänä harhautuksena, eivätkä missään nimessä pilaa peliä.

Buzz The Music Quizz on jälleen yksi uusi yrittäjä novelty-pelien joukossa. Erikoisohjain ja olematon kynnys tekevät siitä mutkattoman tuttavuuden. Kun lisäksi musiikki on yksi allekirjoittaneen suurimmista intohimoista, Buzzia pelasi mielellään, ja sen kimppuun tulee taatusti hyökättyä, kun sopiva porukka on jälleen kasassa. Toisaalta kovin pitkää ikää pelille ei uskalla luvata.

Jatkoa on jo luvattu, ainakin urheilu- ja leffavisan merkeissä. Urheilu ei allekirjoittaneeseen isommin iske, mutta leffavisailua voisi kyllä kokeilla. Olisikohan siinä mukana ihan oikeita elokuvanpätkiä? Mistä elokuvasta on seuraava kohtaus? Kuulostaa ihan lupaavalta...