Castlevania: Dawn of Sorrow (DS) – Soma sankari

Castlevania: Dawn of Sorrow siirtää DS-pelien laatuvaatimukset uudelle tasolle. Dawn of Sorrow’n pelaamisessa on luksuksen makua.

Castlevania-sarjan tarinat eivät ole suurta kirjallisuutta, vaan yhdentekeviä tekosyitä hirviöjahtiin. Linjasta ei poiketa nytkään. Eletään vuotta 2036, kun Soma Cruz kuulee salaperäisestä kultista. Hihhulit aikovat herättää henkiin vanhan kaverinsa Draculan. Soma tarttuu vampyyriä hampaista ja syöksyy aseet heiluen hirviöitä vilisevään linnaan.

Soma on kova jätkä, jonka asevalikoima tekee vaikutuksen jopa kansallisen kiväärijärjestön jäseneen. Soman varsinainen erikoiskyky on taito valjastaa tapettujen hirviöiden sielut hyötykäyttöön. Yksinkertaisimmillaan sielun käyttö on tehokas erikoishyökkäys, mutta usein eteneminen vaatii juuri tietyn sielun käyttöä.

Taikakynä

Varsinainen toiminta tapahtuu DS:n alaruudussa. Ylänäytössä ovat roolipelielementit: aseet, esineet, kyvyt, aktiivinen sielu ja muut jipot, jotka kehittyvät ja lisääntyvät seikkailun edetessä. Yläruutuun saa myös kartan, joka toimii lähinnä eeppisen seikkailun laajuuden indikaattorina.

Jos yläruutu on jotakuinkin hyötykäytössä, samaa ei voida sanoa kosketusnäytöstä. Kun tasopomo on lyöty, pelaajalla on muutama sekunti aikaa piirtää ruudulle lopullisen tuhon taikakuvio. Silloin stylus on parempi olla lähettyvillä. Pelin olisi voinut toteuttaa 95-prosenttisesti nykyisellään ilman toista kuvaruutua ja kosketusnäyttöä.

Noin kymmentuntinen seikkailu on hektistä alusta loppuun. Roolipelielementtien merkityksen tajuaminen kestää hetken. Aluksi Dawn of Sorrow vakuuttaa teknisen toteutuksensa vuoksi, sillä grafiikka ja äänet ovat ensiluokkaista työtä. Sitten iskee toimiva peli. Hei, tämähän on hauskaa! Pian pelin läpäisemisestä tulee periaatekysymys, koska hyvää seikkailua ei voi jättää kesken.

Erilaista tapettavaa ja erilaisia tappokeinoja on käytössä lukuisia ja hirviöiden joukkomurhaamisessa on aina jotain erityisen viehättävää. Homma etenee sujuvasti, sillä tusinavihollisia leikkaa ja viipaloi hetkessä ja vain tasopomojen kanssa joutuu hetkittäin painimaan pidempään.

Enemy set -tilassa voi voitettuja vihollisia sijoittaa mielensä mukaan valmiille kartoille. Langaton kaksinpeli onnistuu samaisilla kartoilla, mutta vaatii kummaltakin oman pelin. Sieluja voi myös vaihtaa langattomasti toisen DS:n omistajan kanssa. Moninpeliominaisuuksia en päässyt käytännössä kokeilemaan, koska olisin tarvinnut toisen DS:än, toisen pelin ja pelikaverin. Eipä haittaa, sillä Dawn of Sorrow on ensisijaisesti yksinpeli.

91

Lisää aiheesta